3D-tulostaminen on todellakin erittäin mielenkiintoinen aihe, jonka täydellinen potentiaali on vielä jossain tulevaisuudessa. Suomessa on ansiokkaasti teetetty ja käytetty 3D-tulosteita jo useamman vuoden ajan — esimerkkinä näistä vaikkapa Rautatiemuseon myymälässä kaupan olleet vetureiden ja moottorivaunujen korit. Aivan ongelmatonta halvempien tulosteiden käyttö ja viimeistely ei ole, mutta se on selvää, että työaikaa tekniikkaa säästää roimasti verrattuna siihen, että originaali tai malli pitäisi veistää puukolla. Oheisen blogin takaa löytyy yksi tarina tulosteiden viimeistelystä.
http://www.pienoismallit.net/galleria/m ... vaihe_872/
Shapewaysin tarjoama 3D-tulostepalvelu lienee tällä hetkellä yksi parhaimmista ja edullisimmista. Hyvinkään Pienoisrautatietreffeillä oli näytillä yrityksen uudella ja entistä tarkemmalla tulostimella teetettyjä pienoisrautatiemallien osia. Tarkkuus kasvaa koko ajan, mutta vielä Shapewaysin laitteiden taso ei ole sellainen, että osat voisi suoraan maalata ilman hiontaa ja pintojen viimeistelyä. Tähän tosin näyttää vaikuttavan myös tulostussuunta: esimerkiksi telisivut ovat jo miltei valmista kauraa, mutta kattojen kaarevat muodot ovat vielä hivenen pykäläisiä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö maailmalla jo valmistettaisi lähes täydelliseen tulostusjälkeen kykeneviä 3D-tulostimia. Oheisessa kuvassa on 40x17x2 mm:n kokoinen H0-dieselveturin konepeitto. Tämän on tulostanut joku amerikkalainen yritys (jonka nimestä tai laitteista minulla ei ole mitään tietoa), jonka tulostusjälki on melkoisen vakuuttavaa.
[Toimimaton kuvalinkki poistettu]
Työn teettäneen kaverin mukaan tulostimen tarkkuus olisi niinkin korkea kuin 0,01 mm. Hinta on myös tarkkuuden mukainen: H0-dieselveturin korin tulostaminen maksaa noin 400-500 euroa. Tällä tavalla ei tulosteta lopullisia tuotteita, vaan tulosteita käytetään valumuottien tekemisessä originaaleina, jolloin korkea tulostuskustannus jakaantuu suuremman sarjan kesken — lopputuote on siis koneellisesti valettu hartsiosa. Näin toimittaessa tulostin tekee peräti valmiin muotin, jonka sisälle valettava osa on sijoitettu. Jos lopullisia sarjoja tehdään vaikkapa 200, sulaa tulostuksen kulu jo melko tehokkaasti (2,5 euroa per sarja). Tällä hetkellä tällainen menettelytapa näyttää olevan yleisin piensarjavalmistajien käyttämä valmistusmenetelmä. Aika monella valupalveluita tarjoavalla yrityksellä on näitä huipputarkkoja tulostimia käytössään, jolloin sarjoja teettävä lähettää valurille vain 3D-piirustuksen. T:mi Mestarimallit julkaisee näillä näkymin syksyllä Goa-vaunun rakennussarjan, jonka säiliö on tuotettu selostamallani tavalla.
Toistaiseksi hartsivalumenetelmä ei siis ole katoamassa mihinkään. Päinvastoin - tarkemmat tulostimet näyttävät käyttävän tulostusmateriaalina hartsia, jonka tulostin ruiskuttaa ja joka sitten kovetetaan jollain menetelmällä tulostuksen edetessä. Kun tutkii valuhartseja valmistajien tehtaiden tuoteluetteloita, niin sieltähän näitä "tulostushartsejakin" löytyy nimikkeellä SLA resin (=stereolithography).
Lopuksi vielä linkki kotitekoisesta erittäin tarkkaa jälkeä tulostavasta laitteesta. Hemmo on luvannut jossain vaiheessa kertoa, miten tuollainen laite rakennetaan. Rullatkaa sivustoa alaspäin, niin sieltä löytyy vaikuttavia esimerkkejä sekä videoklippi laitteen tulostusprosessista.
http://3dhomemade.blogspot.com/
Saas nähdä, mitä muutaman vuoden päästä on tarjolla!
