Moottorivaunut DB(50-70 luku)

[jartsa]

Moottorivaunujen kirjainmerkinnät:

VT: Moottorivaunu tai kiskobussi, polttomoottorikäyttöinen.
VS: Moottorivaunun lisävaunu.
ET: Sähkökäyttöinen moottorivaunu kattovirroittimella.
ETA: Akkukäyttöinen moottorivaunu.

Sarjanumeroiden mukainen käyttötarkoitus:

VT 01-19: Moottorivaunu teleillä,huippunopeus 120 km/h tai yli.
VT 20-39: Moottorivaunu teleillä,huippunopeus 100-119 km/h.
VT 40-59: Moottorivaunu teleilla,huippunopeus 85-99 km/h.
VT 60-69: Moottorivaunu teleillä,huippunopeus 65-84 km/h.
VT 70-79: Moottorivaunu 2-akselinen,huippunopeus 65-85 km/h.
VT 80-89: Moottorivaunu 2-akselinen,huippunopeus alle 64 km/h.
VT 90-99: Moottorivaunu erikoiskäyttöön,kiskobussi tai kapearaide moottorivaunu.

Ensimmäinen numero merkitsee voimansiirron tyyppiä:
0-4 alkuiset: Voimansiirto sähkömoottori.
5-8 alkuiset: Voimansiirto hydraulipumpulla.
9 Mekaaninen voimansiirto.

[KLu]

Korjataanpa kuitenkin alkuperäisen viestin virheitä ja puutteita:

Eli saksalaisten moottorivaunujen ja -junien merkintätavasta aikakausilla 2 ja 3:

Ensimmäinen kirjain ilmaisee käyttövoiman:

D=höyry
V=polttomoottori
E=sähkö (oli sitten kattovirroitin tai ei)

Toinen kirjain ilmaisee vaunun varustuksen ja käyttötavan:

T=moottorivaunu eli vetovaunu
S=ohjausvaunu ts. ohjaamolla varustettu moottoriton väli- tai liitevaunu
B=väli- tai liitevaunu

Lisäksi voidaan lisäkirjaimilla ilmaista ainakin seuraavia asioita:

A=akkukäyttö
S=nopean liikenteen moottorijuna, "kiitojuna"

Eli esimerkiksi: DT= höyrykäyttöinen vetovaunu, SVT=nopean liikenteen moottorivaunu tai moottorijuna, ESA= akkukäyttöisen moottorivaunun ohjausvaunu, VB=polttomoottorikäyttöisen moottorivaunuston välivaunu tai liitevaunu

Ja siis hydraulisessa voimansiirrossa käytetään hydrodynaamista voimansiirtoa eli virtausvaihteistoa eikä hydraulipumppua ja hydraulimoottoria.

[jartsa]

VT= Verbrenn Triebwagen
VS= Verbrenn Steuerwagen

VT 95>795(yksimoottorinen) ja VT 98>798(kaksimoottorinen),näissä oli MAN:in valmistama diesel..
Näitä valmistettiin ja käytettiin vuosina 1950-71,nimitys näille olikin "RoteBrummer tai RoteFlitzer".

Valmistusmäärät olivat:

Moottorilla varustetut vaunut 1492 kpl ja moottorittomat vaunut 3306 kpl.

[ealab]

Kaiketi hydepumppu on eri asia, kuin hydrodynaaminen virtausvaihteisto (Esim. Voith..) systeemi. Toiminnaltaan, käyttöolosuhteiltaan ja periaatteiltaan. Varmaankin joku on jo niin sanonutkin, tai ainakin tarkoittanut. Hydepumppuja ei yleensä voine käyttää nopeissa systeemeissä, pikemminkin kaivinkoneissa..... Ei esim. automaattitoosissa, joissa on hydrodyn.....periaate.

[KLu]

Hydraulipumpusta kirjoittaminen viittaa ilman muuta hydrostaattiseen voimansiirtoon.

Ealab on sikäli oikeassa, että liikkuvan kaluston voimansiirrossa käytetään yleensä juurikin hydrodynaamista voimansiirtoa. Mutta ei aina: esim. Tte:n yhdellä akselilla on hydraulimoottori, jolla sitä voidaan siirrellä työmaalla tarkasti pieniä matkoja. Dv12:n jäähdyttimen tuulettimissa on käyttövoimana sekä Behrin hydrostaattista systeemiä (25- ja 27-sarjat) että Voithin säädettävää nestekytkintä (26-sarja).

Edelleen, joistain työkoneista ja maastokuorma-autoista löytyy hydrostaattista voimansiirtoa jokapyörävedon yhteydessä niin, että muistelen jonkun maastokuorma-auton perävaunun sisältäneen hydrostaattisen vetokoneiston.

K.L.

[KLu]

VT= Verbrenn Triebwagen
VS= Verbrenn Steuerwagen

...ja VB= Beiwagen

Ja tuo Verbrenn pitää siis olla Verbrennungs-

VT 95>795(yksimoottorinen) ja VT 98>798(kaksimoottorinen),näissä oli MAN:in valmistama diesel..

Eipäs, vaan Büssingin.

Näitä valmistettiin ja käytettiin vuosina 1950-71,nimitys näille olikin "RoteBrummer tai RoteFlitzer".

No ei.

VT 95:ttä valmistettiin 1950-58 ja käytettiin vuoteen 1983 saakka.
VT 98:aa valmistettiin vv. 1953, 1955-62 ja käytettiin vuoteen 2000 saakka.

K.L.

[ealab]

Vähän jo OT: Nuo työkoneiden ja muiden härvelien(mm. suom. kenttätykin hydemoottorit (SISU-nestemoottorit) ovat lienee mäntätoimintoisia. Siten myös tarkasti ohjattavia. Eikä niissä taida olla häviöitä, ohivirtauksia, jne, vaan voimaa tulee suoraan syötettävän paineen/määrän mukaan. Eräässä henkilöautomerkissä on hydepumppua tarvitseva jousitus/korkeussäätö. Niissä suurimmat pumppupaineet luokkaa 170kp/cm2.