Sähköveturien käyttö DB
Valvojat: jhr, Hermanni
Sähköveturien käyttö DB
Seuraava luettelo sähköveturien käyttötarkoituksista,ep 3.
Vanhemmat ja hammasrataveturit: E 01-E 09.
Pikajunaveturit: E 10-E 29.
Henkilöjunaveturit: E 30-E 59.
Tavarajunaveturit: E 60-E 100.
Vanhemmat ja hammasrataveturit: E 01-E 09.
Pikajunaveturit: E 10-E 29.
Henkilöjunaveturit: E 30-E 59.
Tavarajunaveturit: E 60-E 100.
-
- Konduktööri
- Viestit: 85
- Liittynyt: 07.12.2011 13:23
Re: Sähköveturien käyttö DB
Aikakausi 2:n aikaan numerointia ehkä suunniteltiin tämän kaavan mukaan, mutta aikakausi 3:lla se ei näin enää toteutunut.
Niinpä E 03 oli nopeiden junien erikoisveturi, sn 200.
E 10 oli matkustajajunien veturi, DR:llä E 11.
E 40 oli tasamaan tavarajunien vetäjä. DR numeroi oman veturityyppinsä E 42:ksi, koska:
E 41 oli keskiraskaiden matkustaja- ja tavarajunien vetäjä, sn 120.
E 50 oli raskaiden tavarajunien vetäjä.
Jostain syystä DDR:n DR halusi noudattaa tyyppimerkintöjä, jotka eivät mene päällekkäin DB:n kanssa (ehkä siksi, että Saksojen piti yhdistyä "ihan kohta", tosin itäpuolen mielestä lännen piti liittyä itään ja lännessä vastaavasti päinvastoin). Kuitenkin dieselpuolella kummallakin oli esim. V 60 ja V 200, joten siinä tämä päällekkäisyyslogiikka ei toiminut.
Aikakausi 4:n aikaan kolminumeroinen tyyppimerkintätapa oli loogisempi.
101-109 nopeat veturit
110-120 matkustajajunien veturit
139/140 tasamaan tavarajunaveturit
141-145 keskiraskaan matkustaja- ja tavaraliikenteen vetäjät
150-152 raskaan tavaraliikenteen vetäjät
180- monivirtaveturit
Korjaukset tervetulleita
K.L.
Niinpä E 03 oli nopeiden junien erikoisveturi, sn 200.
E 10 oli matkustajajunien veturi, DR:llä E 11.
E 40 oli tasamaan tavarajunien vetäjä. DR numeroi oman veturityyppinsä E 42:ksi, koska:
E 41 oli keskiraskaiden matkustaja- ja tavarajunien vetäjä, sn 120.
E 50 oli raskaiden tavarajunien vetäjä.
Jostain syystä DDR:n DR halusi noudattaa tyyppimerkintöjä, jotka eivät mene päällekkäin DB:n kanssa (ehkä siksi, että Saksojen piti yhdistyä "ihan kohta", tosin itäpuolen mielestä lännen piti liittyä itään ja lännessä vastaavasti päinvastoin). Kuitenkin dieselpuolella kummallakin oli esim. V 60 ja V 200, joten siinä tämä päällekkäisyyslogiikka ei toiminut.
Aikakausi 4:n aikaan kolminumeroinen tyyppimerkintätapa oli loogisempi.
101-109 nopeat veturit
110-120 matkustajajunien veturit
139/140 tasamaan tavarajunaveturit
141-145 keskiraskaan matkustaja- ja tavaraliikenteen vetäjät
150-152 raskaan tavaraliikenteen vetäjät
180- monivirtaveturit
Korjaukset tervetulleita
K.L.
Re: Sähköveturien käyttö DB
Tuon E:n tilalle tulikin 1.
Tämä ilmaisi veturiluokan(60-70 luvun vaihteessa).
0 tuli ilmaisemaan höyryvetureita(01 xxx > 001 xxx-x).
1 korvasi E:n sähkövetureissa(E10 xxx > 110 xxx-x).
2 korvasi V:n dieseleissä(V60 xxx > 260 xxx-x,360 xxx-x tai V100 xxx>211/212 xxx-x).
Ainoat veturit olikin joista poistettiin vain V-kirjain edestä,V160-V200 luokat(160 xxx-x tai 180 xxx-x).
221 xxx-x olikin jo 60-70 lukujen vaihteessa parannettu versio V200 mallista.(221 malleissa oli 2 kpl V100:n dieseleitä)
Myöhemmin (70 luvun lopulla)tulikin 320 xxx-x,näissä olikin 2x1900hp:n dieselit ja telit 3-akselisia.
Tämä ilmaisi veturiluokan(60-70 luvun vaihteessa).
0 tuli ilmaisemaan höyryvetureita(01 xxx > 001 xxx-x).
1 korvasi E:n sähkövetureissa(E10 xxx > 110 xxx-x).
2 korvasi V:n dieseleissä(V60 xxx > 260 xxx-x,360 xxx-x tai V100 xxx>211/212 xxx-x).
Ainoat veturit olikin joista poistettiin vain V-kirjain edestä,V160-V200 luokat(160 xxx-x tai 180 xxx-x).
221 xxx-x olikin jo 60-70 lukujen vaihteessa parannettu versio V200 mallista.(221 malleissa oli 2 kpl V100:n dieseleitä)
Myöhemmin (70 luvun lopulla)tulikin 320 xxx-x,näissä olikin 2x1900hp:n dieselit ja telit 3-akselisia.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 173
- Liittynyt: 21.03.2007 14:41
Re: Sähköveturien käyttö DB
Jartsalle:
Höyry ja sähkövetureiden osalta yllämainittu pitänee paikkansa, mutta dieseleissä ei nyt mennyt arvaukset ihan nappiin. Muutenkin kannattaa tarkistaa tämän aihepiirin tiedot jostakin luotettavasta referenssistä.
Rakentavin terveisin,
DB-harrastaja ilman kiihkoilua
Höyry ja sähkövetureiden osalta yllämainittu pitänee paikkansa, mutta dieseleissä ei nyt mennyt arvaukset ihan nappiin. Muutenkin kannattaa tarkistaa tämän aihepiirin tiedot jostakin luotettavasta referenssistä.
Rakentavin terveisin,
DB-harrastaja ilman kiihkoilua
Viimeksi muokannut LOK, 15.12.2017 01:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Off-topic poistettu.
Syy: Off-topic poistettu.
Kolmatta kiskoa pitkin perille saakka!
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 173
- Liittynyt: 21.03.2007 14:41
Re: Sähköveturien käyttö DB
jartsa kirjoitti:Tuon E:n tilalle tulikin 1.
Tämä ilmaisi veturiluokan(60-70 luvun vaihteessa).
0 tuli ilmaisemaan höyryvetureita(01 xxx > 001 xxx-x).
1 korvasi E:n sähkövetureissa(E10 xxx > 110 xxx-x).
2 korvasi V:n dieseleissä(V60 xxx > 260 xxx-x,360 xxx-x tai V100 xxx>211/212 xxx-x).
Ainoat veturit olikin joista poistettiin vain V-kirjain edestä,V160-V200 luokat(160 xxx-x tai 180 xxx-x).
221 xxx-x olikin jo 60-70 lukujen vaihteessa parannettu versio V200 mallista.(221 malleissa oli 2 kpl V100:n dieseleitä)
Myöhemmin (70 luvun lopulla)tulikin 320 xxx-x,näissä olikin 2x1900hp:n dieselit ja telit 3-akselisia.
Kun kerran kysyt, niin vastataan:jartsa kirjoitti: Nämä ovatkin saksalaisesta kirjallisuudesta käännetty, voitkos todeta nämä vääriksi?
Selitä meille muille asiaan vihkiytymättömille, miten menee esimerkiksi sähkäreiden E10 muunnokset, jos vain ensimmäinen kirjain vaihdetaan muotoon E -> 1. Tällöin esimerkiksi luokan E10.3xx veturista pitäisi tulla 110.3xx, mutta osa näistä vetureista meni _muistaakseni_ luokkaan 112.xxx.
Ja jos numero 2 korvaa suoraan kirjaimen V, niin miten V60 kääntyy tällä logiikalla muotoon 360.xxx? Käsittääkseni se ei suoraan mennytkään, vaan tuli käyttöön jossakin ep. V:n paikkeilla ja liittyikö veturin painoonkin jollakin tavalla?
Vielä ihmeellisempi lause väittää, että vetureista V160 - V200 vain poistetaan etummainen V?. Eikös V160 veturit menneet luokkaan 215.xxx - 218.xxx ja V200.0 meni luokkaan 220.xxx ja V200.1 luokkaan 221.xxx?
Minä en väitä näitä varmaksi tietäväni, vaan pyydän muita lukijoita tarkastamaan halutessaan asiat, koska mielikuvani mukaan tämä ei mene ihan niinkuin Jartsa väittää.
Mulle itselleni ei tuosta suurempaa vaivaa tällä hetkellä ole. Mun ep. III kalusto on suurimmalti osin jo myyty ja keskityn jatkossa vain ep IV kalustoon, joissa valmistaja on miettinyt numerot valmiiksi. Enkä muuten tarkasta, onko ne oikein.
Viimeksi muokannut LOK, 15.12.2017 01:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Siistitty lainausta.
Syy: Siistitty lainausta.
Kolmatta kiskoa pitkin perille saakka!
Re: Sähköveturien käyttö DB
Tämä ei liity dieselvetureihin, kopsaampa tämän oikealle alueelle.
Mikä eroittaa DB:n 60-luvun E03 ja 70-luvun 103 veturin toisistaan?
Mikä eroittaa DB:n 60-luvun E03 ja 70-luvun 103 veturin toisistaan?
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 173
- Liittynyt: 21.03.2007 14:41
Re: Sähköveturien käyttö DB
Aika monikin asia on erilailla, tässä vähän alkua:jartsa kirjoitti:Mikä eroittaa DB:n 60-luvun E03 ja 70-luvun 103 veturin toisistaan?
E03 001 - E03 004 veturit olivat ns. esisarjaa jolla testattiin uutta veturisarjaa vuosina 1965 - 1970. Teknisistä muutoksista en tiedä, mutta ulkoisesti nuo tunnistaa varsinaisista 103-vetureista ainakin seuraavasti:
1) Erilainen maalaustapa (mm katto hopeinen)
2) Yksirivinen jäähdytyssäleikkö
Nämä esisarjan veturit luokiteltiin luokkaan 103 (103-001-z - 103-004-z) vuoden 1968 numerointiuudistuksen jälkeen. Tuotantosarjan veturit tulivat luokkaan 103-1xx-z ja siitä eteenpäin. Myöhemmin tuotantovetureiden keula kasvoi, mutta en muista, mistä numerosta lähtien. Joitakin vetureita maalattiin poikkeuksellisin maalaustavoin jo tehtaalla, esim 103-101-z taitaa olla maalattu enemmän harmaalla jäähdytyssäleikköjen ympäriltä kuin muut. Muita ulkoisia eroja sarjan 103 tuotantovetureiden osalta on keulan helmoista luopuminen ja yksivartisiin virroittimiin siirtyminen.
Kolmatta kiskoa pitkin perille saakka!
-
- Konduktööri
- Viestit: 85
- Liittynyt: 07.12.2011 13:23
Re: Sähköveturien käyttö DB
Tony on oikeassa, sarjakoneet poikkeavat esisarjan vetureista huomattavasti.
Sarjavetureihin valittiin tehokkaampi muuntaja ja tehokkaammat ajomoottorit. Lisääntynyt jäähdytystarve vaati lisää säleikköjä, joka on näkyvin ero ulospäin eli esisarjan vetureissa yksi rivi säleikköjä ja sarjavetureissa kaksi päällekkäistä riviä.
Veturista 103 216 alkaen veturia pidennettiin 700 mm, lähinnä siksi, että saatiin lisää tilaa kovin ahtaaksi koettuun ohjaamoon. Lisäksi jälkikäteen on pidennetty yksi veturi.
K.L.
Sarjavetureihin valittiin tehokkaampi muuntaja ja tehokkaammat ajomoottorit. Lisääntynyt jäähdytystarve vaati lisää säleikköjä, joka on näkyvin ero ulospäin eli esisarjan vetureissa yksi rivi säleikköjä ja sarjavetureissa kaksi päällekkäistä riviä.
Veturista 103 216 alkaen veturia pidennettiin 700 mm, lähinnä siksi, että saatiin lisää tilaa kovin ahtaaksi koettuun ohjaamoon. Lisäksi jälkikäteen on pidennetty yksi veturi.
K.L.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 173
- Liittynyt: 21.03.2007 14:41
Re: Sähköveturien käyttö DB
Korjaan omat muistivirheeni noiden numeroiden muunnoksissa
E10.1 (tuotantosarjan veturit) menivät luokkaan 110.1xx ->
E10.12 (tuotantosarjan nopeat 160 km/h veturit) menivät luokkaan 112.xxx
Epävirallinen sarja E10.3 (jossa siis vain E10.12 sarjan virtaviivaisempi kori, numerot E10 288 ->) menivät luokkaan 110.xxx ->
V 160
V 160.001 - V 160.010 esisarjaa, joista 9 ensimmäistä erilaisella nokalla (Lollo) -> 216.001 - 216.010
V 160.011 - V 160.224 -> 216.011 - 216.224
Huippunopeus 120/80 km/h
Nämä veturit oli varustettu höyrynkehittimellä silloisia matkustajavaunuja varten
V 163
V 163.xxx -> 215.xxx (150 yksikköä)
Muuten samankaltaisia V 160 - luokan kanssa, mutta 400 mm pidempiä ja huippunopeus 140/100 km/h
V 162
V 162.001 - V162.003 -> 217.001 - 217.003 (esisarja)
V 162.011 - V162.022 -> 217.011 - 217.022 (tuotantosarja)
Erillisellä dieselmoottorilla sähkögeneraattoria varten varustettu versio (uudempien matkustajavaunujen lämmitys), nopeudet 140/100 km/h
V 164
218.001 - 218.012 (esisarja)
218.101 - 218.499 (tuotantosarja)
218.901 - 218.908 (konvertoitu 210-sarjasta)
Voimakkaammalla dieselmoottorilla varustettu, jolloin ei tarvittu erillistä moottoria sähkögeneraattoria varten, nopeudet 140/100 km/h
V 169
V 169.001 -> 219.001
Kaasuturbiinilla varustettu veturi
210
210.001 - 210.008
Kaasuturbiinilla varustetut veturit, huippunopeus 160 km/h
Myöhemmin konvertoitu luokkaan 218
225
Luokista 215 ja 218 muodostettu DB Cargon uusi sarja (ilmeisesti höyrykehittimet poistettu 215 luokasta ja 218 luokan esisarjan vetureita)
226
ICE 3 - junien vetoon tarkoitettu sarja
E10.0 (esisarjan veturit 5 kpl) menivät luokkaan 110.00xTony kirjoitti: ...miten menee esimerkiksi sähkäreiden E10 muunnokset, jos vain ensimmäinen kirjain vaihdetaan muotoon E -> 1. Tällöin esimerkiksi luokan E10.3xx veturista pitäisi tulla 110.3xx, mutta osa näistä vetureista meni _muistaakseni_ luokkaan 112.xxx.
E10.1 (tuotantosarjan veturit) menivät luokkaan 110.1xx ->
E10.12 (tuotantosarjan nopeat 160 km/h veturit) menivät luokkaan 112.xxx
Epävirallinen sarja E10.3 (jossa siis vain E10.12 sarjan virtaviivaisempi kori, numerot E10 288 ->) menivät luokkaan 110.xxx ->
Tässä onkin jo vähän haastavampi suo, kun noita V numeroita on ihan tolkuttomasti tuon "V160 perheen" sisällä.Tony kirjoitti: Vielä ihmeellisempi lause väittää, että vetureista V160 - V200 vain poistetaan etummainen V?. Eikös V160 veturit menneet luokkaan 215.xxx - 218.xxx...
V 160
V 160.001 - V 160.010 esisarjaa, joista 9 ensimmäistä erilaisella nokalla (Lollo) -> 216.001 - 216.010
V 160.011 - V 160.224 -> 216.011 - 216.224
Huippunopeus 120/80 km/h
Nämä veturit oli varustettu höyrynkehittimellä silloisia matkustajavaunuja varten
V 163
V 163.xxx -> 215.xxx (150 yksikköä)
Muuten samankaltaisia V 160 - luokan kanssa, mutta 400 mm pidempiä ja huippunopeus 140/100 km/h
V 162
V 162.001 - V162.003 -> 217.001 - 217.003 (esisarja)
V 162.011 - V162.022 -> 217.011 - 217.022 (tuotantosarja)
Erillisellä dieselmoottorilla sähkögeneraattoria varten varustettu versio (uudempien matkustajavaunujen lämmitys), nopeudet 140/100 km/h
V 164
218.001 - 218.012 (esisarja)
218.101 - 218.499 (tuotantosarja)
218.901 - 218.908 (konvertoitu 210-sarjasta)
Voimakkaammalla dieselmoottorilla varustettu, jolloin ei tarvittu erillistä moottoria sähkögeneraattoria varten, nopeudet 140/100 km/h
V 169
V 169.001 -> 219.001
Kaasuturbiinilla varustettu veturi
210
210.001 - 210.008
Kaasuturbiinilla varustetut veturit, huippunopeus 160 km/h
Myöhemmin konvertoitu luokkaan 218
225
Luokista 215 ja 218 muodostettu DB Cargon uusi sarja (ilmeisesti höyrykehittimet poistettu 215 luokasta ja 218 luokan esisarjan vetureita)
226
ICE 3 - junien vetoon tarkoitettu sarja
Kolmatta kiskoa pitkin perille saakka!
-
- Konduktööri
- Viestit: 85
- Liittynyt: 07.12.2011 13:23
Re: Sähköveturien käyttö DB
Hyvä lista, Tony 218 on eräs lempivetureistani; yksinkertainen, tyylikäs ja tehokas. Parivedossa oikea namu
Dieselveturit eivät tietenkään kuulu otsikkoon, mutta kun ne on kerran puheeksi otettu niin jatketaan virheiden korjaamista.
V 200.1:ssä (myöh. 221, sarjavalmistus 1962-65) oli 2 kpl V 100.20:n (myöh. 212) dieseleitä.
V 320 ei todellakaan tullut joskus 1970-luvun lopulla vaan 1962 eikä "niistä" voi puhua monikossa, koska vetureita oli vain yksi.
K.L.
Dieselveturit eivät tietenkään kuulu otsikkoon, mutta kun ne on kerran puheeksi otettu niin jatketaan virheiden korjaamista.
V 200:ssa (myöh. 220, sarjavalmistus 1956-58) oli 2 kpl V 100.10:n (myöh. 211) dieseleitäjartsa kirjoitti: 221 xxx-x olikin jo 60-70 lukujen vaihteessa parannettu versio V200 mallista.(221 malleissa oli 2 kpl V100:n dieseleitä)
Myöhemmin (70 luvun lopulla)tulikin 320 xxx-x,näissä olikin 2x1900hp:n dieselit ja telit 3-akselisia.
V 200.1:ssä (myöh. 221, sarjavalmistus 1962-65) oli 2 kpl V 100.20:n (myöh. 212) dieseleitä.
V 320 ei todellakaan tullut joskus 1970-luvun lopulla vaan 1962 eikä "niistä" voi puhua monikossa, koska vetureita oli vain yksi.
K.L.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 271
- Liittynyt: 22.01.2008 15:18
Re: Sähköveturien käyttö DB
Br103:sta kutsuttiin jossain yhteydessä E103:ksi
Oma sekalaisuutensa on sarjoissa 110,111 ja 112, siis DB:n. 111:ten S-Bahn mallia kutsuttiin kirjanpidossa numerolla 113,
mutta kylkiinsä ne eivät sitä numeroa koskaan saaneet. Sitä alunperin E10:n paranneltua TEE-junien vetäjää on eri aikoina
esiintynyt numeroilla 112-115. Osa normaalista E10-sarjasta tehtiin samalla korilla tosin. Sarjojen 110, 139 ja 140 koreihin
on vaihdeltu eri sarjojen telejä.
Oma sekalaisuutensa on sarjoissa 110,111 ja 112, siis DB:n. 111:ten S-Bahn mallia kutsuttiin kirjanpidossa numerolla 113,
mutta kylkiinsä ne eivät sitä numeroa koskaan saaneet. Sitä alunperin E10:n paranneltua TEE-junien vetäjää on eri aikoina
esiintynyt numeroilla 112-115. Osa normaalista E10-sarjasta tehtiin samalla korilla tosin. Sarjojen 110, 139 ja 140 koreihin
on vaihdeltu eri sarjojen telejä.
-
- Konduktööri
- Viestit: 85
- Liittynyt: 07.12.2011 13:23
Re: Sähköveturien käyttö DB
E103:sta en ole kuullut, mutta tyyppi oli alun perin E 03 ja sittemmin 103.
Noissa E10:n numerovariaatioissa on ainakin osin ollut kyse huippunopeuden muutoksista: 110:n sn on vakiona 150, mutta juuri noihin TEE-vetäjiin muutettiin 160:ksi. Sittemmin niissä oli jotain teknistä ongelmaa, ja nopeudeksi tuli 140 ja varmaan aina jouduttiin tyyppimerkintää muuttamaan huippunopeuden myötä.
Muutama yksittäinen 110 on saanut vauriokorjauksessa tämän "silitysrauta-" eli vekkinokkamallisen korin. Samoin 110:n loppupään sarja toteutettiin tällä korilla ja siitä kaiketi nuo TEE-yksilöt on otettu.
K.L.
Noissa E10:n numerovariaatioissa on ainakin osin ollut kyse huippunopeuden muutoksista: 110:n sn on vakiona 150, mutta juuri noihin TEE-vetäjiin muutettiin 160:ksi. Sittemmin niissä oli jotain teknistä ongelmaa, ja nopeudeksi tuli 140 ja varmaan aina jouduttiin tyyppimerkintää muuttamaan huippunopeuden myötä.
Muutama yksittäinen 110 on saanut vauriokorjauksessa tämän "silitysrauta-" eli vekkinokkamallisen korin. Samoin 110:n loppupään sarja toteutettiin tällä korilla ja siitä kaiketi nuo TEE-yksilöt on otettu.
K.L.
Re: Sähköveturien käyttö DB
E03 olikin aiemmin 60-70 luvun taitteessa,nämä veturit olivat protoja tälle legendaariselle 103 mallille.
E10 sarjalaiset olivat pitkälti samaa rakennetta 110:n ja vastaavan luokan veturien kanssa.
E40 ja E50 sarjassa oli sama tilanne,veturin peruskonstruktio juurikin em. malleihin perustuva,pientä "faceliftiä" näihin tehtiin muutettaessa 141 tai 151 malleiksi.Tokihan värivariaatioita oli näissä myöhemmin 70-80 luvulla. E103 ei ole ollut koskaan valikoimassa tai olemassa.
E10 sarjalaiset olivat pitkälti samaa rakennetta 110:n ja vastaavan luokan veturien kanssa.
E40 ja E50 sarjassa oli sama tilanne,veturin peruskonstruktio juurikin em. malleihin perustuva,pientä "faceliftiä" näihin tehtiin muutettaessa 141 tai 151 malleiksi.Tokihan värivariaatioita oli näissä myöhemmin 70-80 luvulla. E103 ei ole ollut koskaan valikoimassa tai olemassa.