Raiteiden soveltuvuus

[sysis]

Tervehdys!

Amatööri aloittaa radanrakennuksen, ja kyselee kokeneemmille peruskaurakysymyksiä.

Märklin rataa olen joskus rakentanut, mutta nyt olisi tarkoitus rakentaa kaksikiskojärjestelmää.
Olen ymmärtävinäni, että kaikki kaksikiskojunat toimivat kaikissa systeemeissä, meneeko näin?
Itselläni on Trixin 18VA muuntaja valmiina, toimiiko sillä esim. Fleschmannin veturit?

Raiteiksi olen katsellut näitä: http://www.flexibletracks.com/gleise.html

Tuo code 100 varmaan kertoo jotain? Onko se profiilin muoto vai mikä...? Sopiiko muiden valmistajien code 100 yhteen...?
Vaihteita tuolla ei näkynyt olevan niin sellainen pitää hommata muualta.

Flexit olisivat riittävän taipusia tarkoituksiini, suunnitelmaassa todella jyrkät mutkat, jotta radan syvyys pysyy noin 50 cm:ssä.
Tämä tarkoittaa noin 40cm:n kaarresädettä ja sitä, että pitää ajella telikalustolla, isot akselivälit eivät tuohon säteeseen taivu.
Mutkat jäävät mäkien sisään eli visuaalista haittaa niistä ei ole.

Miten tuo muuntaja kytketään rataan? Tai siis lähinnä minkä valmistajan kytkentäraiteella se pitäisi tehdä,
Trixin omalla vai voiko sen tehdä ilman erilistä kytkentäraidetta? Jotain vastuksia kun noissa yleensä kai on?

Radalla on tarkoitus ajaa yhdellä junalla ja panostaa maisemaan ja rekvisiittaan.

[magnuken]

Kyllä nuo kaksikiskojunat ovat pitkälti yhteensopivia. Korkeintaan hankaluutta voivat aiheuttaa erityyppiset kytkimet ja joiden etenkin vanhempien vetureiden kovin syvät pyörien laipat, tämä siis jos käytössä on matalaa kiskoa. Sitten täytyy tietenkin myös huomioida analogi/digiveturi. Digiveturi kulkee useimmiten myös analogiradalla mutta ei päinvastoin.

Oletan, että olet suunnittelemassa analogista rataa! Jos tuossa Trixin muuntajassa on säätöpyörä mistä säädetään radan jännite ja se antaa ulos tasavirtaa enintään 14V jännitteellä niin se sopii hyvinkin. Mutta, ei kai vain ole kyseessä Trixin digitaalimuntaja? Siinä ei siis mitään jännitesäätimiä ole.

Tuolla kiskon profiililla (Code 55t, 80, 100 jne.) tarkoitetaan ihan yksinkertaisesti kiskon korkeutta tuhannesosatuumissa. Eri valmistajien code 100 kiskot ovat yleensä yhteensopivia ja elleivät, niin usein on myös adapteripalikoita saatavissa.

Muuntaja (nopeuden säädin) voidaan tosiaankin kytkeä erillisen litäntäraiteen kanssa. Näissä on yleensä sisäänrakennettuna häiriönpoistaja analogiratoja varten (näitä ei pidä käyttä digiradalle). Parempi tapa on juottaa johdot soraan kiskoihin ja jos vähänkin laajempi rata, niin muutamasta kohtaa. Itse en analogiradassa ole noita häiriönpoistajia käyttänyt.

Noista mainitsemistasi flekseistä päättelen, että olet rakentamassa H0 skaalan rataa. Kovin on tiukka tuo 50cm maksimileveys tälle skaalalle! Olethan harkinnut vaihtoehtona N-skaalan rataa? Siihen puolestaan 50cm leveys riittää vallan hyvin ja niin raide- kuin kalustotarjontakin on runsasta myös N:lle.

[sysis]

Kiios vastauksesta!

Analogirataa tosiaan ajattelin kun on vain yksi veturi eikä suunnitelmaa laajentaa.
Muuntaja on säätöpyörällinen 0-14V analogi, ei digimuuntaja.

Kyllä HO-radasta kyse, vaikka kaarresäde viittaisi N-rataan. Toki ensin pitää testata noita kaarteita.
Lyhyet neliakseliset veturit ja vaunut saattaisivat niistä kääntyä...

N-rataa kokeilin, siitä tuo muuntajakin jäänyt. Ei vain oikein miellyttänyt, veturit pätkivät herkästi ja
1:160 autojen valikoima suppea verrattuna 1:87 mittakaavaan. Ja juuri autojen haluan olla ilo silmälle
muun maiseman kanssa, itse juna ei ole pääasia vaan osa dioraamaa.

[markku55]

En tiedä, mutta oletan, että flexin taivuttaminen jopa pienemmälle säteelle kuin pienisäteisin peruskaarrepala on melkoinen haaste, liekö edes onnistuu???

[sysis]

Tässä on aika tiukalle kaarrettu, toiseksi alin kuva sivulla: http://www.flexibletracks.com/bilder.html

Tuosta lähinnä innostuinkin, että saisi HO-radan lähes hyllykokooon.

[markku55]

Täytyy myöntää, että näyttää ihan hurjalta, melkein tekee kipeää tuon flexin puolesta

[magnuken]

Kylläpäs tiukalle taipuu! Mahtaako tuo Flexitrack olla sellaista muotonsa pitävää metallia kun sen kerran on taivuttanut? Itse en oikein ole noiden fleksien kanssa tiukoissa mutkissa onnistunut (Roco ja Trix) kun niiden kiinnitys pitää olla viimeisen päälle ettei irtoa.

Kyllä autoissakin löytyy aivan pilvin pimein N-skaalassa, etenkin ulkomaan verkkopuodeista.On myös autoja, missä on toimivat valot ja sitten esim. Fallerilla N-skaalan akkudösä, joka liikkuu tiehen upotettujen johtimien turvin. Se mistä on puute on busseista, joista saisi helpolla suominäköisiä.

Tuo pitää paikkansa, että N:ssä kaksi- ja kolmeakselisetkin veturit vaativat radalta ja veturien pyöriltä melkoista puhtautta. Ja vielä mieluiten sellaiset vaihteet missä on johtavat risteyspalat. Kuitenkin useampiakseliset veturit liikkuvat N:ssä kokemukseni mukaan siinä kuin H0:ssakin.

N:skaalan harrastajilla on muuten oma klubikin täällä Suomessa:
http://www.n-club-finland.org/

[sysis]

Kuvassa säde on vain reilu 13cm, niin tiukalle en ajatellut vetää. Jos kuvasta voi päätellä niin
olisikohan tuo sellaista muotonsa pitävää, ei ruuveja/nauloja ainakaan erota.

On autoissa valikoimaa, mutta ei itseäni miellyttävää. Brekinan autot miellyttävät omaa silmääni,
makuasioita tosina aina. Mutta kyllä N-skaalan autot usein kärsivät detaljien puutteesta, Athearn
tekee hienoja ja detaljoituja autoja ännässä, mutta valikoima jää melko suppeaksi ja on kovin
amerikkalainen. Lemkellä myös hienoja autoja, astetta pelkistetympiä tosin. Kuorma-autoista nyt
lähinnä puhun. Haluan sellaista 70-80 -lukujen kalustoja, niin ännään ei sitä juuri löydä, olen kyllä
"aika" paljon surffaillut ja etsinyt ja tilannutkin jo kasan, mutta ei vedä HO:lle vertoja.

HO-maisemaan mahtuu vähemmän, mutta sen katsominen on helpompaa, ei tarvitse kumartua ja
tihrustaa 10cm päästä.

Ei siis mitään N-skaalaa vastaan periaatteessa, en vain mieltynyt siihen. Vetureitakin olen kokeillut
kolme ja neliakselisia. Tosin saattaa olla, että vetureissakin ollut vikaa, eivät uusia olleet.

[magnuken]

Itse puljaan nykyään N:n kanssa pääosin käytettävissä olevan tilan johdosta. Aikaisemmin kuin tilaa oli enemmän harrastin H0:aa. Eli haluan kuitenkin saada pieneen hyvin rajoitettuun tilaan ihan kohtuukokoisen rataverkon useine asemineen ja erilaisine maisemineen.

Tietenkin N-skaalan kohteet eivät ole niin deljirikkaita kuin esim. H0 tai isommat mutta se ei mielestäni yhtään häiritse vaikutelmaa. Detaljitason köyhys "häviää" sen pienemmän mittakaavan myötä ja eihän noita maisemia ja kalustoa yleensä 10cm päästä tihrustella!

Itse asiassa tuo N ei oikein ole enää meikäläiselle sopiva koska iän myötä sormet ovat jo hieman "täristävien nakkien" oloiset ja näkökään ei enää ole parhaimmillaan. Jos siis pystyisin varaamaan tälle hommalle vaikkapa kokonaisen ison huoneen, niin ilman muuta valintani olisi vähintäin H0 mittakaava mutta mielummin 0 tai peräti 1 mittakaava.

Koska noihin isompiin skaaloihin ei nyt kuitenkaan ole käytännön mahdollisuutta olenkin jo pitemmän aikaa suunnitellut josko alkaisi rakentamaan sellaista G-skaalan puutarharataa - siellä ulkona kun meikäläiseltä kyllä tilaa löytyisi.

[markku55]

Olen muuten miettinyt ihan samoja vaihtoehtoja, tilaa sisällä ei ole kuin N-skaalan radalle, ja toisaalta näppien herkkyys ei tunnu riittävän edes H0 skaalaan.
Jopa muutaman minuutin näprääminen pienten osien kanssa saa sormet puutumaan.
Pihalla olisi tilaa ainakin jonkun näköiselle skaalan 1 radalle, mutta sen säänkestävyys ja toimintavarmuus Suomen oloissa on melkoinen arvoitus (niin ja maksaa maltaita).
Mm. Märklinin 1 skaalan ihan aito höyryveturi olisi makea juttu, mutta tuon skaalan ongelma on olla väliinputoaja katseltavan ja mukana ajettavien skaalojen välillä.
Skaala jossa voisi vaikkapa lapset istua mukana, on jo taas sen verran iso, että sellaisen rakentaminen pihalleni ei sallisi kovin ihmeellistä ratasuunnitelmaa.
Kaiken kaikkiaan murheena on sekä raha, raha, raha, tilat, että sopivan skaalan valinta.

[magnuken]

Moro Markku

Itse olen kyllä tuossa mahdollisessa puutarharadassani oikeastaan päätynyt siihen G-skaalaan. Siihen kun saa varsin kohtuuhintaan esim. raidetta ja kalustoa Bachmannilta. Jotenkin tuntuu, että toi 1 skaala saattaisi olla liian "hienoa" ja siten heiverröistä pihalle?

Itse tein viime kesänä piharemonttia mm. istutuksien uusimisella ja uudelleen sijoittelulla ja siinä yhteydessä pidin jo mielessä sen potentiaalisen tulevan puutarharatani. Tein myös uuden hyvin suuren terassin ja sen rakensin noin 40 cm maatasoa ylemmäksi. Tämä ihan, jotta saisin helposti vedettyä puutarharadan kiepit sinne alle ja mahdollisesti jonkin piiloradankin. Hallitushan tuota tietenkin ihmetteli miksi siitä uudesta terassista niin korkea piti tehdä - no, tietenkin että hyvin tuulettuu ja homeet eivät näinollen iske:)

Lisäksi olen myös haaveilut, että josko sen puutarharadan pystyisi toteuttamaan täysin akkukäyttöisin ja radio-ohjatuin veturein (näitä ei Bachmannilla ole) niin säästyisi liki kaikilta puhdistus ym. virroitusongelmilta. Lisäksi siellä terassini alla voisi olla raidepätkä jonne johdetaan virta josta veturin akku lataantuu!

T. Kentsu

[Jaska]

Yleensä tiukassa mutkassa palakisko on ollut flexiä suositumpi toteutustapa. Tarkkoja syitä en osaa sanoa, mutta itse tein oman ratani varsinaiset kaarteet palakiskoista ja loivat kaaret flexeistä. Hyvin toimii.
H0 autoista jos on kiinnostunut, niin kannattaa huomioida Faller Car System eli akkuvoimalla liikkuvat autot. Aika veikeitä vempeleitä. Seuraavat kadun alle piilotettua magneettilankaa. Niihin saa viriteltyä valot, suuntavilkut ym. ja ne saa pysähtymään liikennevaloihin ja tasoristeyksiin. Myös N-mittakaavan kokoa alkaa olla saatavilla, mutta varmaan H0:ssa enempi tilaa elektroniikalle jos sinne tulee valosysteemejä ym. hienouksia tai kyseessä henkilöauto, joka on vaikeampi saada toteutettua, kuin suurikokoinen rekka tai bussi. You tubessa voi laittaa hakusanaksi tämän ja katsella miltä näyttää.

[sysis]

Olen katsellut Pecon raiteita, mutta on hämääviä merkintöjä niissä... Osaatteko valaista, onko kokemusta?

Peco OO - HO Code 75 - sopiiko normille HO-kalustolle? O-mittakaavasta olen tietoinen, mutta mikä tuo OO on?

Mitä raiteita olette itse käyttäneet? Haen puupölkyillä olevaa rataa, Suominäköisyys plussaa.

[PeS]

Olen katsellut Pecon raiteita, mutta on hämääviä merkintöjä niissä... Osaatteko valaista, onko kokemusta?
Peco OO - HO Code 75 - sopiiko normille HO-kalustolle? O-mittakaavasta olen tietoinen, mutta mikä tuo OO on?
Mitä raiteita olette itse käyttäneet? Haen puupölkyillä olevaa rataa, Suominäköisyys plussaa.

Pecon code 75 sopii normaalille H0-kalustolle. 00 on englantilaisen perusmittakaavan tunnus samalla tavalla kuin H0 on Keski-Euroopassa. Vaikka 00:n mittakaava on 1:76,2 ja H0:n 1:87:ään, käytetään molemmissa mittakaavoissa samoja kiskoja. Pecon code 75 lienee eurooppalaisista kiskomateriaaleista paras ja Suomi-näköisyys on melko hyvä. Toinen hyvä valinta eurooppalaisista valmistajista on Tillig code 83. Muut euroopalaiset valmistajat voi käytännössä unohtaa, jos hakee vähänkin paremmin näköistä ja mitoitukseltaan hyvin toimivaa kiskomateriaalia. Sitten on lukuisa joukko amerikkalaisia valmistajia, kuten Shinohara ja Micro Engineering.

[sysis]

Varmaan Peco 75 on valintani. Mahtaako siinä vaihteet olla sellaiset kuin Mäklin C-vaihteet,
että päästävät toisen suunnan suoran liikenteen läpi vaikka toinen suunta ohjattu sivuraiteelle...?