Suomalaisia telejä?

[LOK]

Metsästettiin juuri k14 telejä ja ainakin Märkliniltä löytyy yksi kolmen vaunun sarja (H0 - Art.Nr. 46460) jossa kyseiset telit ovat.

Ikävä vain että tuon vaunusarjan hinta on todella suolainen (melkein 95€), mutta löytyykö k14 telejä jostain tehdastekoisesta vaunusta halvemmalla?

Yksittäin löytyy kyllä Märklinin H0 - Art.Nr. 48157 säiliövaunua (K14 teleillä) ebaysta alle 25€ kpl, mutta tuonkin ovh on normaalisti paljon korkeampi...

[Jaska]

Saisikohan noita varaosina, jos vaunulle ei muuten ole käyttöä? Minuakin alkoi kiinnostaa.

[Rataneuvos]

Myös muutamissa Rocon tavaravaunuissa on K14-telit. Rocon telejä olen itse käyttänyt.

[LOK]

Löysin Pikon nettikaupasta sinisiin matkustajavaunuihin sopivia H0-mittakaavan Minden-Deutz-telejä varaosina. Tarjolla olisi generaattorilla varustettua telimallia (tuote ET53000-179) ja generaattoritonta mallia (tuote ET53000-180). Teleissä ei ole mukana pyöräkertoja eikä kiinnitysosia vaunun pohjaan. Telit on tarkoitettu 303 mm pitkiin saksalaisiin H0-pikajunavaunuihin (epoche III). Hintaa teleillä on vajaat 5 euroa kappaleelta veroineen. Päälle tulevat toki toimituskulut Suomeen. Linkki teleihin ja muihin saksalaisten matkustajavaunujen varaosiin: https://www.piko-shop.de/index.php?vw_t ... text=59621

Märklin myy nettikaupassaan varaosina suomalaisten K14-telien kanssa hyvin yhteneväisiä Minden-Dorstfeld-telejä H0-mittakaavassa. Sopivia varaosatelejä tuli vastaan ainakin saksalaisen säiliövaunun (tuote 46462) yhteydessä. Säiliövaunun varaosateliparin (Drehgestell 2 Stück) tuotenumero olisi E112245. Telien mukana ei toimiteta pyöräkertoja eikä muita osia. Varaosateliparin hinta on 15 euroa plus toimituskulut. Linkki säiliövaunun myyntisivulle, jossa kuva vaunusta teleineen: https://www.maerklin.de/en/products/det ... icle/46462

Valmiiden irtotelien käyttöä harkitsevien on toki hyvä muistaa, että jokainen eurooppalainen kalustovalmistaja käyttää hieman eri akselimittoja pyöräkerroissaan. Toisen valmistajan pyöräkerta ei siis välttämättä istu mainittuihin varaosateleihin.

Olisiko Veturitallin jäsenillä kokemuksia edellä mainittujen varaosatelien käytöstä DC-radalla? Kuinka pitkät akselit sopisivat teleihin? Valmistelien käytöllä voisi saada 3D-tulostettuja telejä runsaammin yksityiskohtia "DIY"-pienoismallivaunuihin ja säästää samalla hieman työajassa.

[Zimba]

Modernin kaluston ystäville näkyy olevan saatavilla valmiita K17-telejä, joskin vähän erikoisimmissa mittakaavoissa:
- ATM tekee telejä brittiläisessä N-mittakaavassa (1:148): http://n-train.net/ATM-1804C-NACCO-axle-motion
- Invertrainilta löytyy teli 7 mm:n mittakaavassa eli brittiläisessä nollassa (1:43,5): https://invertrain.com/product/am3-freight-bogies/

H0:ssa valmista teliä ei ole vielä löytynyt. Teli on käytössä tällä hetkellä lähinnä Briteissä, Suomessa ja Ruotsissa (vain parissa vaunusarjassa), mikä selittää valmistelien mittakaavavalintoja. Lienee epätodennäköistä, että H0-teliä löytyisi valmiina.

[PeS]

Useammasta suomalaisesta vanhemmasta telistä on olemassa rakennussarja Mestarimallien valikoimassa. Tällä hetkellä osat ovat olemassa seuraaviin henkilöliikenteen vaunuihin: A3 (A6), A7, A8 ja A11. Tekeillä on myös A12. Tavaravaunujen teleistä on valmistettu K4 ja K5. Tekeillä on myös venäläisen vaunun telin, joka sopii esim. Repinin vaunuihin.

Telissä on uushopeasta syövytetty runko, messingistä sorvatut laakerit sekä hartsita tai valkometallista valetut telisivut. Jokainen sarja sisältää myös osat telin asentamista varten eli muovista peristetun bolsterin (telikannatin), teliasennusruuvin sekä telin jäykistävän kierrejousen. Sarja sisältää myös molemmista navoistaan eristetyt pyöräkerrat. Teleissä on kolmipisteripustus.

Sarjan osat näyttävät tältä.








Metallirunkoista teliä on helppo käyttää vaunun valaistuksen järjestämiseen, koska muovisen bolsterin kautta telirunko on eristetty vaunun korista. Tässä tapauksessa käytetään vain toiselta puolelta eristettyjä pyöräkertoja, jolloin toisessa telissä pyöräkertojen eristykset ovat vastakkaisella puolella kuin toisessa telissä. Tällöin riittää, että telirunkoon juotetaan vain yksi johto, joka viedään vaunun lattian läpi vaunuun. Toinen johdin antaa lampuille miinus-navan ja toinen antaa plus-navan.

[PeS]

Eurooppalaiset pyöräkertojen akselipituudet ovat melkoinen salaatti niin kuin ylipäätään eurooppalainen standardiajattelu. Seuraavaassa muutamien valmistajien nimellismitat akseleiden pituuksista. Tämäkään ei takaa vielä sitä, että näin olisi myös käytännössä, eli aina kannattaa mitata.

Piko\Lima\Märklin 24,40 mm
Roco 24,75 mm
Fleischmann 24,0 tai 25,0 mm
Kleinmodellbahn 23,8 mm
Gützold 24,6 mm
Liliput 24,75 mm
Trix 25,4 mm
Bachmann Europe 24,7 mm
Athearn vanha 24,9 mm
Athearn uusi 25,9

Amerikkalaisilla tilanne on selkeämpi. NMRA:n mukainen standardimitta on 26 mm. Tosin monia muitakin akselinpituuksia jenkeissä käytetään, eli vaihtokelpoisuus ei sielläkään ole taattu. Tämän näkee, kun selaa fillarivalmistajien mitoituksia.

3D-printtausmateriaalien kesto laakerimateriaalina on ainakin minulle vielä epäselvä, eli en osaa sanoa kestävätkö printtimateriaalit laakerina ilman erillistä messinkilaakeria. Lähes poikkeuksetta englantilaiset kuitenkin laakeroivat printtitelinsä. Senkin varmaan aika osoittaa, miten printtimateriaali ylipäätään kestää telirunkomateriaalina.

Jotkut pajat valmistavat koko telirungon harsista — kaikki hartsilaadut eivät kestä, vaan murenevat ajan saatossa tai akselin kärkikartio kuluttaa laakeripukin tohjoksi. Näin voi tapahtua myös ruiskupuristusmuovisessa telissä tai ripustuksessa, jos akselin pituus on väärin mitoitettu tai jos muovilaatu kuivuu vanhetessaan. Kaikki muovit eivät siis näytä kestävän ylipäätään laakerimateriaalina.

Jos ryhtyy laakeroimaan uudestaan telejä, niin monesti voi joutua vaihtamaan lyhyemmät akselit. Tämä johtuu siitä, että uuden laakerikupin syvyys ei vastaa alkuperäisen laakerikupin syvyyttä tai messinkisen kupin asennuslaippa muuttaa pyöräkerran asennusmitoituksen kapeammaksi. Tällöin voi käyttää myös laipatonta laakeria, joka voidaan upottaa vapaammin kuin laipallinen. Sen halkaisija on kaksi millimetriä ja laakerirungon pituus on kaksi millimetriä. Kun ottaa huomioon laakerikupin syvyyden, niin voi yrittää mitoittaa porauksen sen mukaan, että alkuperäistä pyöräkertaa voi käyttää. Sorvattujen laakerikuppien lisäksi ainakin Peco valmistaa pellistä prässättyjä laipattomia laakerikuppeja. Ne voi unohtaa, koska ne on suunniteltu Pecon omille pyöräkerroille.



On hyvä tiedostaa, että sorvaamalla tehtyjen laakerkuppien mitoitukset vaihtelevat eri valmistajien kesken.

Asensin Heriksen valmistamaan venäläisvaunun teliin messinkilaakerit. Vaunun teli on valmistettu ruiskupuristusmuovista, mutta akseli on liian lyhyt, jolloin se syö laakerikupin muhjuksi. Tällaisessa asennuksessa välys on ohjeen mukaan hyvin pieni. Kuvassa näkyvän asennustavan jälkeen teliin on vaihdettava 23,8 millimetriä pitkä akseli, eli lyhyempi kuin vaunun alkuperäinen akseli.

[Jaahe]

Olen kehitellyt omiin tarpeisiini tulostetun K14-telin, joka on tulostettu Shapewayssin FXD-tulostuksella.

FXD-tulosteet ovat luonteeltaan kovia ja eivät kestä määräänsä enempää esim. taivutusta. Telit on suunniteltu toimimaan Romfordin messinkilaakereilla, koska en usko materiaalin kestävän juurikaan suoraan laakerina olemista ja lisäksi haluan omiin malleihin messinkilaakeroinnin.

Telien iskunkestävyyden lisäämiseksi on ainevahvuuksia pitänyt kasvattaa, joka taas vaikeuttaa telien taivuttamista pyörästöjen asennusta varten. Messinkilaakerien takia pyöriä asennettaessa teliä joutuu taivuttamaan enemmän ja materiaalin kovuuden takia taivutuksessa saa olla tarkka, jotta teli ei katkea. Materiaalin pieni lämmittäminen käsissä auttaa asiaan paljon ja erehdyksen kautta olen löytänyt toimivan suhteen teleihin (parempikin saisi toki aina olla).

Uskoisin sitkeiden nylon-tulosteiden toimivan suoraan laakerimateriaalina varsin hyvin ja mielessä on käynyt myös tehdä nylonista telin runko, johon liimattaisiin tarkemmilla tulostusmenetelmillä tehdyt fasadit. Tässä ratkaisussa tosin voi tulla herkästi tila vastaan ja työvaiheet lisääntyvät.

Itselleni tärkeitä etuja tulostetelejä käytettäessä on se, että erillistä telin kasaamista ei tarvita, eri akselipituuksille on helposti muokattavissa omat versionsa ja omiin malleihin telien ripustus on ollut mahdollista "standartisoida". Käytän malleissani 24,4 ja 24,75mm RP25-pyörästöjä.

Shapewayssin FXD-tulosteissa on myös ikävä ongelma tukivahan kanssa. Vaikka jälki on kohtalaisen tarkkaa, niin heidän tukivahan poistomenetelmästä huolimatta mallien pintaan jää kuivunutta vahaa, jota on vaikeahko poistaa yksityiskohtien ympäriltä. Vahajäämien putsaukseen olen peruspesun (lämmintä vettä, fairya ja hammasharjaa TAI UÄ-pesua) jälkeen käyttänyt soodapuhallusta. Sopivan pienellä paineella soodapuhallus toimii hellänä putsausmenetelmänä, jota voisi ehkä verrata suuremmassa mittakaavassa pellin hiekkapuhallukseen. Soodankin kanssa saa toki olla tarkkana, jotta ei pilaa yksityiskohtia.

IMG_20180718_080609.jpg

IMG_20180718_080650_2.jpg

Olen myös piirtänyt ja tulostuttanut Minden-Deutzit onnistuneesti, mutta näistä ei vielä ole oikeaa kuvaa, kun niitä ei ole vielä pohjamaalattu. Maalaamattomasta tulosteesta on vaikeaa ottaa kuvaa sen läpikuultavuuden takia

shape1.png

[PeS]

Ripustuksen tai telin vääntämisen tarve pyöräkertaa asennettaessa vähenee jonkin verran, jos messinkilaakerin laippaan viilaa kolmioviilan sivulla pystysuuntaisen uran. Ura ohjaa myös helpommin pyöräkerran paikoilleen. Toinen tapa on käyttää laipatonta laakerikuppia.

[ealab]

Vastaavasti olen tehnyt. Ottanut vähän enemmän, jollain ohuella timanttikärjellä ja miniporalla. Syvyysrajana peltiteleissä se, että ei saa näkyä, näy ulospäin. Laakerin laippa kyllä puhkeaa selvästi. Ottaa akselinpään asennusliikeradan suuntaisesti. Ei ongelmia. Kunhan akselien pituus on passeli.