Märklinin uudet lähikytkimet testissä

Keskustelua vetureita, vaunuista, autoista, ym...

Valvojat: jhr, Hermanni

Zimba
Konduktööri
Viestit: 63
Liittynyt: 28.06.2007 19:40

Märklinin uudet lähikytkimet testissä

Viesti Kirjoittaja Zimba »

Märklinin uudet lähikytkimet

Märklin kertoi 2022 alkupuolella tuovansa markkinoille uudet, aiempaa matalammat lähikytkimet (tuotenumero 72000). Testasin niiden sopivuutta suomalaismalleihin.

Olen suomalaisvaunumalleissani käyttänyt jo pitkään Märklinin lähikytkintä. Tämä ei ole paras mahdollinen ratkaisu mm. kokonsa takia, mutta ehkä ns. vähiten huono: toimii lähikytkimenä, sopii NEM 360 -lenkkikytkimen kanssa yhteen ja pelkällä vetokoukulla varustettu veturi voi vaunuja vetää.

Haittapuolena on se, että vaunuihin ei voi asentaa puskinpalkkiin esikuvanmukaista vetokoukkua, koska lähikytkimen lenkin tyvi osuu koukkuun eikä irrottaminen taikka kytkeminen onnistu. Tämän vuoksi kiinnostuin, kun Märklin kertoi alkuvuodesta 2022 tuovansa markkinoille uuden, aiempaa matalamman lähikytkimen.

Alkuperäinen tarve lienee ollut se, että aiempi lähikytkin ottaa kiinni joidenkin vaunujen puskinpalkkiin, mikä estää kytkimen kääntymisen kaarteissa.

Sain vuodenvaihteessa hankittua muutaman kytkimen testiin. Tuote vaikuttaa lupaavalta, vetokoukun asentaminen onnistuu pienin viilauksin. Kuvissa enemmän tekstiä ja havaintoja. Koekaniineina toimi kaksi Mestarimallien sarjasta koottua Gav-vaunua.
D8C40712.jpg
D8C40714.jpg
D8C40715.jpg
D8C40716.jpg
D8C40718.jpg
D8C40720.jpg
D8C40721.jpg
D8C40722.jpg
D8C40726.jpg
D8C40727.jpg
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Teppo1
Konduktööri
Viestit: 51
Liittynyt: 16.02.2016 12:25

Re: Märklinin uudet lähikytkimet testissä

Viesti Kirjoittaja Teppo1 »

Tuosta seuraakin sitten kysymys: Miten nuo toimivat pitkissä (yli 27 cm pitkissä) telimatkustajavaunuissa radalla, jonka geometriavirheet vastaavat suomalaisessa Fremo-radassa olevia virheitä ja kaarresäteen ollessa 500 mm?
Teppo1
Konduktööri
Viestit: 51
Liittynyt: 16.02.2016 12:25

Re: Märklinin uudet lähikytkimet testissä

Viesti Kirjoittaja Teppo1 »

Ja saksalaiselta Drehscheibe-lehden foorumilta löytyvässä keskustelussa on lisää havaintoja kytkimeen liittyen: https://www.drehscheibe-online.de/foren ... 0,10331364
lokomotiivi
Konduktööri
Viestit: 72
Liittynyt: 19.02.2016 14:47

Re: Märklinin uudet lähikytkimet testissä

Viesti Kirjoittaja lokomotiivi »

Teppo1 kirjoitti: 18.01.2023 08:30 Tuosta seuraakin sitten kysymys: Miten nuo toimivat pitkissä (yli 27 cm pitkissä) telimatkustajavaunuissa radalla, jonka geometriavirheet vastaavat suomalaisessa Fremo-radassa olevia virheitä ja kaarresäteen ollessa 500 mm?
Mitä nämä geometriavirheet suomalaisessa Fremo-radassa ovat? Mistä johtuvat? Korjattavissa?
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 963
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Märklinin uudet lähikytkimet testissä

Viesti Kirjoittaja PeS »

lokomotiivi kirjoitti: 27.01.2023 16:31 Mitä nämä geometriavirheet suomalaisessa Fremo-radassa ovat? Mistä johtuvat? Korjattavissa?
Yleisimmät radan geometriavirheet ovat "pystysuuntaisia virheitä" — kansanomaisesti kuhmuja, kuoppia ja kieroumia. Jos vetureissa ja vaunuissa on kolmipisteripustus (aina ei ole), niin ripustus kykenee ottamaan vastaan jonkin verran radan pystysuuntaisia virheitä — ei kuitenkaan mitä tahansa. Jos kalustoa ei ole ripustettu, niin kalusto pyritään saamaan pysymään kiskoilla käyttämällä syviä laippoja, jolloin pyöräkerrat pääsevät myös "lotisemaan" laakerikupeissa. Näin ripustettu kalusto on kuitenkin kulultaan epävakaata: korit kallistelevat pyöräkertojen päällä. Tällaista ripustusta käytetään usein halvemmassa massatuotantokalustossa tai lyhyissä kaksiakselisissa vaunuissa.

Paraskaan ripustus ei kykene mukautumaan aivan mahdottomiin pystysuuntaisiin virheisiin. Pyörien laippojen syvyyttä määrittelevien standardien avulla voidaan jossain määrin yrittää johtaa toleranssit radan pystysuuntaisille virheille. Kaikissa H0-standardeissa (unohdetaan tässä yhteydessä finescale-järjestelmät) pyöräkerran laippojen minimisyvyys on 0,6 mm. Tästä voidaan johtaa suurimmaksi sallituksi radan pystysuuntaiseksi virheeksi 0,5 mm. Jos kieroumat tai muut epätasaisuudet pysyvät tässä rajassa, niin voidaan olettaa, että 0,6 mm syvä laippa ei pääse nuljahtamaan kiskon harjan ylitse.

Mikään standardi tai järjestelmä ei kuitenkaan määrittele radan pystysuuntaisille virheille toleransseja tai tapoja todentaa virheet. Yleensä oletetaan, että radat rakennetaan "suoriksi" — mitä tämä sitten tarkoittaakaan. Absoluuttisen suoraa rataa kukaan ei kykene kuitenkaan rakentamaan. Siksi kalusto pitäisi ripustaa tavalla tai toisella, jolloin kaluston ripustus kompensoi radan pystysuuntaisia virheitä. Kyseessä ei siis ole pelkästään radan "suoruus".

Koska radan pystysuuntaisille virheille ei ole olemassa mitään määritelmää, niin ratoja voidaan periaatteessa rakentaa ihan miten sattuu. Ei osata tai haluta kiinnittää suoruuteen huomiota tai ajatellaan, että kun pystysuuntaisia virheitä ei ole määritelty, niin koko asialla ei ole mitään merkitystä. Toisaalta suoruuden/virheiden toteaminen ei ole ihan yksinkertaista. Millä matkalla ja minkälaisilla työkaluilla epätasaisuuksia mitataan? Tästä on syntynyt suurehko ongelma — osittain keinotekoinen. Itse olen käyttänyt noin puolen metrin pituista vatupassin sivua, jonka olen asettanut radan päälle ja käytän sitä rakotulkin omaisesti, eli katson jääkö kiskon harjan ja sitä vasten asetetun vatupassin sivun välin rakoa ja kuinka paljon. Eri vahvuisten muovilevyjen avulla voi kokeilla, miten suuri virhe on, mikäli vatupassin sivun ja kiskonharjan välistä pilkottaa valoa. Tämän perusteella kiskotuksen naulausta voi löysätä tai kiristää.

Fremon kaltaisilla moduuliradoilla ehkä vielä suurempi ongelma on moduulien liitoksiin syntyvät harjanteet, eli hyppyrit. Niitä syntyy silloin, jos kiskotus on moduulin keskivaiheissa hieman notkollaan — tämä on melko yleistä. Syy saattaa olla moduulin runkorakenteessa, esimerkiksi siinä, että moduuleiden päädyt eivät ole pystysuoria. Kun kaksi päädyistään vinossa olevaa moduulia pultataan voimakkaasti yhteen, niin liitos ei taatusti ole suorassa.

Olen muutaman kerran mittaillut moduuleiden päätyjen suoruuksia. Kymmenen senttimetriä korkeaan päätylautaan on onnistuttu saamaan kolmen millin kulmavirhe — tällaisen virheen voisi välttää pelkästään suorankulman ja silmäilyn avulla. Pääty voi olla myös suora, mutta penkka on moduulin keskeltä notkolla — tämä on toinen tyypillinen virhe. Saumoihin syntyvissä harjanteissa tai notkoissa kytkimet voivat irrota ja pahimmillaan pitkä höyryveturi jää keikkumaan sauman päälle.

Kuva

Valmiilla radoilla pystysuuntaisia virheitä on vaikea korjata purkamatta kiskotusta tai moduuleiden runkorakennetta.
Viimeksi muokannut PeS, 28.01.2023 12:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
lokomotiivi
Konduktööri
Viestit: 72
Liittynyt: 19.02.2016 14:47

Re: Märklinin uudet lähikytkimet testissä

Viesti Kirjoittaja lokomotiivi »

Kiitos PeS! Hyvä selvitys asiasta.

Vaatii siis aikamoista tarkkuutta rakentaa moduuleita ja kiinteitäkin ratoja. Monellakaan ei ole ehkä työvälineitä tehdä tarkkaa jälkeä. Saada esim. sahattua tarkkaan suorakulmaan. Onhan sitten valmiita moduulinrakennussarjoja myytävänä. Huolella nekin varmaan on rakennettava. Suorakulma on kyllä oikeastaan välttämätön. Ja tosiaan millä matkalla 0,5 mm virhe sallitaan.

Radan runkorakenteen laatuun kannattaa siis panostaa. Myöhemmin voi tulla ongelmia jos näin ei ole tehty.

Pahoittelut, että menin ohi alkuperäisen aiheen. Ylläpito voi halutessaan siirtää omaksi ketjukseen, jos näkee aiheelliseksi.