No niin, kun viimein uskaltauduin liittymään forumille seurattuani rekisteröitymättä pidempään, niin tässä muutama kuva kotiradastani. Tämä on rakennettu 60x100 cm Lundia-hyllyyn ja tavoitteena olisi lopulta saada aikaan maisemoitu rata joka sijoittuisi 1960–70-lukujen Itä-Saksaan. Edistyminen on tähän asti ollut vähän hidasta, varsinkin kun kissoistani yksi päätti pitää rataa lepopaikkana niin en halunnut hirveästi sitä tehdä ennen kuin saan hyllyyn ovet ja suojat sivuille.
Liitetiedostot haluavat näköjään tulla käänteisessä järjestyksessä, eli tuo paljas hylly-kuva on tietenkin vanhempi.
Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
Valvojat: jhr, Hermanni
-
- Ratavartija
- Viestit: 10
- Liittynyt: 17.03.2022 19:20
Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 270
- Liittynyt: 27.08.2006 19:49
Re: Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
Näppärän kokoinen projekti. Nyt vaan maismoimaan. Pääseekö tuo iso höyryveturi kunnialla tuosta kaarteesta ylös ja kaarrevaihteitten läpi. Pitempi kalusto tahtoo joskus olla vähän nirsoa radan suhteen, eli kannattaa testata kunnolla ennenkuin kiinnittää radan alustaan ja rupeaa maisemoimaan. Ja hyvä nimi radalla. Chemnitzin naapurissa, olettaisin?
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 333
- Liittynyt: 24.02.2007 12:32
Re: Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
Besser-wisser-nojatuoliharrastajan mietteitä, sinistä linjaa oikeasta korvasta sisään ja vasemmasta ulos:
Olet kiinnostunut isoista vetureista ja pitkistä matkustajavaunuista. Jos radalla on tarkoitus joskus ajaa kahdella junalla, olisi mukavaa, jos ne voisivat sivuuttaa tai kohdata asemalla. Aseman kohtausraidepituus ei ikävä kyllä taida riittää kuvissa näkyville junille.
Fleischmann-vaihteita myydään/myytiin usein pareittain. Onko sulla jemmassa oikeankätisiä vaihteita?
S-kaarteita kannattaa aina välttää. Jos sulla on jemmassa ylimääräinen oikeankätinen vaihde, niin alimman kuvan veturin edessä olevan vaihteen kätisyyttä vaihtamalla voisit siirtää vaihdeparia huomattavasti oikealle, ikäänkuin osaksi kaarretta. Aseman sivuutusraidepituus kasvaisi niin paljon, että kolmivaunuiset pikajunat mahtusivat kohtaamaan asemalla. Samalla pääsisit eroon ulompaa sivutusraidetta kulkevan junan peräkkäisistä S-kaarteista. Pitkät mtkustajavanut kun kulkevat aika ikävän näköisesti S-kaarteista. Pistoraide lyhenee samalla kyllä ikävästi.
Onko ajomuuntajan vieressä suora raide-elementti? Voisiko takana olevan vaihteen siirtää tuon suoran paikalle? Näin saisit ehkä loivemman rampin ja pääsisit jälleen yhdestä S-kaarteesta eroon. Samalla saattaisi "alakerran" raiteesta tulla niin pitkä, että siellä voisi seisottaa toista junaa samalla kun toinen kiertää rataa "yläkerran" kautta.
Radassa on nyt vain yksi pistoraide. Jos oikeankätisiä vaihteita jäi vielä yli, niin panisin ehkä yhden niistä veturin kohdalle, ja sen haaraan panisin yhden suoran raide-elementin ja sitten ensimmäisessä kuvassa näkyvän kolmitievaihteen. Näin saisit kolme pistoraidetta lisää. Suora raide vaihteiden välissä auttaa saaman tilaa asemakrakennukselle. Jos jätät suoran raiteen pois, saisit kolmitievaihteen vasemman haaran asemalla seisovan junan vierelle matkustaja-ratapihan kolmanneksi, päätepustukuriin päättyväksi raiteeksi vaikka moottorivaunua varten. Pistoraiteethan kannattaa yleensä tehdä mahdollismman suoriksi, jotta vaunujen kytkeminen ja irrottaminen olisi helppoa. (ks. vaikkapa Tapiolan vuodelaatikkoradan alkuperäistä ratakaaviota: https://taprk.org/fin/layout/bed/ ).
Vaihteet ovat yleensä pienoisrautatien heikoin lenkki. Vaihteet kuluvat ja saattavat tarvita huoltoa. Oikean pään kaarrevaihde jäänee aika hankalaan paikkaan jos rata on tarkoitus maisemoida. Jos ja kun maisemoit rataa, niin tee oikean pään maisemasta sellainen, että voit nostaa sen paikaltaan, jotta pääset puhdistamaan ja huoltamaan vaihdetta. Vaihteen siirtäminen hieman "aikaisemmaksi" ei taida tulla kysmykseen. Silloin sen vaan saisi "sillan" alla hankalasti huollettavasta paikasta.
Oletko miettinyt radan sähköistystä?
Olet kiinnostunut isoista vetureista ja pitkistä matkustajavaunuista. Jos radalla on tarkoitus joskus ajaa kahdella junalla, olisi mukavaa, jos ne voisivat sivuuttaa tai kohdata asemalla. Aseman kohtausraidepituus ei ikävä kyllä taida riittää kuvissa näkyville junille.
Fleischmann-vaihteita myydään/myytiin usein pareittain. Onko sulla jemmassa oikeankätisiä vaihteita?
S-kaarteita kannattaa aina välttää. Jos sulla on jemmassa ylimääräinen oikeankätinen vaihde, niin alimman kuvan veturin edessä olevan vaihteen kätisyyttä vaihtamalla voisit siirtää vaihdeparia huomattavasti oikealle, ikäänkuin osaksi kaarretta. Aseman sivuutusraidepituus kasvaisi niin paljon, että kolmivaunuiset pikajunat mahtusivat kohtaamaan asemalla. Samalla pääsisit eroon ulompaa sivutusraidetta kulkevan junan peräkkäisistä S-kaarteista. Pitkät mtkustajavanut kun kulkevat aika ikävän näköisesti S-kaarteista. Pistoraide lyhenee samalla kyllä ikävästi.
Onko ajomuuntajan vieressä suora raide-elementti? Voisiko takana olevan vaihteen siirtää tuon suoran paikalle? Näin saisit ehkä loivemman rampin ja pääsisit jälleen yhdestä S-kaarteesta eroon. Samalla saattaisi "alakerran" raiteesta tulla niin pitkä, että siellä voisi seisottaa toista junaa samalla kun toinen kiertää rataa "yläkerran" kautta.
Radassa on nyt vain yksi pistoraide. Jos oikeankätisiä vaihteita jäi vielä yli, niin panisin ehkä yhden niistä veturin kohdalle, ja sen haaraan panisin yhden suoran raide-elementin ja sitten ensimmäisessä kuvassa näkyvän kolmitievaihteen. Näin saisit kolme pistoraidetta lisää. Suora raide vaihteiden välissä auttaa saaman tilaa asemakrakennukselle. Jos jätät suoran raiteen pois, saisit kolmitievaihteen vasemman haaran asemalla seisovan junan vierelle matkustaja-ratapihan kolmanneksi, päätepustukuriin päättyväksi raiteeksi vaikka moottorivaunua varten. Pistoraiteethan kannattaa yleensä tehdä mahdollismman suoriksi, jotta vaunujen kytkeminen ja irrottaminen olisi helppoa. (ks. vaikkapa Tapiolan vuodelaatikkoradan alkuperäistä ratakaaviota: https://taprk.org/fin/layout/bed/ ).
Vaihteet ovat yleensä pienoisrautatien heikoin lenkki. Vaihteet kuluvat ja saattavat tarvita huoltoa. Oikean pään kaarrevaihde jäänee aika hankalaan paikkaan jos rata on tarkoitus maisemoida. Jos ja kun maisemoit rataa, niin tee oikean pään maisemasta sellainen, että voit nostaa sen paikaltaan, jotta pääset puhdistamaan ja huoltamaan vaihdetta. Vaihteen siirtäminen hieman "aikaisemmaksi" ei taida tulla kysmykseen. Silloin sen vaan saisi "sillan" alla hankalasti huollettavasta paikasta.
Oletko miettinyt radan sähköistystä?
-
- Ratavartija
- Viestit: 10
- Liittynyt: 17.03.2022 19:20
Re: Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
No niin, tässähän ehti käydä niin, että unohdin tämän koko forumin olemassaolon ja rata on ehtinyt välillä olla esilläkin Ihmeellisessä pienessä maailmassa. Mutta siis tältä näyttää Rosa-Luxemburg-Stadissa tänään:
Kuten ehkä haukansilmäisimmät voivat huomata, siirsin radan vasemman laidan kaarrevaihdetta "pidemmälle," jolloin aseman ohitusraiteesta sai pidemmän. Tosin sitten totesin vaihteen vieressä olevan paras paikka radalta "ulos" johtavalle tielle. Näinollen asemalaiturit jäävät melko lyhyiksi, mutta ohitusraide on tarpeeksi pitkä hieman pidemmille junille.
Kuten ehkä haukansilmäisimmät voivat huomata, siirsin radan vasemman laidan kaarrevaihdetta "pidemmälle," jolloin aseman ohitusraiteesta sai pidemmän. Tosin sitten totesin vaihteen vieressä olevan paras paikka radalta "ulos" johtavalle tielle. Näinollen asemalaiturit jäävät melko lyhyiksi, mutta ohitusraide on tarpeeksi pitkä hieman pidemmille junille.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Ratavartija
- Viestit: 10
- Liittynyt: 17.03.2022 19:20
Re: Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
Ja koska kukaan ei ole estämässäkään, niin tässä vielä muutama yksityiskohtakuva:
Asetinlaite (muistaakseni) Fallerin rakennussarjasta. Lähinnä kameraa olevat puut on tehty itse Woodlands scenicsin värjätystä jäkälästä käyttäen runkoina rypäletertun rankoja (tai juuri tuossa kyseisessä taisi olla sitruspuun kuollut oksa).
Kallioleikkaus joka on kenties radan näyttävin kohta ja ironisesti se ei kotioloissa juurikaan näy. Kivimuurit on tehty Finnfoamista, silta askartelulehtiön taustapahvista.
Sama kohta toisesta suunnasta. Tässä ja edellisessä ehkä vähän huonosti erottuva kallioleikkauspinnat ovat vanhoja kiuaskiviä.
Tehtaan takana oleva ranta-alue, vesi on alapinnaltaan maalattua pleksiä.
Asetinlaite (muistaakseni) Fallerin rakennussarjasta. Lähinnä kameraa olevat puut on tehty itse Woodlands scenicsin värjätystä jäkälästä käyttäen runkoina rypäletertun rankoja (tai juuri tuossa kyseisessä taisi olla sitruspuun kuollut oksa).
Kallioleikkaus joka on kenties radan näyttävin kohta ja ironisesti se ei kotioloissa juurikaan näy. Kivimuurit on tehty Finnfoamista, silta askartelulehtiön taustapahvista.
Sama kohta toisesta suunnasta. Tässä ja edellisessä ehkä vähän huonosti erottuva kallioleikkauspinnat ovat vanhoja kiuaskiviä.
Tehtaan takana oleva ranta-alue, vesi on alapinnaltaan maalattua pleksiä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 270
- Liittynyt: 27.08.2006 19:49
Re: Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
Loistavaa nähdä, että rataprojekti edistyy! Viimeisessä kuvassa vesijäljiltelmä toimii erinomaisesti ja syksyiset sävyt tuovat tervetullutta vaihtelua pienoisrautatiemaailmojen ikuisiin kesämaisemiin.
-
- Ratavartija
- Viestit: 10
- Liittynyt: 17.03.2022 19:20
Re: Rosa-Luxemburg-Stadt (Itäsaksateemainen N-rata)
Kiitos kiitos! Myönnän, että valitsin syksyn osin juuri siksi, että kesä on aiheena niin yleinen. Vesijäljitelmä syntyi maalaamalla pala pleksiä alapinnalta ja liimaamalla se pohjapahvin päälle. Kokeilumielessä tehty toteutus onnistui yllättävän hyvin. (Pleksiä oli sopiva ylijäämäpala ratakaapin sivuille tekemistäni laseista. Yksi kissoistani rakasti makailla radan päällä, joten sivuseinät olivat melko pakolliset).