Sopiva johdotus
Valvojat: jhr, Hermanni
-
- Ratavartija
- Viestit: 47
- Liittynyt: 18.08.2011 11:20
Sopiva johdotus
Jo etukäteen suuret kiitokset vastaajalle/vastaajille!
Tässä tulee useille erittäin helppo kysymys: kun olen tekemässä ensimmäiseen moduuliini johdotusta niin käykö siihen laatikosta löytämäni Bilteman 0,75 mm2:n kaapeli?
Ja jatkokysymyksenä: onko syytä käyttää moduulista toiseen kulkevana pääjohtona jotakin erilaista tai eri vahvuista johtoa kuin kussakin moduulissa raiteeseen haarautuvaan lyhyeen haaraan?
Haaran tekemistä varten ajattelin käyttää hankkimiani Abikon ns. suitcase connectoreita. Olisiko näihin liittyen jotakin ohjetta?
Moduulien välille pääjohtojen kytkemiseen toisiinsa ajattelin käyttää banaaniliittimien tapaisia. Tähän kenties kommentteja?
Vuosikausien suunnittelun ja opiskelun jälkeen olen vihdoin siinä tilanteessa, että ensimmäinen moduuli alkaa näyttää joltakin ja piakkoin sillä voi jo ajaa testiajon, kunhan saan tuon sähköistyksen tehtyä.
Kaikkiaan suunnitelmissa on 4 x 3,5 metrin 'around the walls'-tyyppinen rata, jonka moduulien pituus vaihtelee 80-120 cm:n välillä ja leveys (syvyys) 40 ja 60 cm:n välillä. Nyt puolivalmiina on kaksi 120 x 50 cm vanerikehikolle rakennettua polyfoam-pohjaista moduulia. Raiteen alla ohut vaneri ja korkki.
Laitan kuvia kunhan tuo valmiimpi on vielä vähän valmiimpi. Nyt se näyttää kuin suoraan jääkauden jälkeiseltä koska kaikki kasvillisuus puuttuu, mutta kalliota, kiveä ja hiekkaa riittää.
Tässä tulee useille erittäin helppo kysymys: kun olen tekemässä ensimmäiseen moduuliini johdotusta niin käykö siihen laatikosta löytämäni Bilteman 0,75 mm2:n kaapeli?
Ja jatkokysymyksenä: onko syytä käyttää moduulista toiseen kulkevana pääjohtona jotakin erilaista tai eri vahvuista johtoa kuin kussakin moduulissa raiteeseen haarautuvaan lyhyeen haaraan?
Haaran tekemistä varten ajattelin käyttää hankkimiani Abikon ns. suitcase connectoreita. Olisiko näihin liittyen jotakin ohjetta?
Moduulien välille pääjohtojen kytkemiseen toisiinsa ajattelin käyttää banaaniliittimien tapaisia. Tähän kenties kommentteja?
Vuosikausien suunnittelun ja opiskelun jälkeen olen vihdoin siinä tilanteessa, että ensimmäinen moduuli alkaa näyttää joltakin ja piakkoin sillä voi jo ajaa testiajon, kunhan saan tuon sähköistyksen tehtyä.
Kaikkiaan suunnitelmissa on 4 x 3,5 metrin 'around the walls'-tyyppinen rata, jonka moduulien pituus vaihtelee 80-120 cm:n välillä ja leveys (syvyys) 40 ja 60 cm:n välillä. Nyt puolivalmiina on kaksi 120 x 50 cm vanerikehikolle rakennettua polyfoam-pohjaista moduulia. Raiteen alla ohut vaneri ja korkki.
Laitan kuvia kunhan tuo valmiimpi on vielä vähän valmiimpi. Nyt se näyttää kuin suoraan jääkauden jälkeiseltä koska kaikki kasvillisuus puuttuu, mutta kalliota, kiveä ja hiekkaa riittää.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 334
- Liittynyt: 24.02.2007 12:32
Re: Sopiva johdotus
- Käytätkö jotain yleistä moduulistandardia?
- Käytätkö komento-ohjausta vai ajatko "analogisesti" tasa- tai vaihtovirralla?
- Kuinka suuri on suurin mahdollinen etäisyys ajolaitteesta/boosterista veturiin?
Tapiolan kerhon vanhassa komento-ohjausjärjestelmässä käytettiin 21W autonlamppua oikosulkusuojana. En enää suosittele tällaista tapaa, sillä vaikka oikosulkuvirta on alle 2 ampeeria, ei virta katkea oikosulkutilanteessa, ja vanhoilla halvoilla dekoodereilla varustetut junat säntäilivät ajottain hallitsemattomasti. Voisin kuvitella käyttäväni esimerkiksi 5W autonlamppuja vaihteen risteyksen johtimessa, jolloin umpivaihteeseen ajo ei (DCC-ystävällisessä) vaihteessa aiheuta oikosulkua ja vain vaihteessa väärin kulkenut veturi saa mahdollisesti alentunutta jännitettä.
Analogisessa käytössä 0,75mm2 riittää mainiosti. Bilteman kaapeli on edullista ja käyttökelpoista.
Paksun 0,75mm2 kaapelin juottaminen siististi kiskoon on hankalaa. Siksi viimeinen osuus kiskosta ratapöydän alle tehdään usein halkaisijaltaan 0,5 mm jäykästä kytkentälangasta, "paukkulangasta", jota on helppo juottaa kiskon alle tai kiskon sivuun. Vaikka tämä johdin on ohut, se on lyhyt, joten sen vaikutus virtapiirin kokonaisresistanssiin (vastukseen) on vähäinen. Oikosulkutilanteessa tämä ohut lankahan saattaa pahimmassa tapauksessa toimia sulakkeena kun se lämpiää, mutta kun se on kiinnitetty kiskoon, johtaa kisko lämpöä pois siltä osuudelta, jonka johdin kulkee ratapöydän läpi, ja radan alla johdin on ilmassa, ja jäähtyy.
Banaaniliitin on hyvä liitin moduulien välisissä liitoksissa. Ne on suunniteltu suurille virroille ja kestävät hyvin kytkemistä ja irrottamista.
"Rosvoliittimet" eli "suitcase-liittimet" ovat hyvä tapa liittää johtimia, sillä läpimenevää johdinta ei haaroituksessa tarvitse katkaista. Varmista kuitenkin, että valitset johtimien poikkipinta-alan mukaiset liittimet, jotta liitos on varma, eikä johtimet vaihingoitu. Tukholman H0-kerho käyttää sellaisia rosvoliittimiä, joissa haaroitus tehdään tavanomaisella abiko-liittimellä, eli haaran voi kytkeä vikatilanteessa irti rosvoliitimestä. Bilteman tuotekoodeja mm: 44-146 ja 44-114, (ks: https://www.smjmedlem.org/byggartiklar-37129737 -> Digitalmatningen (2010-09-12).pdf)
pekka
-
- Ratavartija
- Viestit: 47
- Liittynyt: 18.08.2011 11:20
Re: Sopiva johdotus
Kiitoksia perinpohjaisesta vastauksesta, Psi!
Tässä vastaukset kysymyksiisi, sikäli kuin osaan vastata:
Käytätkö jotain yleistä moduulistandardia?
En, standardin noudattaminen vaikutti melko vaativalta ainakin nyt kun aloitin moduulirakentamisen ja radan rakentamisen ylipäänsä 40 vuoden tauon jälkeen. Olen tehnyt omia vaneripäätyjä, joissa on johdotuksen vaatimien aukkojen lisäksi uros- ja naaraspuoliset 'kohdistimet' (en muista mikä niiden oikea nimi oli...), jotka ovat metallia.
Käytätkö komento-ohjausta vai ajatko "analogisesti" tasa- tai vaihtovirralla?
Teen tuon aluksi analoogiseksi, mutta melko lailla heti on tarkoitus muuttaa sen digitaaliseksi. Olen jostain alemyynnistä hankkinut Rocon digivahvistimen ja ohjaimen. Kiskoina käytän vanhoja Fleischmannin model gleis-kiskoja koska niitä oli vanhastaan riittävästi (no muutaman metrikiskon olen ostanut Saksan matkalla sekä joitakin vaihteita Suomesta harrastajilta). Mietinkin juuri, että digitaaliseksi muuttaessa vaihteisiin saattoi liittyä napaisuusongelmia. Olenko oikeassa, että jos vanhoista Fleisun vaihteista poistaa ne pienestä taivutetusta metallilangasta olevat härpäkkeet, niiden pitäisi toimia ok? Tosiharrastajat varmaankin ihan syystä noita vaihteita eivät oikein hyvinä pidäkään.
Muutamiin vetureihini minulla on digikortit, tosin asentamatta.
Kuinka suuri on suurin mahdollinen etäisyys ajolaitteesta/boosterista veturiin?
Kuten kirjoitin, jos rata joskus tulee melko valmiiksi, rata kulkee huoneen ympäri ja huone on 4 x 3,5 m (tai se osa johon rata tulee). Tarkoitukseni on siis johtaa virtajohdotus moduulista toiseen ympäri radan. Tässä tuo etäisyys ymmärrettävästi vaikuttaa käytettävän johdon laatuun. Ilmeisesti boosteria käyttämällä tähän voisi vaikuttaa. 'Komentokeskus' tulisi lopullisessa radassa varmaankin sijoitettua aseman kohdalle eli toiselle pitkälle sivulle.
Olen pahoillani, etten muista kaikkia termejä (alkavaa dementiaa?) enkä ehkä osaa oikein ilmaista tässä asiassa itseäni. Olen tällainen 'humanistirakentelija', jonka puute on tekninen osaaminen, mutta vahvuus ja kiinnostus sitten ehkä 'taiteellisella' puolella eli kokonaisuuden realistisuudessa ja maiseman rakentelussa, jos nyt jossain.
Pitää pian avata tänne radalle oma ketju ja laittaa myös valokuvia. Olen vain pihdannut sitä siihen asti, että ensimmäinen moduuli näyttäisi melko valmiilta. Ihan keskeneräistä ei kehtaa esitellä.
Tässä vastaukset kysymyksiisi, sikäli kuin osaan vastata:
Käytätkö jotain yleistä moduulistandardia?
En, standardin noudattaminen vaikutti melko vaativalta ainakin nyt kun aloitin moduulirakentamisen ja radan rakentamisen ylipäänsä 40 vuoden tauon jälkeen. Olen tehnyt omia vaneripäätyjä, joissa on johdotuksen vaatimien aukkojen lisäksi uros- ja naaraspuoliset 'kohdistimet' (en muista mikä niiden oikea nimi oli...), jotka ovat metallia.
Käytätkö komento-ohjausta vai ajatko "analogisesti" tasa- tai vaihtovirralla?
Teen tuon aluksi analoogiseksi, mutta melko lailla heti on tarkoitus muuttaa sen digitaaliseksi. Olen jostain alemyynnistä hankkinut Rocon digivahvistimen ja ohjaimen. Kiskoina käytän vanhoja Fleischmannin model gleis-kiskoja koska niitä oli vanhastaan riittävästi (no muutaman metrikiskon olen ostanut Saksan matkalla sekä joitakin vaihteita Suomesta harrastajilta). Mietinkin juuri, että digitaaliseksi muuttaessa vaihteisiin saattoi liittyä napaisuusongelmia. Olenko oikeassa, että jos vanhoista Fleisun vaihteista poistaa ne pienestä taivutetusta metallilangasta olevat härpäkkeet, niiden pitäisi toimia ok? Tosiharrastajat varmaankin ihan syystä noita vaihteita eivät oikein hyvinä pidäkään.
Muutamiin vetureihini minulla on digikortit, tosin asentamatta.
Kuinka suuri on suurin mahdollinen etäisyys ajolaitteesta/boosterista veturiin?
Kuten kirjoitin, jos rata joskus tulee melko valmiiksi, rata kulkee huoneen ympäri ja huone on 4 x 3,5 m (tai se osa johon rata tulee). Tarkoitukseni on siis johtaa virtajohdotus moduulista toiseen ympäri radan. Tässä tuo etäisyys ymmärrettävästi vaikuttaa käytettävän johdon laatuun. Ilmeisesti boosteria käyttämällä tähän voisi vaikuttaa. 'Komentokeskus' tulisi lopullisessa radassa varmaankin sijoitettua aseman kohdalle eli toiselle pitkälle sivulle.
Olen pahoillani, etten muista kaikkia termejä (alkavaa dementiaa?) enkä ehkä osaa oikein ilmaista tässä asiassa itseäni. Olen tällainen 'humanistirakentelija', jonka puute on tekninen osaaminen, mutta vahvuus ja kiinnostus sitten ehkä 'taiteellisella' puolella eli kokonaisuuden realistisuudessa ja maiseman rakentelussa, jos nyt jossain.
Pitää pian avata tänne radalle oma ketju ja laittaa myös valokuvia. Olen vain pihdannut sitä siihen asti, että ensimmäinen moduuli näyttäisi melko valmiilta. Ihan keskeneräistä ei kehtaa esitellä.
-
- Ratavartija
- Viestit: 47
- Liittynyt: 18.08.2011 11:20
Re: Sopiva johdotus
Täydennetään äskeistä sen verran, että ratani tulee olemaan periaatteessa hyvin yksinkertainen, ihan tarkoituksellakin.
Se kuvaa vuotta 1966 jossain kuvitteellisessa paikassa Pohjois-Hämeessä. Pieni 3-4 raiteen asema-alue, pistoraide viljamakasiinille ja osuuskaupan varastolle. Yksiraiteista linjaa osin harvan asutuksen, osin metsän halki, pieni seisake, jonka kohdalla vaihde pienehkölle tehtaalle. Muutamia vesistöylityksiä. Yhdellä kulmalla rata kummastakin suunnasta tullessaan katoaa metsän tai kallioleikkauksen taa ja tähän väliin tulee sitten maisemoimaton piiloratapiha (3-4 läpiajettavaa sivuraidetta), jota ajattelin katettavaksi, jolloin kalusto olisi täällä pölyltä ja valolta yms. suojassa kun rata ei ole käytössä.
Samaan aikaan tarkoitukseni ei ole operoida kuin korkeintaan kahdella veturilla/junalla, koska a) se ei tuollaisella radalla olisi realistista ja b) oma kapasiteetti ohjata on rajallinen eikä useampaa ehtisi seuratakaan. Pääosin liikkuisi vain yksi veturi/juna kerrallaan.
Kalusto siis suomalaista, mitä nyt seassa N-liittolaisia punaruskeita umpitavaravaunuja. Vetureina yksi Sr12, Tr2, Hv2, mahdollisesti yksi Tve1, Lättähattu pitäisi ilman muuta saada hankituksi. Matkustajavaunut toistaiseksi puukorivaunuja, joita nyt on viisi. Tavaravaunuja onkin jo yli 30, mutta suurin osa kokoamatta.
No, paremman kuvan saa tietysti sitten kun saa niitä kuvia tänne laitettua. Ehkä 2 kk menee ja moduuli on siinä mallissa, että kehtaa näyttää.
Se kuvaa vuotta 1966 jossain kuvitteellisessa paikassa Pohjois-Hämeessä. Pieni 3-4 raiteen asema-alue, pistoraide viljamakasiinille ja osuuskaupan varastolle. Yksiraiteista linjaa osin harvan asutuksen, osin metsän halki, pieni seisake, jonka kohdalla vaihde pienehkölle tehtaalle. Muutamia vesistöylityksiä. Yhdellä kulmalla rata kummastakin suunnasta tullessaan katoaa metsän tai kallioleikkauksen taa ja tähän väliin tulee sitten maisemoimaton piiloratapiha (3-4 läpiajettavaa sivuraidetta), jota ajattelin katettavaksi, jolloin kalusto olisi täällä pölyltä ja valolta yms. suojassa kun rata ei ole käytössä.
Samaan aikaan tarkoitukseni ei ole operoida kuin korkeintaan kahdella veturilla/junalla, koska a) se ei tuollaisella radalla olisi realistista ja b) oma kapasiteetti ohjata on rajallinen eikä useampaa ehtisi seuratakaan. Pääosin liikkuisi vain yksi veturi/juna kerrallaan.
Kalusto siis suomalaista, mitä nyt seassa N-liittolaisia punaruskeita umpitavaravaunuja. Vetureina yksi Sr12, Tr2, Hv2, mahdollisesti yksi Tve1, Lättähattu pitäisi ilman muuta saada hankituksi. Matkustajavaunut toistaiseksi puukorivaunuja, joita nyt on viisi. Tavaravaunuja onkin jo yli 30, mutta suurin osa kokoamatta.
No, paremman kuvan saa tietysti sitten kun saa niitä kuvia tänne laitettua. Ehkä 2 kk menee ja moduuli on siinä mallissa, että kehtaa näyttää.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 334
- Liittynyt: 24.02.2007 12:32
Re: Sopiva johdotus
Ok, Harkitse sitä 1,5mm2 syöttökaapelia komento-ohjauksen radan läpimeneväksi kaapeliksi. Pitpiä käydä katsomassa Bilteman sivuja, ja siellä ilmeisesti 0,75mm2 kaksinapainen punamusta kaapeli maksaa 6,50 EUR/10m ja 1,5mm2 kaapeli maksaa 9,90 EUR/10m. Tästä voisit sitten tehdä haaroituksia pistokeliitäntäisillä rosvoliittimillä ja käyttää sitä jo hankkimaasi 0,75mm2 kaapelia näihin haaroihin. Viimeinen 10 cm osuus kiskoihin sitten ohuella jäykällä "paukkulangalla" (kuparilangan halkaisja n. 0,5—0,6 mm on hyvä). Tällaista lankaa on myös helpompi asentaa Fleischmannin pinneliittimiin, jos niitä käytät.
Älä hävitä niitä lenkkejä Fleischmannin vaihteista! Ennen kuin siirryt komento-ohajukseen voit ottaa ne väliaikaisesti pois, ja saada vaihteista ns. "ajatelevia vaihteita", jolloin virta kulkee vaihteen kielien puoleisesta päästä vain sille raiteelle, minne vaihde on käännetty.
Kunhan saat ratakaavion piirrettyä, niin pane se tänne — toisinaan kuvien liittäminen tännekin onnistuu. Eristettyjen kiskoliittimien asentamisessa kannattaa ajatella tulevaa ja mahdollista kiinnostusta selliseen, jota ei vielä edes tiedä haluavansa
Älä hävitä niitä lenkkejä Fleischmannin vaihteista! Ennen kuin siirryt komento-ohajukseen voit ottaa ne väliaikaisesti pois, ja saada vaihteista ns. "ajatelevia vaihteita", jolloin virta kulkee vaihteen kielien puoleisesta päästä vain sille raiteelle, minne vaihde on käännetty.
Kunhan saat ratakaavion piirrettyä, niin pane se tänne — toisinaan kuvien liittäminen tännekin onnistuu. Eristettyjen kiskoliittimien asentamisessa kannattaa ajatella tulevaa ja mahdollista kiinnostusta selliseen, jota ei vielä edes tiedä haluavansa
-
- Ratavartija
- Viestit: 47
- Liittynyt: 18.08.2011 11:20
Re: Sopiva johdotus
No niin, 1,5 mm2 johtoa hankittuna. Paukkulankaa unohdin jostain hajamielisyydestä johtuen hankkia, mutta sitä minulla taitaa vanhastaan ollakin.
Joten pääsen kohtapuoliin tekemään johdotuksen ensimmäiseen moduuliin. Juuri parhaillaan yksi nestekerros Vallejon Still Wateria kuivuu suolammessa, joten moduulia ei kannata vielä alkaa kääntelemään.
Psi, jäivät nuo viimeiset lauseesi kummittelemaan mieleeni. En ole varma ymmärsinkö mitä tarkoitit.
Joten pääsen kohtapuoliin tekemään johdotuksen ensimmäiseen moduuliin. Juuri parhaillaan yksi nestekerros Vallejon Still Wateria kuivuu suolammessa, joten moduulia ei kannata vielä alkaa kääntelemään.
Psi, jäivät nuo viimeiset lauseesi kummittelemaan mieleeni. En ole varma ymmärsinkö mitä tarkoitit.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 334
- Liittynyt: 24.02.2007 12:32
Re: Sopiva johdotus
Kuvien lisääminen Veturitalli-foorumille ei ole aina onnistunut. Jos olet jo valamassa vesistöjä on ratakaaviokin varmaan jo selvillä. Saammeko sen tänne, kiitos?
Radan osittamiseen eristetyillä kiskoliittimillä voi olla useita syitä:
Radan osittamiseen eristetyillä kiskoliittimillä voi olla useita syitä:
- Kahden tai useamman veturin ohjaaminen yhtaikaisesti ennen komento-ohjaukseen siitymistä
- Oikosulun etsiminen on helpompaa kun radan voi osittaa
- Useamman boosterin (vahvistimen) käyttö
- Turvalaitesovellukset (asetinlaitteet) ja raiteen vapaanaolon ilmaisimet (raidevirtapiirit)
- Automatisointi: junan ohjaamat automaattiset toiminnot (kuten tasoristeyspuomit/-valot) tai junan ohjaaminen automaattisesti (esim. junan pysäyttäminen automaattisesti asemalle tai opastimen eteen)
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 334
- Liittynyt: 24.02.2007 12:32
Re: Sopiva johdotus
Nykyisin on tapana juottaa syöttölangat ennen raiteen asennusta valmiiksi kiskon jalan alle näkymättömiin, mutta Fleischmannin profi-raiteeseen tämä asennustapa ei oikein sovellu. Siksi joutunet juottamaan syöttölangat kiskon varren sivuun. Juotoskohta kiskosta on saatava ensin tinattua. Hanki lasikuituharja, eli "raapekynä" (Mestarimallit, elektroniikka-alan komponenttimyymälät), jotta saat juotoskohdan puhdistettua ennen tinaamista. Kisko on saatava niin lämpmäksi, että tina sulaa kiskon, eikä vain kolvin pintaan. Jos kisko on riitävän kuuma (ja riittävän puhdas) tina leviää kiskon pintaan eikä muodosta helmeä. Liitä sitten esitinattu kisko ja esitinattu syöttölanka kolvilla yhteen. En suosittele juotospastan tai -nesteen käyttöä, sillä ne on saatava huolellisesti pestyä pois, ettei liitos ja sen ympäristö ala vihertämään. Elektroniikatina sisältää hartsia, ja sekin olisi hyvä saada poistettua. Kisko johtaa hyvin lämpöä. Estä lämmön johtuminen esimerkiksi asettamalla juotoskohdan sivuille kostutettuja (paperi-)pyyhemyttyjä, metallisia "suonenpuristimia" tms. jotta muoviset kiskonaulajäljitelmät eivät enemmälti sula juotoksen ympäristöstä.
Harjoittele juottamista ensin jollain raiteen hukkapätkällä, ja yritä onnistua tekemään luotettava juotos ilman että kiskonauloja enemmälti tuhoutuu. Yritä vetää valmiin juotoksen jälkeen syöttölankaa irti juotoksesta. Kunnollinen juotos kestää kohtuullista vetoa. Harjoitus tekee mestarin.
Jotkut juottavat syöttölangat kiskoliittimiin (ennen liittimen asennusta). Kiskoliitimen ja kiskon väli on kuitenkin paikka, jonne lika voi löytää tiensä, eikä liitos ole välttämättä sähköisesti kovin luotettava. Metalliset kiskoliittimet saattavat olla materiaalia jonka juottaminen on vaikeaa, ja juottaminen voi heikentää liittimen jousto-ominaisuuksia ja sitä kautta sähköistä liitosta kiskoon. Yleisesti ei kiskojatkoksia ole tapana juottaa yhteen, sillä ratapöytärakenteet elävät vuotuisten kosteusvaihtelujen mukaan: kesällä puu turpoaa ja talvella kutistuu, vaihtelu on yllätävän suurta! Metallikiskon pitää päästä antamaan periksi kiskojatkoksien kohdalla kun pöytärakenne elää. Jyrkkään (lyhyeen) kaarteeseen tulevan taipuisan "metrikiskon" jatkokset voisin kuvitella juottavani.
Oppaat suosittelevat että jokaiseen kiskon pätkään juotetaan vähintään kaksi syöttölankaa. Palakiskoista rakennettaessa tämä tuntuu aika kovalta vaatimukselta. Tapiolan VM-93-moduuliradassa ja kotirataharjoitelmassani käytettiin kaarteissa "palakiskoja" ja siirtymäkaarteet, loivat kaarteet ja suorat osuudet tehtiin"metrikiskosta". Palakiskoissa juotin syöttölangat vain joka toiseen kiskoon, ja luotin kiskoliittimiin. Tämä saattaa kostautua erityisesti piiloon jäävissä radan osuuksissa. Siirtymäkaarteen ja kaarteen ensimmäisen palakiskon välisen jatkoksen yleensä juotin kiinni, sillä se oli ainoa paikka, jossa kiskojatkos jää raiteen esitaivutuksestakin huolimatta usein jännitykseen.
Toivottavsti kokeneemmat mallarit antevat parempia ja asiantuntevampia vinkkejä.
Harjoittele juottamista ensin jollain raiteen hukkapätkällä, ja yritä onnistua tekemään luotettava juotos ilman että kiskonauloja enemmälti tuhoutuu. Yritä vetää valmiin juotoksen jälkeen syöttölankaa irti juotoksesta. Kunnollinen juotos kestää kohtuullista vetoa. Harjoitus tekee mestarin.
Jotkut juottavat syöttölangat kiskoliittimiin (ennen liittimen asennusta). Kiskoliitimen ja kiskon väli on kuitenkin paikka, jonne lika voi löytää tiensä, eikä liitos ole välttämättä sähköisesti kovin luotettava. Metalliset kiskoliittimet saattavat olla materiaalia jonka juottaminen on vaikeaa, ja juottaminen voi heikentää liittimen jousto-ominaisuuksia ja sitä kautta sähköistä liitosta kiskoon. Yleisesti ei kiskojatkoksia ole tapana juottaa yhteen, sillä ratapöytärakenteet elävät vuotuisten kosteusvaihtelujen mukaan: kesällä puu turpoaa ja talvella kutistuu, vaihtelu on yllätävän suurta! Metallikiskon pitää päästä antamaan periksi kiskojatkoksien kohdalla kun pöytärakenne elää. Jyrkkään (lyhyeen) kaarteeseen tulevan taipuisan "metrikiskon" jatkokset voisin kuvitella juottavani.
Oppaat suosittelevat että jokaiseen kiskon pätkään juotetaan vähintään kaksi syöttölankaa. Palakiskoista rakennettaessa tämä tuntuu aika kovalta vaatimukselta. Tapiolan VM-93-moduuliradassa ja kotirataharjoitelmassani käytettiin kaarteissa "palakiskoja" ja siirtymäkaarteet, loivat kaarteet ja suorat osuudet tehtiin"metrikiskosta". Palakiskoissa juotin syöttölangat vain joka toiseen kiskoon, ja luotin kiskoliittimiin. Tämä saattaa kostautua erityisesti piiloon jäävissä radan osuuksissa. Siirtymäkaarteen ja kaarteen ensimmäisen palakiskon välisen jatkoksen yleensä juotin kiinni, sillä se oli ainoa paikka, jossa kiskojatkos jää raiteen esitaivutuksestakin huolimatta usein jännitykseen.
Toivottavsti kokeneemmat mallarit antevat parempia ja asiantuntevampia vinkkejä.
-
- Ratavartija
- Viestit: 47
- Liittynyt: 18.08.2011 11:20
Re: Sopiva johdotus
Suuret kiitokset, Psi!
Tällä välin tein itse asiassa juuri kuten suosittelet; kokeilin piiiitkästä aikaa juottamista ja otin siihen sellaisen jyrkän kaarrekiskon jota en missään tapauksessa tule tarvitsemaan. Osoittautui tosiaan melko hankalaksi tehtäväksi ja jonkinlainen helmihän siitä tosiaan tuli. Nuo neuvot ovat arvokkaita! Noudatan niitä ja harjoittelen ylijäämäkiskoilla lisää kunnes homma alkaa sujua niin, että uskaltaa tarttua siihen kiskoon joka tulee moduuliin.
Tuo ajatus johdotuksesta lähes joka kiskoon tuntuu aikamoiselta. Itse olen kuvitellut, että yksi virroitus per moduuli riittäisi. Pitänee sitten laittaa noita enemmän per moduuli, että pelittää hyvin. Onkohan tuossa merkitystä sillä onko digi- vai analogirata? Digiradallahan sinänsä kulku on yleensä parempaa.
Perustin tuonne 'omat radat'-osioon uuden ketjun (Uinula), jonne postasin myös luonnoksen ratakokonaisuudesta sellaisena kuin sen tätä nykyä ajattelen joskus tulevaksi. Itse asiassa tuli kirjoitettua yhtäkkiä melkomoiset vuodatukset. En tiedä moniko jaksaa lukea alusta loppuun. No, toisaalta täällä palstalla on nykyisin niin hiljaista, että ehkä ei haittaa.
Tällä välin tein itse asiassa juuri kuten suosittelet; kokeilin piiiitkästä aikaa juottamista ja otin siihen sellaisen jyrkän kaarrekiskon jota en missään tapauksessa tule tarvitsemaan. Osoittautui tosiaan melko hankalaksi tehtäväksi ja jonkinlainen helmihän siitä tosiaan tuli. Nuo neuvot ovat arvokkaita! Noudatan niitä ja harjoittelen ylijäämäkiskoilla lisää kunnes homma alkaa sujua niin, että uskaltaa tarttua siihen kiskoon joka tulee moduuliin.
Tuo ajatus johdotuksesta lähes joka kiskoon tuntuu aikamoiselta. Itse olen kuvitellut, että yksi virroitus per moduuli riittäisi. Pitänee sitten laittaa noita enemmän per moduuli, että pelittää hyvin. Onkohan tuossa merkitystä sillä onko digi- vai analogirata? Digiradallahan sinänsä kulku on yleensä parempaa.
Perustin tuonne 'omat radat'-osioon uuden ketjun (Uinula), jonne postasin myös luonnoksen ratakokonaisuudesta sellaisena kuin sen tätä nykyä ajattelen joskus tulevaksi. Itse asiassa tuli kirjoitettua yhtäkkiä melkomoiset vuodatukset. En tiedä moniko jaksaa lukea alusta loppuun. No, toisaalta täällä palstalla on nykyisin niin hiljaista, että ehkä ei haittaa.