Puskaradan asema

[jokkep]

Pitänee kait nyt esitellä oma rataprojekti, kun on täällä tullut kuitenkin kyseltyä kaikenlaista ja olen saanut kehoituksiakin laittaa jotain ratkaisuistani näkyville.

Rata1.jpg

Rata2.jpg

Rata3.jpg

Rata4.jpg

Kortteen liikennepaikka on varmaan pahiten hävinnyt asemamiljöö koko "Puskaradalla" Pori-Haapamäki. Siellä ei ole jäljellä infrasta kuin rippeet, pääraide ja pari koppia, laituri ja rakennusten perustuksien jäänteitä. Sitä olen koettanut mallintaa lapsuuden muistikuvien ja muutaman nuoruudessa onneksi otetun valokuvan perusteella. Sain myös Rautatiemuseolta kopioina tukun piirustuksia rakennuksista, joten siltä osin homma helpottui paljon. Rataa on rakennettu vuosien (vuosikymmenien) mittaan hiukan alkuun, mutta nyt eläkeukkona on ollut aikaa paremmin ja niinpä viime vuoden alkupuolella rakensin tätä tiiviisti jonkin aikaa ja sain sen tämmöiseen muotoon.
En ole pyrkinyt mihinkään taydellisyyteen ja viimeisen päälle viilaamiseen erityisesti kaluston osalta (ainakaan vielä...). Pyrkimyksenä on ollut saada aikaan jonkinlainen tunnelma siitä, millaisena paikan koin lapsuudessani. Mittasuhteita on ollut pakko tilan vuoksi soveltaa, joten jotkut asiat eivät ole ehkä ihan siellä, missä ne aidossa ympäristössä olivat. Kalusto ja rata ovat Märkliniä, olen käyttänyt hyväksi teininä hankkimani rataosat ja kalustoa (vanhaa M-raidetta) ja varsinaiseen ratapihaan uudempaa K-kiskoa. Päissä olevissa "laatikoissa" on paluusilmukat ja varastoraiteet vanhaa M-kiskoa, josta syystä niitä hallitaan vaihteiden osalta vanhalla analogitekniikalla. Muuten on käytössä digitaaliajo, nyt radalla on kaksi höyryveturia ja lättähattu, haaveena olisi vielä saada Dv15.
Kalustoa olen yrittänyt saada muistuttamaan suomalaista lähinnä maalaamalla Märklinin malleja, jotka ovat hahmoltaan edes ns. sinnepäin. Niinkuin näkyy, autenttisuudesta ollaan kaukana, saa nähdä kasvaako nälkä syödessä tältä osin. Kustannustehokkuus on pakottanut toistaiseksi tällaiseen ratkaisuun. Lättähattu on korin osalta täysin omatekemä, alusta on Märklinin moottorivaunuparista lyhennetty. Lopputulos ei oikein tyydytä, kenties tämän harjoitustyön jälkeen tulee vielä uusi yritys. Höyryt on lähinnä maalattu, jotain pikku yksityiskohtia muokattu suomalaisempaan suuntaan.
Rata koostuu viidestä lohkosta, jotka on erotettavissa. Ne on sähköistetty erikseen, jokaiseen osaan menee oma virransyöttö ja kiskot eivät ole saumakohdassa liitettynä yhteen.

[PasiS]

Hei
Näyttää ainakin minun silmään erittäin hyvältä. Rakennuksista ja miljööstä tulee vahvasti kotimainen rautatieympäristö mieleen. Alustan maisemointi näyttää myös hyvin aidolta.
Kuvissa olevat vaunut ja veturit tunnistaa myös suomalaisiksi vaikkei tarkempia yksityiskohtia olekkaan näkyvissä.
Visuaalinen kokonaisuus on onnistunut ja kerrankin on aseman sivuraiteella kunnolla pituutta pitkänkin junan sivuun ottoon.
Lisääkin kuvia katselisi mielellään. t:PasiS

[Junnailija]

Hieno baana! Minun mielenkiintoni herätti lähinnä hienosti maalattu taustamaisema (vai onko se valokuva?), sekä hiilestysasema. Perustuuko hiilestysasema oikeaan esikuvaan? Panisitko siitä esille vielä muutaman detaljikuvan?

Junnailija

[Samuelsson]

Kiva aihe ja mukava tunnelma radassa! Erityisen hienolta näyttää kyllä tuo taustamaiseman metsä.

[Truman]

Hieno kokonaisuus!

Tosiaan hyvin suomalaista mennyttä maailmaa henkivä yleisilme. Mukava ratkaisu sijoittaa asema katsojan ja radan väliin, kuten sitä oikeastikin tavallisemmin ehkä katsotaan. Tätä olen itsekin pohtinut suuntaan ja toiseen, että kummalle puolelle sen nyt sitten laittaisikaan. Tässä olevan ratkaisun etuna on sekin, että radan toiselle puolelle ei tosiaankaan välttämättä tarvita muuta kuin tukkinippuja ja metsänreuna. Toisin päin menetellen siellä aseman takana pitäisi olla asutusta yms. mihin ei yleensä ole tilaa.

Muutama kysymys ja kommentti. Miten olet rakentanut tuon hyvännäköisen vesitornin? Katto näyttää vielä puuttuvan, mutta muuten vakuuttavan näköinen. Itseäni aina askarruttaa miten tuon 'kauluksen' siihen saisi kätevimmin rakennettua.

Entä puusto? Sitä tulee varmaan sinne tänne lisää, koska nyt näyttää hyvin avoimelta. Tietysti aiemmin puustoa usein olikin vähemmän koska puulle oli niin paljon käyttöä, mutta ehkä silti vähän lisää ei olisi pahitteeksi. Pohjamaasto on hyvän näköinen, joskin tasoeroja voisi kenties olla vähän enemmän. En tosin tiedä miltä esikuvan maasto näyttää, kenties se onkin hyvin tasaista.

Mukavaa, että joku saa joskus melko valmistakin aikaan. Rohkaisee meitä muita...

[Truman]

...se piti vielä kirjoittaa, että oletko harkinnut maalata kiskoja? Parantaisi vielä ilmettä kun kiskot eivät kiiltelisi kuin ainoastaan päältä. Senhän pystyisi varmaan hyvin tekemään vielä tässä vaiheessakin.

[mudhoney]

Ai että on herkullisen hyvän näköistä miljöötä.

[jokkep]

Kiitos kannustavista kommenteista!
Radan taustamaisema on tehty valokuvista, käytännössä käytetty paria sopivaa kuvaa niitä peräkkäin ja lomittain yhdistelemällä. Tietokone ja kuvankäsittely oli hyvänä apuna. Kuvat on tulostettu mustesuihkulla A4:lle, vähän tavallista paremmalle ja vahvemmalle paperille. Arkit on leikelty sopivista kohdista ja sovitettu peräkkäin, liimattu erikeeperillä vaneriin ja lakattu mattalakalla.
Miljöö yrittää mallintaa asemaa 50-luvun loppupuolella, jolloin toiminta siellä oli vielä vilkasta. Asemanseudun ja ympäristön metsät isolta alalta paloivat juuri ennen radan rakentamista 30-luvulla, josta johtuen tuossa maastossa ei vielä 50-luvullakaan kummoisia metsiä ollut. Tuokin taustamaisema lienee turhan tiuha ja hyväkasvuinen. Jotain pientä puskantynkää olen suunnitellut maastoon lisääväni, mutta en paljon. Vielä 60-luvun loppupuolella ottamissani muutamassa valokuvassa maisema on aseman ympäristössä hyvin avoin.
"Hiilestyslaituri" on oikeasti turpeen- ja halonantopaikka. Kortteella tankattiin höyryihin Kihniön Aitonevalta nostettua palaturvetta. Tämän laiturin sijoitus oli pitkään minulle tuntematon, kunnes sain yhteydenoton eräältä paikalla nuorena työskennelleeltä, joka kertoi paikan. Sieltäpä sitten maastosta löytyikin vielä laiturin peruskivet!
Valmis tämä ei varmaan ole koskaan. Aina tullee jotain uutta tietoa ja muutettavaa tai lisättävää. Ajatuksena on ollut, että kun istahtaa asemarakennuksen kohdalle tuoliin ja laittaa junan kulkemaan, pääsee lähelle samaa visuaalista tunnetta kuin aikanaan pikkupoikana miljöötä hevosenrattailta tutkaillessa.
Niin, vesitornista vielä. Runko on vaneria, tiiliseinä Fallerin pahvista tiiliseinää. Tornin yläosa on irrotettavissa, jolloin näkee sisällä olevan vesisäiliön. Katto tuossa kyllä on, se on tämän radan torneihin rakennettu seinien sisäpuolelle, seinissä ylhäällä olevat aukot ovat kattopinnan kohdalla. Tästä rakenteesta johtuen tornin yläosat rapautuivat pahoin ja Kortteenkin torni piti räjäyttää alas, ettei kukaan saa putoilevia tiiliä päähänsä.

[Psi]

Aivan mahtava rata! Kerro vielä jotain maisemanrakenusmetelmistä: Kuinka olet mallannut ruohoa, puskia, puita jne...

pekka

[LOK]

Hienolta näyttää! Nurmialueet on toteutettu upeasti useita eri sirotteita/sirotesävyjä yhdistellen. Ratapiha-aluetta hitaasti valloittava pensaikko on tämän johdosta hyvin luonnonmukainen. Taustamaisema teki myös minuun vaikutuksen. Arvostan myös pyrkimystä mallintaa todellista asema-aluetta kodin tilarajoitusten puitteissa: pienoismalliin on taltioitu runsaasti menetettyä suomalaista rautatiehistoriaa ja rautatiemaisemaa.

Tämä pienoisrautatie taitaa olla myös ensimmäinen julkisesti esitelty Märklin-lohkorata, jossa on paljon yhteneväisyyksiä FREMO-FIN-standardiin lohkojen sähköistysratkaisujen sekä kiskoliitosten osalta. Tästä voi Märklin-moduuliradasta unelmoivat harrastajat ottaa oppia.

Miten lohkojen kohdistus toisiinsa tapahtuu näissä moduuleissa? Onko lohkojen päädyissä ohjaintapit, jotka pakottavat kiskot täsmällisesti kohdilleen saumakohdissa? Entä onko kiskot sahattu lohkoliitosten kohdilta poikki raiteiden lohkoihin naulaamisen jälkeen, vai onko raiteet sahattu lohkojen edellyttämiin mittoihin ennen naulausta?

[jokkep]

Lohkot on suunniteltu mitoitukseltaan niin, että kiskoelementtien jatkokset tulivat sauman kohdalle. Ratapihassa on käytetty suurimmalta osalta Märklinin pitkiä (90 cm) kiskoelementtejä. Vaihteitten takia ja lyhyemmässä sivuraiteessa piti käyttää tietysti myös normaaleja lyhyitä pätkiä. Saumakohdassa kiskoista on yksinkertaisesti poistettu liittimet. Lohkot ovat toisissaan kiinni poratappien ohjaamana ja pulteilla. Yhdistelin ensin lohkot toisiinsa ja asensin sen jälkeen kiskot. Puristimilla lohkot yhteen, reikien poraus ja tappien ja pulttien asennus. Jalkaelementti on kiinni samoilla pulteilla lohkon sauman kohdalla. Pelkäsin hiukan, mitä tapahtuu, kun ja jos tulee jotain puuainekselle ominaista elämistä, siirtyykö kiskotus, mutta mitään ongelmaa ei ole toistaiseksi tullut. Ratahuoneen ilmastokaan ei ole millään lailla stabiili, talo on vanha verstastilana käytettävä ja talvella lämpötila vaihtelee melkoisesti. Toistaiseksi en ole kokeillut purkaa rataa osiin ja rakentaa uudelleen, enkä niinollen tiedä, mitä sitten tapahtuu.
Lohkojen materiaalina on pääosin lastulevy (kaikkia nurkista löytyneitä vanhoja, purettuja seinälevyjä) ja peruspuutavara. Kiskojen alla on korkkilevy (Bilteman tiivistekorkkia), hiekoitus on tehty hiekkapuhallushiekalla pääosin, ja sitten erilisia sirotteita käyttäen. Talojen ympäristön nurmikoissa on käytetty valmista nurmilevyä. Maaston muotoiluun kätevää oli askartelukipsi, jolla sai nopeasti valmista ja vakaata pohjaa. Kokeilin käyttää ensin myös erilaisia puutyötasoitteita, mutta ne eivät tällaisessa toimi. Halkeilevat kuivuessaan, kun kerrospaksuutta on liikaa, ja kuivumisajatkin venyvät päivien mittaiseksi.

[tv_tyyppi]

Todella hieno kokonaisuus. Tuo väljyys on aika harvinaista herkkua pienoisrautateillä. Ei ole joka senttimetriä laitettu täyteen kiskoilla.