Peco code 75 3-tievaihde

[Teppo1]

@Teppo1: Ehkä tuo mainitsemasi Jt:n liite on jo vuonna 75 ollut eroteltuna omaan dokumenttiinsa, joka nykyisin tunnetaan nimellä RATO?

Junnailija

Tuo voden 75 JT on siis kolmas painos vuoden 1969 Junaturvallisuussäännöstä. Se on taas korvautunut kahdella uudella Junaturvallisuussäännöllä, joista viimeisimmästä voisi käyttää nimitystä Ratahallintokeskuksen JT, sitä sedeltävästä taas VR:n JT ja noista vanhemmista Valtionrautateiden JT.

Nythän on taas siirrytty JT aikaan. Tuo nykyisin voimassa oleva JT löytyy Väylä-viraston sivuilta.

RATOa on edeltänyt 1980-luvulta asti RAMO eli Ratatekniset määräykset ja ohjeet. Trafin myötä nimitys muuttui RATOksi.

[Teppo1]

Ehkäpä poiskitkettävien vieraslajien joukkoon tulisi lisätä myös minun ahkerasti käyttämäni termi junanilmaisin. Sellaista ei esikuvasta taideta käyttää. Virallinen termi on raiteen vapaanaolon ilmaisin, joka on kyllä tarkoitukseltaan käänteinen mutta ehkä täsmällisempi, sillä laitteisto, jota tällä tarkoitetaan, havaitsee yleensä junan lisäksi – tai sijaan - myös yksinäisiä vaunuja ja vetureita, jotka eivät muodosta virallisen junan käsitteen mukaista junaa. Jos junanilmaisinta halutaan käyttää, pitäisi se kai nykykäytännön mukaan vääntää yksikönilmaisimeksi. Kuten kaikki tietävät, ei yksikkö tarkoita rautateillä metriä, volttia eikä ampeeria, vaan se tarkoittaa liikkuvan kaluston yksikköä: veturia, vaunua, resiinaa tai kiskoilla kulkevaa työkonetta tms.

PS: Sain Pecolta luvan liittää tähän kuvakaappauksen mainoksesta, kiitokset Railway Modeller -lehdelle (Courtesy Railway Modeller).

pekka

Kyllä suomalainen termistö on tuntenut junailmaisimen. Sillä on ymmärretty yleensä kiskokosketinta (joka myös on käytetty termi laitteelle joka tuon ilmaisun synnytti), joka aiheuttaa hälytyksen esim siltavartijalla, joka hoitaa yhdistettyä rautatie- ja maantiesiltaa. Tuo ei siis millään lailla valvonut, onko raide vapaa tai ei. Ainoastaan se ilmaisi kun pyöräkerta ylitti koskettimen.

Samoin asetinlaitteiden kertaajatauluihin on junailmoittimelta saattanut tulla merkki tai summeriääni.

[PeS]

Viestinnässä oleellista on se, että tulee ymmärretyksi. Toisaalta samalla ilmiöllä tai käsitteellä voi olla erilaisia ilmaisumuotoja eri yhteyksissä. Samalla myös kieli muuttuu.

Todennäköisesti "kolmitievaihde"-ilmaisu on pienoisrautatiekäytössä huomattavasti vakiintuneempi kuin "kaksoisvaihde", joka on rautatieammattilaisten ilmaisu. Kolmitievaihde-sana on sitäpaitsi kuvaava ja hyvin johdettu sana. Sen käyttäjästä voidaan myös päätellä, että kyseessä on pienoisrautatieharrastaja — ei rautatieammattilainen. Tältä osin pienoisrautatieharrastajat ovat osaltaan monipuolistaneet suomenkielistä ilmaisua ja sanastoa

"Kaksoisvaihde"-sana esiintyy jo 1800-luvun jälkipuoliskolla julkaistuissa rautatieteknisissä julkaisuissa muodossa "yksipuolinen kaksoisvaihde" ja "kaksipuolinen kaksoisvaihde". Näin kaksoisvaihdetta kuvataan vuonna 1912: "kaksoisvaihteen muodostaa kaksi yksinkertaista vaihdetta, jotka erkanevat suorasta raiteesta joko samalle taholle tai eri tahoille".

Risteysvaihde-sana sen sijaan ei näytä olevan käytössä vielä 1910-luvulla, vaikka ensimmäiset risteysvaihteet asennettiin Riihimäen-Pietarin radalle jo vuonna 1876. Tuollon käytettiin ilmaisuja "puoli-englantilainen vaihde" ja "täysi-englantilainen vaihde". Näin asiaa kuvaavat aikalaiset:

"Täysi-englantilainnen vaihde sovitetaan kahden raiteen risteyskohtaan ja on se rakenteeltaan sellainen, että juna voi liikkua pitkin kumpaakin ristikkäin kulkevaa rataa mutta voidaan se myöskin vaihtaa toiselta raiteelta toiselle. Jos tämä vaihtaminen käy päinsä vain risteyksen toista puolta pitkin, kutsutaan vaihdetta puoli-englantilaiseksi."

[ealab]

Junailmoittimia käytetään liikennepaikkojen ohjaus-ja ilmaisintauluissa, summereina. Tieto saadaan yleensä liikennepaikan raidevirtapiiristä, yleensä tulo-opastimilta alkaen. Ilmoitin vaan ilmoittaa, että suorittajan pitää kohta olla laiturilla lippua heiluttamassa. Poikkeuksina mm. Loimaa, jolle ilmaisut tulivat myös jo Ypäjältä ja Mellilästä asti. Niiden varoituslaitosten raidevirtapiireistä. Näin suoritus lipunmyynteineen sai lisäaikaa.

[Psi]

...eli on ikäänkuin pistemäinen ilmaisu?

pekka

[ealab]

Niin, ilmaisu alkaa, kun juna tulee erkalle ja poistuu, kun juna on poistunut erkalta. Siksi summeri soi kauan. Tätä varten on ilmaisintaulussa painike, jolla äänen voi katkaista n. ajaksi. Yleensä käytettiin/ käytetään ns. Kolumbus-painiketta. Se on eräs porrasvalopainike, pneumaattinen,yksittäin toimiva.

[Teppo1]

Alkukesästä on ilmestynyt Kustantaja Laaksosella Väyläviraston kustantama Markku Nummelinin kirjoittama oppikirja rautatievaihteista.
Siitä löytyy tietoa mm raitiotievaihteista. . Tuon kirjan nimi on osuvasti Rautatievaihteet ja sen ISBN on 978-952-317-773-4. Kirjassa on 172 sivua ja sen hinta on 30 €

[Teppo1]

Sain viikonloppuna kirjan VÄXELBOKEN Spårväxelkunskap fron Vossloh (vuodelta 2017). Siinä kerrotaan Växeltyper kohdassa kaksoisvaihteelle rutsinkieliseksi nimeksi Tredelig växel, förkortning 3V. Selittäisiköhän tämä se, miksi pienoisrautateillä puhytaan kolmetievaihteesta kaksoisvaihteen sijaan?

Sovitettu raideristeys taas on Kryssväxel - KRY.

[PeS]

Veikkaan, että "kolmitievaihde"-sana (three-way turnout) tulee Englannista. Englannissa kolmitievaihde-ilmaisua käyttävät sekä ratatekniikan ammattilaiset että pienoisrautatieharrastajat. Oheisen linkin takaa lisää huttua.

http://www.rail-fastener.com/railway-tu ... ction.html

[Junnailija]

Veikkaisin minäkin, ettei kolmitievaihde tule ruotsin kielestä. Englannissa 3-tievaihde-termi on selvää pässinlihaa, ja näyttää olevan myös Saksassa: Dreiwegweiche (DWW). Lähes 10-vuotisen, täysin hukkaan menneen pakkorutsin väkisinopiskelun perusteella sanoisin, että Tredelig växel, förkortning 3V, viittaa (sananmukaisesti) paremminkin 3-osaiseen vaihteeseen, kuin 3-tievaihteeseen.

t. Junnailija