Plux22-dekoderit

[ealab]

Myös MTC21. Käsittääkseni dekojen toiminnoissa ei ole paljon eroa. Oli liitin (ja liitinjärjestys) kumpi vaan. Tulee kysymys: Voisiko esim. Aux3/F3 ja Aux4/F4 -lähtöjä käyttää suunnasta riippuviin (led-)valoihin. Vielä siten, että valot olisivat tarvittaessa palavia. Miten?. F-lähtöjähän on "kukkuramitoin" näissä dekoissa. Kyse on myös PIKO:n Vectron-piirilevystä. Siitä löytyy juotostyynyt/-paikat mm. kaikille Plux22-Aux/F- lähdöille. Vi- ja vio-lähtöjähän on monessa NEM-dekossakin, vi löytyy 3:sta ja vio erillisenä johtimena. Aux1/F1 ja Aux2/F2 ei voikaan käyttää erillisiin valoihin, koska ovat kytkeyksissä ajovalohin. Sen kertoo tuo kytkentäkin, Vectron-osiossa.

[Zimba]

Jos veturin piirilevyltä löytyy jo valmiiksi paikat eri AUX-lähdöille, on kyse loppujen lopuksi vain dekooderin ohjelmoinnista. Ainakin ESUn dekoodereiden ohjelmointi on aika simppeliä käyttäen LokProgrammer-ohjelmistoa ja -laitetta. Ns. Function Mappingilla saa säädettyä erilaisia ehtoja vaikkapa AUX-ulostuloille.

Omaan Dv12:eeni laitoin MTC21-dekooderin eri ulostuloihin valonheittimet ja puskinlyhdyt. Pienellä Function Mapping -ohjelmoinnilla sain tehtyä niin, että normaaliajossa palavat tarvittaessa veturin etupäässä valonheitin ja puskinlyhdyt, vaihtotyössä puolestaan molemmissa päissä puskinlyhdyt ja valonheittimet ovat sammuksissa.

[ealab]

Kiitos. Aikoinaan tein Fleischmannin O&K:iin vastaavat toiminnot pyykelein. Toimien ana- ja digiajossa. Deko oli NEM 621.

[ealab]

Nyt Rocomouse 2 saa mm. ESU:n dekon tökkimään. Moottori pätkii terävästi. Mm. Tams-dekot toimivat normaalisti. Nämä dekot kyllä toimivat ok muilla ajolaitteilla. Olisiko syytä hankkia vähän "jämerämmät" ajolaitteet.