1930-luvun Suomi
Valvojat: jhr, Hermanni
-
- Ratavartija
- Viestit: 18
- Liittynyt: 11.04.2016 08:25
Re: 1930-luvun Suomi
Yksi radan työn alla olevista lohkoista on käväissyt vielä keskeneräisessä uudessa ratahuoneessa. Huoneen seinät on maalattu katon rajasta radan tasolle asteittain vaalenevasti Pienoismalli-lehdessä 5/99 esitettyjä ohjeita mukaillen. Silmamääräisesti suoritettu sävyn valinta ja sen asteittainen vaalennus onnistui tyydyttävästi joten projekti voi jatkua eteenpäin.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: 1930-luvun Suomi
Minulla ei ole tuota Pienoismalli-lehden numeroa, joten kertoisitko lisää tuosta tekniikasta jolla olet maalannut taivaan? Feidautuu niin sulavasti sävystä toiseen. Itsellä lähitulevaisuudessa taustamaiseman tekoa edessä 11 metrin matkalle. Suunnittelin naulata 3mm kovalevyä pohjaksi taustamaisemalle. Saumat vähän mietityttää. Mahtaakohan kestää suorana...? Oletko maalannut suoraan seinäpintaan, vai millainen pohja omassasi on?
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 963
- Liittynyt: 17.12.2007 10:03
Re: 1930-luvun Suomi
Kolmen millimetrin kovalevy on hyvä materiaali, jos asennat sen huolella. Ratahuoneessamme on kiviset seinät, joihin on ropattu puiset pystyrimat. Kovalevy on naulattu rimoihin ja naulankannat on upotettu tuurnalla. Upotuskohdat on kitattu ja hiottu. Kovalevyjen saumat ovat puskuliitoksia, mutta levyjen reunat on viistottu loivasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain levyn takareunan kulmat ovat puskussa toisiaan vasten. Muutoin ulospäin näkyvä sauma on V:n mallinen. Levyjen väliin jäävä V:n mallinen ura on helppo täyttää maalattavalla ja joustavalla akryylimassalla. Kun täyttöaines joustaa, ei siihen synny halkeamia samalla tavalla kuin esim. kitattuun saumaan. Joustavalla akryylimassalla täytimme myös kovalevyn ja katon välisen sauman. Levyt on asennettu jo 1990-luvun lopulla ja ne ovat yhä timmissä kunnossa.Samuelsson kirjoitti: ↑12.09.2018 09:21 Suunnittelin naulata 3mm kovalevyä pohjaksi taustamaisemalle. Saumat vähän mietityttää. Mahtaakohan kestää suorana...? Oletko maalannut suoraan seinäpintaan, vai millainen pohja omassasi on?
Lähellä kuvan vasenta reunaa kovalevy on taivutettu kaarelle, eli huoneen nurkat on pyöristetty. Taivutus onnistuu kastelemalla levy nurjalta puolelta. Kostunutta levyä on helppo taivutella ja kuivuttuaan se jäykistyy. Jos teet maalauksen viimeisen päälle, niin kovalevy kannattaa maalata aluksi Otex-pohjamaalilla ja sileäpintaisella vaahtomuovitelalla.
Vanhoja Pienoismalli-lehden irtonumeroita on yhä saatavilla. Lehdessä on tarkempia vinkkejä liukuväripinnan maalaamisesta.
http://pienoismalli.com/
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: 1930-luvun Suomi
Kiitos tästä! Näinhän se täytyykin tehdä.
Kovalevyyn alunperin päädyinkin juuri kulmien pyöristyksien helppouden vuoksi, mutta tuo levysaumojen eläminen on arveluttanut.
-
- Ratavartija
- Viestit: 18
- Liittynyt: 11.04.2016 08:25
Re: 1930-luvun Suomi
Taivas on maalattu suoraan huoneen pohjamaalattuun lastulevyseinään. Seinät levytettiin käyttäen mahdollisimman pientä rakoa levyjen pystysaumoissa ja saumat täytettiin akryylimassalla. Massa joustaanee riittävästi levyjen eläessä kosteuden ja lämpötilan mukaan. Saumat toki peilaavat jonkin verran mutta en lähtenyt siitä huolimatta rakentamaan parempaa pintaa taustaksi tahi pyöristämään huoneen nurkkia. Näin olisi toki saatu silmää miellyttävämpi tausta mutta tällä kertaa näin.
Taivaan maalaamisessa ei sinänsä ollut mitään salatiedettä. Huoneen koko on noin 8x3m eli maalattavaksi seinäpinta-alaksi tuli noin 40m². Maalia varasin 2.7l Tikkurilan T1462:lla sinisellä sävytettyä sekä saman verran vastaavaa valkoista. Maalaus aloitettiin seinän yläreunasta yhdellä telan levyisellä kaistaleella käyttäen sinistä maalia. Tämän jälkeen maalin tähteet kaadettiin takaisin maaliämpäriin ja sitä vaalennettiin valkoisella. Tämän jälkeen maalattiin uusi kierros edellisen alapuolelle ja sävyjen ero häivytettiin kuivalla pensselillä välittömästi maalin levittämisen jälkeen. Näin jatkettiin kunnes oli edetty seinän puoliväliin, tulevan ratapöydän korkeudelle ja seinä maalattiin siitä alas vaalentamatta enää sävyä enempää.
Liukuväriefekstistä ei yritettykään saada täydellistä vaan pinnassa näkyy selkeästi erilaisia kerroksia ja alueita. Lopuksi pintaan lisättiin valkoisella hienovaraisia pilvenhöytyviä lähestulkoon kuivalla pensselillä.
Tärkeintä prosessissa on se että kerran aloitettuaan se on tehtävä loppuun asti yhdellä kertaa jotta maali ei ehdi kuivaa ennen aikojaan. Maalatessa lopputulos vaikutti menevän totaalisesti metsään koska maalin tummuus vaihteli yllättävän paljon kuivumisen edetessä.
Taivaan maalaamisessa ei sinänsä ollut mitään salatiedettä. Huoneen koko on noin 8x3m eli maalattavaksi seinäpinta-alaksi tuli noin 40m². Maalia varasin 2.7l Tikkurilan T1462:lla sinisellä sävytettyä sekä saman verran vastaavaa valkoista. Maalaus aloitettiin seinän yläreunasta yhdellä telan levyisellä kaistaleella käyttäen sinistä maalia. Tämän jälkeen maalin tähteet kaadettiin takaisin maaliämpäriin ja sitä vaalennettiin valkoisella. Tämän jälkeen maalattiin uusi kierros edellisen alapuolelle ja sävyjen ero häivytettiin kuivalla pensselillä välittömästi maalin levittämisen jälkeen. Näin jatkettiin kunnes oli edetty seinän puoliväliin, tulevan ratapöydän korkeudelle ja seinä maalattiin siitä alas vaalentamatta enää sävyä enempää.
Liukuväriefekstistä ei yritettykään saada täydellistä vaan pinnassa näkyy selkeästi erilaisia kerroksia ja alueita. Lopuksi pintaan lisättiin valkoisella hienovaraisia pilvenhöytyviä lähestulkoon kuivalla pensselillä.
Tärkeintä prosessissa on se että kerran aloitettuaan se on tehtävä loppuun asti yhdellä kertaa jotta maali ei ehdi kuivaa ennen aikojaan. Maalatessa lopputulos vaikutti menevän totaalisesti metsään koska maalin tummuus vaihteli yllättävän paljon kuivumisen edetessä.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: 1930-luvun Suomi
Kiitos selostuksesta. Youtubessa olikin tutoriaalia aiheesta. Hienosti se raja siitä vaan häipyy kun tietää mitä tekee eikä turhia aikaile. Omaan rataani maalaan näillä näkymin pääosin pilvisen syysmaiseman, mutta tuota liukuvärjäystä täytyy kokeilla jossain kohtaa.
-
- Ratavartija
- Viestit: 18
- Liittynyt: 11.04.2016 08:25
Re: 1930-luvun Suomi
Aiemmassa viestissä oli maininta että tässä keskustelussa käsiteltävä lohkorata on saanut loppusijoituspaikan tarkoitusta varten rakennetusta ratahuoneesta. Kun vajaan viiden metrin mittainen lohkorata vie tilaa ainoastaan yhden vajaan seinällisen verran on luonnollista että rataa jatketaan muualle huoneeseen. Ajatus on että suurin osa huoneesta on varattu kiinteälle radalle ja lohkorata tulee asettumaan tämän kiinteän radan osaksi kuitenkin niin että se on tarvittaessa vietävissä vaikkapa alan näyttelyyn.
Kiinteän ratapöydän rungosta on tällä hetkellä rakennettu noin puolet. Rakenteessa on käytetty hyväksihavaittuja materiaaleja eli 2x2'' puuta sekä 12mm:n vanerista sahattuja 100mm leveitä suikaleita. Raiteen tukirakenteena on 11mm:n lastulevy.
Pitkän aikavälin suunnitelmana on että rata kiertää koko huoneen niin että huoneen molemmilla pitkillä sivuilla on rautatieasemat, toisella lohkoradan maaseutuasema ja toisella saman aikakauden kaupunkiin sijoitettu asema. Ratapöydän leveys kaupunkiaseman kohdalla on 1200mm, linjaosuuksilla 800mm ja huoneen kahden työpisteen kohdalla hyllyraratyyppisenä 300mm. Linjaosuudet asemien välillä asettuvat noin kuuden metrin mittaisiksi.
Kiinteä rata on tällä erää tarkoitus rakentaa osapuilleen samaan vaiheeseen kuin lohkorata nykyisellään on eli kiskotetuksi ja maaston perusmuodot tehdyksi jonka jälkeen koko rataa on mahdollisuus rakentaa yhtenä kokonaisuutena.
Raidemateriaalin vastikään saavuttua seuraavaksi edessä on asema-alueen kiskotus.
Kiinteän ratapöydän rungosta on tällä hetkellä rakennettu noin puolet. Rakenteessa on käytetty hyväksihavaittuja materiaaleja eli 2x2'' puuta sekä 12mm:n vanerista sahattuja 100mm leveitä suikaleita. Raiteen tukirakenteena on 11mm:n lastulevy.
Pitkän aikavälin suunnitelmana on että rata kiertää koko huoneen niin että huoneen molemmilla pitkillä sivuilla on rautatieasemat, toisella lohkoradan maaseutuasema ja toisella saman aikakauden kaupunkiin sijoitettu asema. Ratapöydän leveys kaupunkiaseman kohdalla on 1200mm, linjaosuuksilla 800mm ja huoneen kahden työpisteen kohdalla hyllyraratyyppisenä 300mm. Linjaosuudet asemien välillä asettuvat noin kuuden metrin mittaisiksi.
Kiinteä rata on tällä erää tarkoitus rakentaa osapuilleen samaan vaiheeseen kuin lohkorata nykyisellään on eli kiskotetuksi ja maaston perusmuodot tehdyksi jonka jälkeen koko rataa on mahdollisuus rakentaa yhtenä kokonaisuutena.
Raidemateriaalin vastikään saavuttua seuraavaksi edessä on asema-alueen kiskotus.
-
- Ratavartija
- Viestit: 47
- Liittynyt: 18.08.2011 11:20
Re: 1930-luvun Suomi
Tässä ketjussa on edellä ollut keskustelua vesistön mallaamisesta ja laitan nyt tämän kysymykseni siksi tänne.
Eli onko Hobby Pointissa myytävä Nochin 60873 Artificial Water ('itsestään kovettuva kirkas vesiaine') vastaava kuin Vallejon (vai oliko se Woodland Scenicsin?) Still Water?
Onko tuosta Nochin tuotteesta kokemuksia täällä kellään? Olisin kiitollinen kokemuksista.
Eli onko Hobby Pointissa myytävä Nochin 60873 Artificial Water ('itsestään kovettuva kirkas vesiaine') vastaava kuin Vallejon (vai oliko se Woodland Scenicsin?) Still Water?
Onko tuosta Nochin tuotteesta kokemuksia täällä kellään? Olisin kiitollinen kokemuksista.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 375
- Liittynyt: 12.06.2007 13:32
Re: 1930-luvun Suomi
Nochin aine lienee täysin samaa kuin Woodland Scenicsin vastaava, etiketti on vain erilainen.