1930-luvun Suomi
Valvojat: jhr, Hermanni
-
- Ratavartija
- Viestit: 18
- Liittynyt: 11.04.2016 08:25
1930-luvun Suomi
Lienee paikallaan mainita eräs H0-rataprojekti ja samalla tiedustella onko kyseisen kaltaisen projektin edistymisestä kiinnostuneita läsnä foorumilla.
Jokin aika sitten heräsi ajatus uuden rataprojektin aloittamisesta. Taustalla oli ajatus radasta jossa olisi potentiaalia myös näyttelykäyttöön - aikaisemmat projektit eivät ole suunnittelunsa ja/tai toteutuksensa puolesta siihen soveltuneet. Radan rakenteeksi valikoitui jäsen PeS:n tälläkin foorumilla esittelemä rakenne jossa teräksisillä lohkosovitteilla varustetut eristelevyrunkoiset lohkot kootaan alumiinitikkaasta tehdyn tason päälle. Lohkoissa on valmius myös kiinnittää ne pulttiliitoksella taittuvajalkaisiin pöytärunkoihin. Tämä rakenne ei ole kuitenkaan säädettävillä jaloillakaan varustettuna kovin käytännöllinen epätasaisilla lattiapinnoilla ja soveltuukin ainoastaan rakennusaikaiseksi ratkaisuksi jossa lohkoja otetaan esille ja laitetaan pois säännöllisesti.
Radassa on neljä lohkoa ja niiden maisemoitu koko on 1200x600mm - rata on siis koottuna hieman alle viisi metriä pitkä. Radassa yksiraiteinen rautatie kulkee koko radan pituudella päästä päähän. Kahdella keskimmäisellä lohkolla on pieni väliasema ja kumpikin äärimmäinen lohko sisältää ainoastaan lohkon läpi kulkevan ratalinjan. Toinen näistä lohkoista tulee sisältämään lähes ainoastaan metsää ja toinen vesistöä - mahdollisimman tyypillistä suomalaista maisemaa siis.
Radan asemalla on kolme läpiajettavaa raidetta, kaksi pistoraidetta sekä lyhyt kääntölava ja sen yhteydessä veturitalli. Asema-alueella on asemarakennus ulkorakennuksineen ja makasiineineen. Veturitallin yhteydessä on asuinrakennus varikkohenkilöstölle sekä vesitorni. Ratapihan läheisyydessä on myös ratavartijan pihapiiri. Kaikkien rakennusten esikuvat ajoittuvat 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Yksityiskohtien puolesta rata on tarkoituksena sijoittaa 1930-luvulle kuitenkin niin että pienin muutoksin se voi esittää mitä tahansa aikakautta välillä 1910...1939.
Radan kaikki lohkot on tässä vaiheessa kiskotettu ja pohjamaalattu. Kaksi lohkoa on sorastettu ja yhteen on lisätty maaston peruskerros (=heinikot), siitä yksityiskohtakuva alla (kuvassa poikkeama aika-avaruus-jatkumossa 1950-luvun kapineen muodossa). Sähköistystä ei ole vielä valmis, näillä näkymin radalle tulee perinteinen katkoilla varustettu analoginen järjestelmä vaikka tulevaisuudessa tarkoitus onkin ajaa pääasiassa radio-ohjattavalla kalustolla.
Toista maailmansotaa edeltävä aika ei oman kokemukseni mukaan tunnu juurikaan kiinnostavan suomalaisia pienoisrautatieharrastajia. Löytyykö foorumilta siis edellä kuvatunlaisesta projektista kiinnostuneita?
Jokin aika sitten heräsi ajatus uuden rataprojektin aloittamisesta. Taustalla oli ajatus radasta jossa olisi potentiaalia myös näyttelykäyttöön - aikaisemmat projektit eivät ole suunnittelunsa ja/tai toteutuksensa puolesta siihen soveltuneet. Radan rakenteeksi valikoitui jäsen PeS:n tälläkin foorumilla esittelemä rakenne jossa teräksisillä lohkosovitteilla varustetut eristelevyrunkoiset lohkot kootaan alumiinitikkaasta tehdyn tason päälle. Lohkoissa on valmius myös kiinnittää ne pulttiliitoksella taittuvajalkaisiin pöytärunkoihin. Tämä rakenne ei ole kuitenkaan säädettävillä jaloillakaan varustettuna kovin käytännöllinen epätasaisilla lattiapinnoilla ja soveltuukin ainoastaan rakennusaikaiseksi ratkaisuksi jossa lohkoja otetaan esille ja laitetaan pois säännöllisesti.
Radassa on neljä lohkoa ja niiden maisemoitu koko on 1200x600mm - rata on siis koottuna hieman alle viisi metriä pitkä. Radassa yksiraiteinen rautatie kulkee koko radan pituudella päästä päähän. Kahdella keskimmäisellä lohkolla on pieni väliasema ja kumpikin äärimmäinen lohko sisältää ainoastaan lohkon läpi kulkevan ratalinjan. Toinen näistä lohkoista tulee sisältämään lähes ainoastaan metsää ja toinen vesistöä - mahdollisimman tyypillistä suomalaista maisemaa siis.
Radan asemalla on kolme läpiajettavaa raidetta, kaksi pistoraidetta sekä lyhyt kääntölava ja sen yhteydessä veturitalli. Asema-alueella on asemarakennus ulkorakennuksineen ja makasiineineen. Veturitallin yhteydessä on asuinrakennus varikkohenkilöstölle sekä vesitorni. Ratapihan läheisyydessä on myös ratavartijan pihapiiri. Kaikkien rakennusten esikuvat ajoittuvat 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Yksityiskohtien puolesta rata on tarkoituksena sijoittaa 1930-luvulle kuitenkin niin että pienin muutoksin se voi esittää mitä tahansa aikakautta välillä 1910...1939.
Radan kaikki lohkot on tässä vaiheessa kiskotettu ja pohjamaalattu. Kaksi lohkoa on sorastettu ja yhteen on lisätty maaston peruskerros (=heinikot), siitä yksityiskohtakuva alla (kuvassa poikkeama aika-avaruus-jatkumossa 1950-luvun kapineen muodossa). Sähköistystä ei ole vielä valmis, näillä näkymin radalle tulee perinteinen katkoilla varustettu analoginen järjestelmä vaikka tulevaisuudessa tarkoitus onkin ajaa pääasiassa radio-ohjattavalla kalustolla.
Toista maailmansotaa edeltävä aika ei oman kokemukseni mukaan tunnu juurikaan kiinnostavan suomalaisia pienoisrautatieharrastajia. Löytyykö foorumilta siis edellä kuvatunlaisesta projektista kiinnostuneita?
-
- Konduktööri
- Viestit: 73
- Liittynyt: 06.01.2015 10:54
Re: 1930-luvun Suomi
Kyllä kiinnostaa. Yleensäkin kaikenlaiset projektit ja niiden työvaihekuvat ovat mieluista katseltavaa. Tälläkään foorumilla niitä ei liikaa ole, joten kuvia vaan näytille.
T:PasiS
N-harrastaja
T:PasiS
N-harrastaja
-
- Matkustaja
- Viestit: 2
- Liittynyt: 20.10.2016 11:44
Re: 1930-luvun Suomi
Kaunista maisemaa. Miten tuo heinikko on toteutettu?
-
- Ratavartija
- Viestit: 37
- Liittynyt: 29.01.2016 20:14
Re: 1930-luvun Suomi
Allekirjoitan myös Pasin lauseen täysin, vaikka oma rakentelu keskittyykin eri aikakaudelle.Kyllä kiinnostaa. Yleensäkin kaikenlaiset projektit ja niiden työvaihekuvat ovat mieluista katseltavaa.
"Ei se että mitä, vaan miten"
Ja erittäin hyvältä näyttää kyllä yhdenkin kuvan perusteella!
-
- Ratavartija
- Viestit: 18
- Liittynyt: 11.04.2016 08:25
Re: 1930-luvun Suomi
Kiitoksia kommenteista, koetan alkajaisiksi valottaa radan perusajatusta.
Lohkojen runkona toimii kaksi limittäin liimattua eristelevyä, limitys saa aikaan lohkojen takareunaan hyllyn jolle sähköistys vaihdemoottoreineen sijoittuu - ajatus on alun perin esitelty Pienoismalli-lehdessä. Eristelevyjen päällä on mdf-levy johon kiskot on naulattu. Vaihteiden ja opasteiden käyttötangot sekä sähköistyksen vaatimat johdotukset on upotettu eriselevyn pintaan.
Yksi lohkoista sisältää vesistöylityksen jossa ratalinja kulkee harjumuodostelman viertä. Ratapihalta lähtee pistoraide satamalaiturille. Taaemmat lohkot ovat tässä vielä "nollakorkeudessa", lopullinen maasto nousee tasaisesti kuvan taka-alalle mentäessä niin että radan toisessa päässä se on muutaman sentin syvyisessä matalassa leikkauksessa.
Radan runko on kauttaaltaan maalattu vihertävänruskealla maalilla joka esimerkiksi kuultaa hieman heinikon läpi tuoden kerroksellisuutta jolloin heinikko ei näytä mattomaiselta
Lähestulkoon kaikki mikä ei ole vesistöä ja mitä ei sorasteta saa perusmaisemointinsa GrassMasterilla tehdystä heinikosta. Oppia on ammennettu viime vuosina julkaistuista Gordon Gravettin puu- ja ruohikko-oppaista. Olen käyttänyt enimmäkseen Mininaturin ruohomateriaalia - kahta eri pituutta ja kummastakin kolmea eri sävyä. Lisäksi mausteeksi on lisätty Woodland Scenicsin ruohomateriaalia joka on edellistä tummempaa ja lyhyempää. WS:n materiaalia on sekoitettu pidempien ja vaaleampien materiaalien sekaan tuomaan kerroksellisuutta. Joutomaille ruohikkoon tulee lisäksi värillisiä sirotteita kuvaamaan kukkivia rikkakasveja. Ruohikkomateriaalin päälle kerrostetaan enimmäkseen Seamossista tehtyjä pensaita ja pieniä puita, tämän jälkeen mallataan täysikasvuiset puut, urakka joka aiheuttaa kauhua jo ennalta - tämän kokoiseen maisemaan tarvitaan satoja puita jotta tiheäksi aiottu metsä ei näyttäisi harvennushakkuun läpikäyneeltä.
Radan taustaa varten olen ottanut joitain 360° panoraamakuvia peltoaukeilta kotini läheltä, toistaiseksi niitä joutuu mallaamaan maisemaan kuvankäsittelyohjelmaan turvautuen.
Lohkojen runkona toimii kaksi limittäin liimattua eristelevyä, limitys saa aikaan lohkojen takareunaan hyllyn jolle sähköistys vaihdemoottoreineen sijoittuu - ajatus on alun perin esitelty Pienoismalli-lehdessä. Eristelevyjen päällä on mdf-levy johon kiskot on naulattu. Vaihteiden ja opasteiden käyttötangot sekä sähköistyksen vaatimat johdotukset on upotettu eriselevyn pintaan.
Yksi lohkoista sisältää vesistöylityksen jossa ratalinja kulkee harjumuodostelman viertä. Ratapihalta lähtee pistoraide satamalaiturille. Taaemmat lohkot ovat tässä vielä "nollakorkeudessa", lopullinen maasto nousee tasaisesti kuvan taka-alalle mentäessä niin että radan toisessa päässä se on muutaman sentin syvyisessä matalassa leikkauksessa.
Radan runko on kauttaaltaan maalattu vihertävänruskealla maalilla joka esimerkiksi kuultaa hieman heinikon läpi tuoden kerroksellisuutta jolloin heinikko ei näytä mattomaiselta
Lähestulkoon kaikki mikä ei ole vesistöä ja mitä ei sorasteta saa perusmaisemointinsa GrassMasterilla tehdystä heinikosta. Oppia on ammennettu viime vuosina julkaistuista Gordon Gravettin puu- ja ruohikko-oppaista. Olen käyttänyt enimmäkseen Mininaturin ruohomateriaalia - kahta eri pituutta ja kummastakin kolmea eri sävyä. Lisäksi mausteeksi on lisätty Woodland Scenicsin ruohomateriaalia joka on edellistä tummempaa ja lyhyempää. WS:n materiaalia on sekoitettu pidempien ja vaaleampien materiaalien sekaan tuomaan kerroksellisuutta. Joutomaille ruohikkoon tulee lisäksi värillisiä sirotteita kuvaamaan kukkivia rikkakasveja. Ruohikkomateriaalin päälle kerrostetaan enimmäkseen Seamossista tehtyjä pensaita ja pieniä puita, tämän jälkeen mallataan täysikasvuiset puut, urakka joka aiheuttaa kauhua jo ennalta - tämän kokoiseen maisemaan tarvitaan satoja puita jotta tiheäksi aiottu metsä ei näyttäisi harvennushakkuun läpikäyneeltä.
Radan taustaa varten olen ottanut joitain 360° panoraamakuvia peltoaukeilta kotini läheltä, toistaiseksi niitä joutuu mallaamaan maisemaan kuvankäsittelyohjelmaan turvautuen.
-
- Konduktööri
- Viestit: 73
- Liittynyt: 06.01.2015 10:54
Re: 1930-luvun Suomi
Erittäin mielenkiintoinen rataprojekti. Hienoa maisemaa tulossa, varsinkin viimeinen kuva hyvin istuvan taustamaiseman kanssa on huikea.
T:PasiS
T:PasiS
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: 1930-luvun Suomi
Hieno rata hienosta aiheesta syntymässä. Kuvat ja kertomus lupaa tasokasta lopputulosta.
Jään innolla odottelemaan projektin etenemistä ja lisää kuvia myös kalustostasi.
Minkätyyppinen ohjausjärjestelmä on käytössä?
Jään innolla odottelemaan projektin etenemistä ja lisää kuvia myös kalustostasi.
Minkätyyppinen ohjausjärjestelmä on käytössä?
-
- Ratavartija
- Viestit: 18
- Liittynyt: 11.04.2016 08:25
Re: 1930-luvun Suomi
Kalustoasiaa en ole vielä loppuun asti miettinyt - en ole siitä läheskään niin kiinnostunut kuin maisemarakennuksesta. Onneksi nykyään kaikkea ei tarvitse veistellä käsin vaan tulostamalla ja syövyttämällä pystyy tekemään sen mitä valmis rakennussarjavalikoima ei tarjoa. Vaunut tulevat olemaan kaupallisia rakennussarjoja joko sellaisenaan tai sopivasti omiin tarpeisiin muokattuna. Kuvan vaunu on tosin liian uutta valmistussarjaa tähän käyttöön.
Matkustajajunia varten tekeillä on kaksi Mallijunien Hv-rakennussarjaa joihin joitain osia teetän uudelleen laiskuuteeni vedoten, esimerkiksi kattilat.
Tavarajunanveturiksi olen kaavaillut Tk2:a jota varten joitain osia on jo olemassa.
Radan ohjausjärjestelmäksi tullee perinteinen katkoilla varustettu analoginen kaksikiskotasavirta. Olen aikanaan hankkinut Pictroller-pulssiajolaitteen, joka kytketään rataan DIN-liittimellä, käytän ajolaitteena sitä mikäli tulee tarvetta ajaa perinteistä kalustoa radalla. Harkinnassa on tosin pidemmän aikaa ollut radio-ohjaus joka nykytekniikalla alkaa vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta.
Matkustajajunia varten tekeillä on kaksi Mallijunien Hv-rakennussarjaa joihin joitain osia teetän uudelleen laiskuuteeni vedoten, esimerkiksi kattilat.
Tavarajunanveturiksi olen kaavaillut Tk2:a jota varten joitain osia on jo olemassa.
Radan ohjausjärjestelmäksi tullee perinteinen katkoilla varustettu analoginen kaksikiskotasavirta. Olen aikanaan hankkinut Pictroller-pulssiajolaitteen, joka kytketään rataan DIN-liittimellä, käytän ajolaitteena sitä mikäli tulee tarvetta ajaa perinteistä kalustoa radalla. Harkinnassa on tosin pidemmän aikaa ollut radio-ohjaus joka nykytekniikalla alkaa vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: 1930-luvun Suomi
Mielenkiintoista.
Juuri tuosta radio-ohjausjärjestelmästä olisin kiinnostunut lukemaan lisää. En ole ennen törmännyt rc-systeemiin H0-mittakaavassa.
Onko näihin olemassa valmiita kaupallisia sovellutuksia, vai tehdäänkö tässä jonkin sortin pioneerityötä?
Juuri tuosta radio-ohjausjärjestelmästä olisin kiinnostunut lukemaan lisää. En ole ennen törmännyt rc-systeemiin H0-mittakaavassa.
Onko näihin olemassa valmiita kaupallisia sovellutuksia, vai tehdäänkö tässä jonkin sortin pioneerityötä?
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 963
- Liittynyt: 17.12.2007 10:03
Re: 1930-luvun Suomi
Englantilainen Deltang lienee varteenotettava vaihtoehto. Olen nähnyt tämän livenä englantilaisilla näyttelyradoilla niinkin pienissä kohteissa kuin 009-kapearaiteisissa vetureissa (00-skaala, 9 mm:n raideleveys). Kun vierittää sivua alaspäin niin sieltä löytyy pienoisrautatiekäyttöön suunnitelllut sovellukset. Taajuudeksi on valittu 2.4GHz, mikä on globaalisti sovittu harrastetaajuus, eli tällä saa operoida kaikissa maissa toisin kuten MHz-taajuudet, joiden käyttöä ohjataan kansallisilla määräyksillä.Samuelsson kirjoitti:Mielenkiintoista.
Juuri tuosta radio-ohjausjärjestelmästä olisin kiinnostunut lukemaan lisää. En ole ennen törmännyt rc-systeemiin H0-mittakaavassa.
Onko näihin olemassa valmiita kaupallisia sovellutuksia, vai tehdäänkö tässä jonkin sortin pioneerityötä?
http://deltang.co.uk/
Tässä toinen yritys, joka on esillä aika monessa englantilaisessa näyttelyssä.
https://www.protocab.com/welcome
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: 1930-luvun Suomi
Tämä oli kyllä jotain aivan uutta minulle. Kieltämättä kiehtova ajatus että voisikin unohtaa tyystin kaikki haasteet risteyksien napaisuuksista yms.
Ehkä tämä on tulevaisuuden uusi suuntaus, sen aika näyttää.
Ehkä tämä on tulevaisuuden uusi suuntaus, sen aika näyttää.
-
- Ratavartija
- Viestit: 18
- Liittynyt: 11.04.2016 08:25
Re: 1930-luvun Suomi
Edellä mainittu Deltang on juurikin se valmistaja jonka tuotetta olen ajatellut lähitulevaisuudessa testata. Toinen valmistaja, Antenna Models (http://www.antenna-models.com) tarjoaa myös vaihtoehtoa jossa voimanlähteenä käytetään sekä veturissa olevaa akkua sekä kiskoissa olevaa jännitettä. Tästä kompromissista saattaisi olla apua pienimpiin vetureihin joihin ei mahdu riittävän suurta akkua.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: 1930-luvun Suomi
Jossain tapauksissa varmaankin voisi akuston sijoittaa vaunuun, josta mikroliittimellä yhteys veturiin? Tämä symbioosi tietysti rajoittaa veturin käyttöä. Toisaalta onhan tilan ahtauden vuoksi joskus sijoitettu koko voimansiirtokin umpivaunun sisään, jotta on saatu veturi liikkumaan. Siitähän ei esim. satunnainen näyttelyvieras hoksaa tuon taivaallista vilppiä.
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 963
- Liittynyt: 17.12.2007 10:03
Re: 1930-luvun Suomi
Järjestelmiä on useampia, mutta ihan pieniin vehkeisiin rojut eivät vielä mahdu. Tässä vielä yksi.
http://www.redarrowcontrol.co.uk/
Alan harrastajilla on Dead Rail Society -niminen yhdistys.
DCC-järjestelmien kaupallistuminen, standardisoituminen ja massatuotannnon aiheuttama tuotannon tehostuminen on pudottanut DCC-vermeiden hinnat niin alas, että vaihtoehtoisille järjestelmille ei ole kaupallista tilaa.
http://www.redarrowcontrol.co.uk/
Alan harrastajilla on Dead Rail Society -niminen yhdistys.
DCC-järjestelmien kaupallistuminen, standardisoituminen ja massatuotannnon aiheuttama tuotannon tehostuminen on pudottanut DCC-vermeiden hinnat niin alas, että vaihtoehtoisille järjestelmille ei ole kaupallista tilaa.
-
- Konduktööri
- Viestit: 55
- Liittynyt: 10.01.2009 21:27
Re: 1930-luvun Suomi
Kyllä kiinnostaa. Itselläni mielnkiinto kohdistuu nimenomaan 30- mutta myös 40-lukuun ja siinä varsinkin sodan aikaan. Eikun paljon kertomuksia kehiin.