Virroittimen alustan teko.

[ealab]

Esim. Roco:n Re 4/4 IV:ään. Kun alkuperäisvaraosaa ei hyvin löydy ja maksaisi liki parikymppiä posteineen. Tässä materiaali 1mm:n lujitemuovipiirilevyä, joka on entisen CD-aseman luukun takaa purettua. Laadukasta. Aluksi on hyvä tehdä reiät aihioon, sitten tehdä aukot ja muut sahaukset ja viilaukset. Lopuksi tämä ja toinen alkuperäinen muovinen harmaiksi spraypohjavärillä.

WP_20160318_11_32_38_Pro.jpg

[LOK]

Voisitko ealab paljastaa, mitä työkaluja olet käyttänyt reikien poraukseen ja sahaukseen? Reiät ja isompien aukkojen alkureiät ovat varmaakin pylväsporakoneella tehtyjä. Millä työkalulla olet saanut sahattua nuo isommat aukot piirilevymuoviin? Pistosahojen terät taitavat olla liian isoja tuohon hommaan?

Olisin myös yleisesti kiinnostunut, minkälaisia työkaluja sinulla käytettävissä pienoismallailuun ja millaisissa työvaiheissa olet niihin turvautunut. Tämä helpottaisi varmasti muitakin aloittelevia mallareita valitsemaan hyviä työkaluja ja työmenetetelmiä pienoismallailua varten. Aiheesta voisi tehdä vaikka oman "Työkalut"-keskustelun tälle aihealueelle.

[Samuelsson]

Eräs konsti on porata vieri viereen pienellä terällä koko poistettavan alueen ympärys. Sitten viilata lopullinen muoto.

[ealab]

Tässä tapauksessa piirilevykappaleeseen ensiksi alkuperäisreiät miniporalla, 0,7 ja 2mm, sitten aukkojen nurkkiin "rajapyykeiksi" 0,7:lla. Aukot auki pienellä jyrsinterällä, miniporalla. Kun aukot mitoissaan neulaviiloin, sahasin minisahalla liki ulkomitoille. Viiloilla (neula-)* loput. Putki keskelle Ms D3, d2, L3, ja sorvissa Ms-sylinteri. Tämän materiaali korppuaseman ruuviakselista. Maalattuina näitä ei hevin erota toisistaan.
Kyllä aukkojen teko muoviin ja metalliin porallakin on tuttua, riippuu kohteesta. Ps. Peltiin voi aukkoja tehdä siisti-/sileäleukaisessa ruustukissa terävän metallitaltan, vasaran avulla. Leikkautuu melko nätisti. Kun lyö viistosti aivan leukojen reunoja myöten. Pitää vaan peltiä välillä käännellä kullekin kantille. Kuva ja teksti kertoo aineen olevan millin vahvuista, siitä päättelee kappaleen koon. Siihen ei juuri pylväs/penkkiporalla ole asiaa, pistosahallakaan, jos sillä tarkoitetaan kuviosahaa.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta vanhastaan muistan pistosahan olevan perinteinen, käsikäyttöinen, ns. timpurinsaha. Nyt vikipedia määrittelee (sähkökäyttöisen) kuviosahan pistosahaksi....Puukkosahakin käy kuviosahasta...Kuvan hommiin oikeastaan vain lehtisaha olisi sopiva.