Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Valvojat: jhr, Hermanni
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Vaikka ratani on pieni, ahdas ja monessa mielessä epäuskottava kokonaisuus, olen vaan päättänyt heittää liian nihilismin romukoppaan, ja tulla toimeen kompromissien kanssa. Kyllä se esikuvanmukaisuutta karsii kun H0-radan rakentaa ovaaliksi 2 neliömetrin alalle. Ratani tarkoitus on toimia visuaalisesti enemmänkin pienten yksittäisten kohtien ja perspektiivien kautta, kuin suurena kokonaisuutena, jota sen on kuitenkin myös oltava. Paljon on mennyt kahvia ja tupakkaa, ja tulee vielä menemään, koska radan on tarkoitus aikanaan tulla julkisesti esille. On rakennettu, revitty ja taas rakennettu, koska tosiaan melko hankala on saada pieni tila täytettyä niin että se sisältää komponentteja monenlaisesta ympäristöstä, ja onnistuu antamaan edes joltisestikin loogisen kuvan. Ei tämä varsinaisesti "pienoismalli" olekaan. Kunhan näpräilen pikkuista sähköjunarataa.
Ps. Hyvännäköisiä taloja olet PeS rakentanut.
Ps. Hyvännäköisiä taloja olet PeS rakentanut.
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 963
- Liittynyt: 17.12.2007 10:03
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Mielestäni olet onnistunut hyvin. Kuviesi perusteella tulee vähän sama fiilis kuin englantilaisista näyttelyradoista — pieneen tilaan on saatu vangittua tavoitellusta tunnelmasta se olennainen. Kuvissani näkyvillä taloilla on esikuvat, mutta niissä on järestään kahdeksan kerrosta. Se ei vaan toimi, kun tilaa on vähän. Melkoisia komporomisseja siis joutuu tekemään kaupunkiaiheissa — toisaalta monestihan kyseessä on enemmänkin uskottavuudesta kuin esikuvanmukaisuudesta.Samuelsson kirjoitti:Vaikka ratani on pieni, ahdas ja monessa mielessä epäuskottava kokonaisuus, olen vaan päättänyt heittää liian nihilismin romukoppaan, ja tulla toimeen kompromissien kanssa.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Kiitoksia. Motivoivaa saada alan "konkareilta" hyvää palautetta.PeS kirjoitti:Mielestäni olet onnistunut hyvin. Kuviesi perusteella tulee vähän sama fiilis kuin englantilaisista näyttelyradoista — pieneen tilaan on saatu vangittua tavoitellusta tunnelmasta se olennainen.
Toki tässä esitellään pahasti keskeneräistä työtä, mutta jos jo tämän hetkinen tilanne kirvoittaa näin monta positiivista kommenttia, uskoisin että ratani kehtaa roudata sitten valmiina "ihmisten ilmoille"...
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 1182
- Liittynyt: 21.09.2007 09:49
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Ps. Ei tuossa pienessä, hienossa radassa, sen teossa, ole ollenkaan nihilismiä, vaan päinvastoin.
-
- Ratavartija
- Viestit: 23
- Liittynyt: 09.03.2012 14:26
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Hienoa nähdä vaihteeksi myös nykyaikaista Suomi-rataa. Harmaa sepeli ja betonipöllit sekä Sp-vaunut tuovat rataan juuri oikeanlaisen tunnelman. Harvemmin tämän tasoista kaupunkimaisemaakaan pienoisrautateissä näkee.
-
- Ratavartija
- Viestit: 37
- Liittynyt: 29.01.2016 20:14
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Hieno rata ja kalusto! Mielenkiintoni erityisesti herätti tuo sp-vaunujen valmistus alumiinista laserleikkaamalla. Itse rakennan nyt viiden Hai-vaunun sarjaa jossa päämateriaalina on alumiini. Seuraavaksi aloitan Dv12:n rakentamisen jonka kori ja runko olisi tarkoitus tehdä normaalista teräspellistä ja kasata hitsaamalla Lienee ainakin ensimmäisiä suomalaisia pienoisvetureita jotka olisi hitsaamalla kasattu, mutta onnistuu tarkalla TIG-hitsauslaitteella. Valmistin myös Hai-vaunujeni telirungot hitsaamalla. Olen pohtinut laserleikkauksen tai vaihtoehtoisesti cnc-jyrsinnän mahdollisuuksia matkustajavaunujen tuotannossa. Onko täällä muilla ajatuksia matkustajavaunujen tuottamisesta?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Hienoja Hai-vaunuja, todella kelpaisi itsellenikin! Tosin omaa silmää miellyttääkin enemmän se vanha harmaansininen look.
Olen työni puolesta jo vuosia saanut touhuilla laser-leikkuun parissa, ja paljon kaikenlaista kilkettä ja nikaletta on tullut juniakin varten poltettua. Suunnittelin Sm2:n korien leikkauskuvat jo valmiiksi, mutta hylkäsin homman lopulta.
Sp vaunuissa on 2mm ja 3mm alumiinia, sekä 0,6mm rst:tä leikeltynä. Telien sivut ovat uretaanivalua. Lisäksi pari styreenisoiroa ja se on siinä. Olisi hyvä teettää pikkuosista vielä fotoetsit, mutten osaa.
Joskus rakentelin Tka7:aa, ja sen alarungon niputin TIG:illä. Pikku pisteet vaan kriittisiin kohtiin ja kyllä pysyy!
Olen työni puolesta jo vuosia saanut touhuilla laser-leikkuun parissa, ja paljon kaikenlaista kilkettä ja nikaletta on tullut juniakin varten poltettua. Suunnittelin Sm2:n korien leikkauskuvat jo valmiiksi, mutta hylkäsin homman lopulta.
Sp vaunuissa on 2mm ja 3mm alumiinia, sekä 0,6mm rst:tä leikeltynä. Telien sivut ovat uretaanivalua. Lisäksi pari styreenisoiroa ja se on siinä. Olisi hyvä teettää pikkuosista vielä fotoetsit, mutten osaa.
Joskus rakentelin Tka7:aa, ja sen alarungon niputin TIG:illä. Pikku pisteet vaan kriittisiin kohtiin ja kyllä pysyy!
-
- Ratavartija
- Viestit: 37
- Liittynyt: 29.01.2016 20:14
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Kiitoksia.
Mikä muodostui ongelmaksi Sm2:n kanssa kun sen projektin hylkäämään jouduit? Olen pikkuhiljaa tässä ohessa aloitellut IC-2 vaunujen suunnittelua ja kori tehtäisiin yhdestä osasta, kuten Hai-vaunuissanikin. Ikkunoiden, ovien ja muiden urien tekoon olisi tarkoitus käyttää työmenetelmänä jyrsintää, mutta katsotaan nyt kuinka pitkälle sen suhteen päästään - muut keskeneräiset projektit ensin Vanhassa työssäni tein paljon TIG-hitsausta monilla eri materiaaleilla ja se on kyllä hyvinkin varteenotettava vaihtoehto pienoismallien kasaamisessa, mikäli k.o laitteen valmiiksi omistaa. En välttämättä suosittele tigin hankintaa pienoismallien kasaamista varten.
Muutama parannus on suunnitteilla Hai-vaunuihini, jonka jälkeen se olisi toimiva rakennussarja vaunujen rakentamisesta kiinnostuneille, joten ei tiedä vaikka joskus muutama Hai vaihtuisi sp:n rakennussarjoihin?
Miten olet sp-vaunujen K-14 telit muuten toteuttanut? Oletko tehnyt siis telisivujen uretaanivalut itse ja mistä runko?
Mikä muodostui ongelmaksi Sm2:n kanssa kun sen projektin hylkäämään jouduit? Olen pikkuhiljaa tässä ohessa aloitellut IC-2 vaunujen suunnittelua ja kori tehtäisiin yhdestä osasta, kuten Hai-vaunuissanikin. Ikkunoiden, ovien ja muiden urien tekoon olisi tarkoitus käyttää työmenetelmänä jyrsintää, mutta katsotaan nyt kuinka pitkälle sen suhteen päästään - muut keskeneräiset projektit ensin Vanhassa työssäni tein paljon TIG-hitsausta monilla eri materiaaleilla ja se on kyllä hyvinkin varteenotettava vaihtoehto pienoismallien kasaamisessa, mikäli k.o laitteen valmiiksi omistaa. En välttämättä suosittele tigin hankintaa pienoismallien kasaamista varten.
Muutama parannus on suunnitteilla Hai-vaunuihini, jonka jälkeen se olisi toimiva rakennussarja vaunujen rakentamisesta kiinnostuneille, joten ei tiedä vaikka joskus muutama Hai vaihtuisi sp:n rakennussarjoihin?
Miten olet sp-vaunujen K-14 telit muuten toteuttanut? Oletko tehnyt siis telisivujen uretaanivalut itse ja mistä runko?
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Ettei nyt vallan unohtuisi, niin päivitän edes jotain.
Sain teräsvaunun vihdoin valmiiksi, tai no, kaiteet ja figuurit uupuvat vielä. Pohjana siis Fleischmannin 282mm pitkä "Inter Regio" 1. lk vaunu.
Katon vekit ovat pingotettua monofiilisiimaa, ja ikkunajakoa on muutettu suomalaisemmaksi. Verhot tein PVA-liimatusta ja maalatusta nenäliinasta. Vaunussa on myös sisävalaistus. Tein siirtokuvat "Ein"-vaunuksi, vaikka piti olla Eip! Mikälie oikosulku, mutta olkoon.
Ihan käypä siitä kuitenkin kait tuli. Aloin myös rakentamaan Rkt ravintelia, mutta siitä lisää myöhemmin.
Sain teräsvaunun vihdoin valmiiksi, tai no, kaiteet ja figuurit uupuvat vielä. Pohjana siis Fleischmannin 282mm pitkä "Inter Regio" 1. lk vaunu.
Katon vekit ovat pingotettua monofiilisiimaa, ja ikkunajakoa on muutettu suomalaisemmaksi. Verhot tein PVA-liimatusta ja maalatusta nenäliinasta. Vaunussa on myös sisävalaistus. Tein siirtokuvat "Ein"-vaunuksi, vaikka piti olla Eip! Mikälie oikosulku, mutta olkoon.
Ihan käypä siitä kuitenkin kait tuli. Aloin myös rakentamaan Rkt ravintelia, mutta siitä lisää myöhemmin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Rkt:kin sai maalit niskaansa. Siirtokuvat sitten seuraavaksi.
Kuten kuvasta näkyy, vaunu tulee vanhempaan kuosiin, eli sinisellä yläraidalla, "RAVINTOLA-RESTAURANG"-merkinnöillä ja ilman VR-logoa.
Osaako joku kertoa milloin nämä muutokset tehtiin pikajunien ravintoloihin? Muistelisin että 2000-luvun alussa näin vielä tällaisen vanhemman ulkoasun liikenteessä, mutta saatan muistaa väärin.
Kuten kuvasta näkyy, vaunu tulee vanhempaan kuosiin, eli sinisellä yläraidalla, "RAVINTOLA-RESTAURANG"-merkinnöillä ja ilman VR-logoa.
Osaako joku kertoa milloin nämä muutokset tehtiin pikajunien ravintoloihin? Muistelisin että 2000-luvun alussa näin vielä tällaisen vanhemman ulkoasun liikenteessä, mutta saatan muistaa väärin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Jatkan monologiani...
Rkt sai siirtokuvat kylkiinsä, ja alkaa olla pinnoiltaan valmis. Lakka vielä pintaan ja sitten sisustan kimppuun.
Rkt sai siirtokuvat kylkiinsä, ja alkaa olla pinnoiltaan valmis. Lakka vielä pintaan ja sitten sisustan kimppuun.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 963
- Liittynyt: 17.12.2007 10:03
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Suomalaisen teräsvaunun katto poikkeaa jonkin verran saksalaisesta. Merkittävimmät erot ovat katon — ja itse asiassa koko vaunun — leveys ja katon päädyn muoto. VR:n piirustus esittää suomalaisen teräsvaunun katon muodon.
Takavuosina valmistuneen teräsvaunun rakennussarjassa hyödynnettiin Rocon vaunun katto, joka halkaistiin pitkittäin. Sen jälkeen osat koottiin hartsista valettujen muotoprofiilien ympärille. Samalla pitkittäin liimatulla Evergreenin palkilla korjattiin katon leveysvirhe. Kolmen erilaisen materiaalin liittäminen yhteen ja saumojen kittaaminen saumattomaksi on suhteellisen työläs homma, mutta ei mahdoton. Hyvällä kitillä ja laadukkailla täyttömaaleilla (hiotan veden kera) homma onnistuu. Jos yhden katon viitsii tehdä pieteetillä, niin siitä kannattaa kyllä valaa muotti.
Keskieurooppalaisten vaunumallien leveydessä on eroja, mikä on syytä tiedostaa.
Hartsista valettu umpinainen teräsvaunun katto on kuitenkin suhteellisen painava, koska vaunulla on pituuttakin melkoisesti — hartsiakin kuluu kohtuullinen määrä. Valamisessa kannattaa käyttää kevennysainetta maksimimäärä. Kevennysaine heikentää hartsin juoksevuutta, mutta teräsvaunun katon kaltaisessa valukappaleessa hentoja toistettavia yksityiskohtia ei ole, joiden toistoa jauhemaisen kevennysaiheen käyttö heikentää. Kaksipuoleisen muotin käyttö olisi myös paikallaan, jolloin katon voi valaa ontoksi. Tämä kuitenkin monimutkaistaa kotikonstein tapahtuvaa valamista ja toistaalta muottikumin tarve myös kasvaa.
Umpinaisen hartsivalukaton jyrsiminen ontoksi on myös yksi keino vähentää vaunun painoa — tämän voi tehdä "vapaalla kädellä" pienoisoporakoneeseen kiinnitetyllä jyrinterällä, koska työstetty pintaa jää sisälle piiloon. Paino ei sinänsä ole ongelma, mikäli laakerit rullaavat herkästi ei radalla on nousuja. Valitettavasti painava katto asettaa vaunun painopisteen epäedulliseen kohtaan, jolloin korkealla oleva painavahko katto tekee vaunun kulusta hivenen huteran. Tosin vakautta saa kolmipisteripustuksella ja telien jousittamisella.
Kattoja on valmistettu myös 3D-tulosimilla. Perinteinen tapa valmistaa tämäntapainen katto on käyttää hartsista valettuja katon päätykappaleita, joiden väli täytetään balsalla ja hiotaan päätyjen avulla muotoon. Surfacer-käsittely tekee balsan pinnassa muovimainen ja täysin sieleän. Tällainen katto on ainakin kevyt.
Englantilaiset valmistavat myös metritavarana saatavaa alumiinista kattoprofiilia, jonka muoto on melko lähellä suomalaista. Katon leveys on myös suomalaisittain oikea, koska englantilainen 00-mittakaava 1:76 on suurempi kuin keskieurooppalainen 1:87. Englantilaisesta kattoprofiilista on tosin työstettävä pois sivuissa olevat tippalistat. Päädyt on valmistettava sitten tavalla tai toisella.
Takavuosina valmistuneen teräsvaunun rakennussarjassa hyödynnettiin Rocon vaunun katto, joka halkaistiin pitkittäin. Sen jälkeen osat koottiin hartsista valettujen muotoprofiilien ympärille. Samalla pitkittäin liimatulla Evergreenin palkilla korjattiin katon leveysvirhe. Kolmen erilaisen materiaalin liittäminen yhteen ja saumojen kittaaminen saumattomaksi on suhteellisen työläs homma, mutta ei mahdoton. Hyvällä kitillä ja laadukkailla täyttömaaleilla (hiotan veden kera) homma onnistuu. Jos yhden katon viitsii tehdä pieteetillä, niin siitä kannattaa kyllä valaa muotti.
Keskieurooppalaisten vaunumallien leveydessä on eroja, mikä on syytä tiedostaa.
Hartsista valettu umpinainen teräsvaunun katto on kuitenkin suhteellisen painava, koska vaunulla on pituuttakin melkoisesti — hartsiakin kuluu kohtuullinen määrä. Valamisessa kannattaa käyttää kevennysainetta maksimimäärä. Kevennysaine heikentää hartsin juoksevuutta, mutta teräsvaunun katon kaltaisessa valukappaleessa hentoja toistettavia yksityiskohtia ei ole, joiden toistoa jauhemaisen kevennysaiheen käyttö heikentää. Kaksipuoleisen muotin käyttö olisi myös paikallaan, jolloin katon voi valaa ontoksi. Tämä kuitenkin monimutkaistaa kotikonstein tapahtuvaa valamista ja toistaalta muottikumin tarve myös kasvaa.
Umpinaisen hartsivalukaton jyrsiminen ontoksi on myös yksi keino vähentää vaunun painoa — tämän voi tehdä "vapaalla kädellä" pienoisoporakoneeseen kiinnitetyllä jyrinterällä, koska työstetty pintaa jää sisälle piiloon. Paino ei sinänsä ole ongelma, mikäli laakerit rullaavat herkästi ei radalla on nousuja. Valitettavasti painava katto asettaa vaunun painopisteen epäedulliseen kohtaan, jolloin korkealla oleva painavahko katto tekee vaunun kulusta hivenen huteran. Tosin vakautta saa kolmipisteripustuksella ja telien jousittamisella.
Kattoja on valmistettu myös 3D-tulosimilla. Perinteinen tapa valmistaa tämäntapainen katto on käyttää hartsista valettuja katon päätykappaleita, joiden väli täytetään balsalla ja hiotaan päätyjen avulla muotoon. Surfacer-käsittely tekee balsan pinnassa muovimainen ja täysin sieleän. Tällainen katto on ainakin kevyt.
Englantilaiset valmistavat myös metritavarana saatavaa alumiinista kattoprofiilia, jonka muoto on melko lähellä suomalaista. Katon leveys on myös suomalaisittain oikea, koska englantilainen 00-mittakaava 1:76 on suurempi kuin keskieurooppalainen 1:87. Englantilaisesta kattoprofiilista on tosin työstettävä pois sivuissa olevat tippalistat. Päädyt on valmistettava sitten tavalla tai toisella.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Joo, toki tiedän kaikki mainitut mitta- ja muotovirheet, mitä tehdasmallien jalostuksessa tulee vastaan.
Minulla on kuitenkin muutama puoltava syy pitää toleranssit väljinä asian suhteen;
A: Pikkuratani kaarteet eivät salli 303mm pitkiä vaunuja.
B: Minulla on varastossa läjä tarkoitukseen sopivia aihioita, ja mieluummin ajelutan niitä radalla siniharmaina, kuin säilön kaapissa Inter Regioina.
C: Tässä tapauksessa visuaalinen vaikutelma on riittävä(ainakin itselleni).
D: Vuosikausia metsästin sinisten vaunujen(kin) messinkisarjoja, pelkkiä kattoja, piirustuksia...
Sama homma kuin niin monen muunkin tähän harrastukseen liittyvän asian
kohdalla; lupauksia ja visioita satelee sieltä täältä, mutta lopulta jää yleensä luu
käteen. Edes rahalla ei tunnu olevan vaikutusta, joten luovuin toivosta ja motivaatio hiipui kaikesta pitkäksi aikaa.
Kuulostaa katkeralta tilitykseltä, mutta turhauttaahan tuo pidemmän päälle.
Nyt se on alkanut vähän palailla, ja käytän aikaani mieluummin jonkin valmiiksi saattamiseen, kuin iänkaiken jahkailuun.
Kyllä minulla on kuitenkin kiinteän kotiratani kanssa eri luokan suunnitelmat, kuin mitä tämän pienen kanssa nyt toteutetaan.
Tosin taitaa tälläkin foorumilla nykyään olla jo kovin hiljaista, jotta kannattaako täällä edes julkaista tällaista joutavaa askartelua?
Minulla on kuitenkin muutama puoltava syy pitää toleranssit väljinä asian suhteen;
A: Pikkuratani kaarteet eivät salli 303mm pitkiä vaunuja.
B: Minulla on varastossa läjä tarkoitukseen sopivia aihioita, ja mieluummin ajelutan niitä radalla siniharmaina, kuin säilön kaapissa Inter Regioina.
C: Tässä tapauksessa visuaalinen vaikutelma on riittävä(ainakin itselleni).
D: Vuosikausia metsästin sinisten vaunujen(kin) messinkisarjoja, pelkkiä kattoja, piirustuksia...
Sama homma kuin niin monen muunkin tähän harrastukseen liittyvän asian
kohdalla; lupauksia ja visioita satelee sieltä täältä, mutta lopulta jää yleensä luu
käteen. Edes rahalla ei tunnu olevan vaikutusta, joten luovuin toivosta ja motivaatio hiipui kaikesta pitkäksi aikaa.
Kuulostaa katkeralta tilitykseltä, mutta turhauttaahan tuo pidemmän päälle.
Nyt se on alkanut vähän palailla, ja käytän aikaani mieluummin jonkin valmiiksi saattamiseen, kuin iänkaiken jahkailuun.
Kyllä minulla on kuitenkin kiinteän kotiratani kanssa eri luokan suunnitelmat, kuin mitä tämän pienen kanssa nyt toteutetaan.
Tosin taitaa tälläkin foorumilla nykyään olla jo kovin hiljaista, jotta kannattaako täällä edes julkaista tällaista joutavaa askartelua?
-
- Konduktööri
- Viestit: 73
- Liittynyt: 06.01.2015 10:54
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Terve
Ratasi on hieno ja Suomi-kalusto myös. Itse ainakin luen mielelläni tällaisia keskusteluja, joissa kerrotaan projektien etenemisestä ja niissä käytettyjä rakennusmenetelmiä.
Malleissa omaa silmää miellyttää kovasti onnistunut kokonaisuus ja esikuvan mukainen ulkonäkö. Millintarkkaan lopputulokseen ei aina tarvitse päästä.
T:PasiS (N-harrastaja)
http://tarzan.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvat ... srautatie/
Ratasi on hieno ja Suomi-kalusto myös. Itse ainakin luen mielelläni tällaisia keskusteluja, joissa kerrotaan projektien etenemisestä ja niissä käytettyjä rakennusmenetelmiä.
Malleissa omaa silmää miellyttää kovasti onnistunut kokonaisuus ja esikuvan mukainen ulkonäkö. Millintarkkaan lopputulokseen ei aina tarvitse päästä.
T:PasiS (N-harrastaja)
http://tarzan.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvat ... srautatie/
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 300
- Liittynyt: 28.06.2007 18:19
Re: Samuelssonin pieni Suomi-rata.
Terve Pasi, ja kiitos mukavasta palautteesta.
Kävin katsomassa kuvia radastasi, ja on kyllä upean näköistä työtä.
Itsekin olen muutaman N-mittakaavan radan rakentanut, joten tiedän minkälaisen vaivan olet nähnyt.
Onko radallasi näkyvä Alstikka se N-clubin tilaustyö? Ei ainakaan niin pahasti näytä "ylikorkealta".
Kävin katsomassa kuvia radastasi, ja on kyllä upean näköistä työtä.
Itsekin olen muutaman N-mittakaavan radan rakentanut, joten tiedän minkälaisen vaivan olet nähnyt.
Onko radallasi näkyvä Alstikka se N-clubin tilaustyö? Ei ainakaan niin pahasti näytä "ylikorkealta".