Miten todella suuret FREMO-kokonaisuudet kasataan?

[Jaska]

Kysymys heräsi tätä ihmettä katsellessa:
http://www.thwoditsch.de/fremo/zuidbroek10/pano3.jpg
Ymmärtäisin, että kasaaminen pala palalta keskeltä alkaen on mahdollista, mutta tässä tapauksessa taitaisi viikonloppu mennä pelkkään kasaamiseen ja purkamiseen vai kuinka?

[sanoaskosano]

Hyvä suunnittelu tietty, Model Expon pystytyksessä on testattu että noin 40m pätkää voi vielä siirtää kun on tarpeeksi karvaisia käsiä, sano.

[jartsa]

Saksassa on kyhättynä messuhallin kokoiseen tilaan jopa usean kilometrin pituisia ratoja, Tollainen 40 metriä on aika lapsen kengissä vielä suureen maailmaan verrattuna!

Kasaus vie eniten aikaa, modulien kohdistus ja korkeuden säätö yksittäin oikeaksi. Purkaminen on helpompaa touhua.

[ealab]

Ei määrä, vaan laatu. Suomessa on vähän harrastajia. Kovasti vaan koetetaan valaa harrastusintoa lisää näilläkin palstoilla.

[Jaska]

Palaisin alkuperäiseen probleemaan vielä jos sopii. Onko kenelläkään käsitystä siitä, miten ketjun avauksessa linkitetyn kuvan kaltainen erittäin iso moduuliratakokonaisuus kasataan? Siinä lienee monta sataa palaa, ellei mene tuhansien puolelle tuo palojen lukumäärä. Jotta mikään järjellinen aika riittää tuollaisen kasaamiseen, on kaiketi pakko aloittaa monesta eri kohdasta yhtä aikaa. Mutta onko jossain "sovitepaloja" tms. millä eri kasatut kokonaisuudet lopulta kohdistetaan toisiinsa? Ja jos sovitepaloja tarvitaan, miten ihmeessä sellainen voi toimia? Siis joku joustava moduuli tms?

Vai onko kasaaminen vain niin nopeaa sitten kuitenkin, että aloitetaan keskeltä ja kiinnitetään siitä palat vaikka muutaman nippuina lopulliselle paikalleen? Kuvittelisi, että menee useita päiviä, ennenkuin tuollainen kokonaisuus on saatu asennettua.

[PeS]

Palaisin alkuperäiseen probleemaan vielä jos sopii. Onko kenelläkään käsitystä siitä, miten ketjun avauksessa linkitetyn kuvan kaltainen erittäin iso moduuliratakokonaisuus kasataan? Siinä lienee monta sataa palaa, ellei mene tuhansien puolelle tuo palojen lukumäärä. Jotta mikään järjellinen aika riittää tuollaisen kasaamiseen, on kaiketi pakko aloittaa monesta eri kohdasta yhtä aikaa. Mutta onko jossain "sovitepaloja" tms. millä eri kasatut kokonaisuudet lopulta kohdistetaan toisiinsa? Ja jos sovitepaloja tarvitaan, miten ihmeessä sellainen voi toimia? Siis joku joustava moduuli tms?

Vai onko kasaaminen vain niin nopeaa sitten kuitenkin, että aloitetaan keskeltä ja kiinnitetään siitä palat vaikka muutaman nippuina lopulliselle paikalleen? Kuvittelisi, että menee useita päiviä, ennenkuin tuollainen kokonaisuus on saatu asennettua.

Kun Löylymäki-rata oli kutsuttuna Intermodellbau 98 -messuilla Saksassa, niin ihan siinä vieressä koottiin kahta kohtuullisen suurta moduulirataa (N ja H0). Jonkin verran tuli katseltua siinä vieressä. Fremot ja yleensäkin moduuliradat ovat sellaisia, että ne eivät muodosta ympyrää eli suljettua kokonaisuutta. Kyseessä siis on aina jonkinlainen point-to-point-rata. Tämä helpottaa kokoamista. Ratamestari tekee etukäteen suunnitelman kokonaisuudesta sen perusteella ketkä kaikki ovat ilmoittautuneet mukaan. Jokainen porukkaa vastaa oman kokonaisuutensa kasaamisesta esim. asema tai pari kerrallaaan (moduulithan ovat aina jonkun kerhon, yhdistyksen tai henkilöiden omaisuutta ja kasaaminen tapahtuu moduuleiden omistajien vastuulla). Kun jokaiselle on osoitettu salista oma paikkansa, niin kasaaminen tapahtuu suurinpiirtein siinä, mihin moduulit sijoittuvat - ja sitten ne vain pultataan viereisen porukan kokonaisuuteen. Fremothan ovat päädyiltään standardikamaa, joten suurempia ongelmia ei pitäisi olla, kun vaaituskin tehdään vatupassilla.

Mikäli yhtään muistan oikein, niin ei messuilla kasauspäivä ollut kuin kolme. Jos nyt ajatellaan vaikka Fremo-FIN-porukan moduuliradan kasaamista ModelExpoa varten, niin torstai-iltana se tehdään duunipäivän jälkeen ja käsittääkseni noin klo 22.00 se on likipitäen valmis ja heilläkin moduuleita taitaa olla luokkaa 50-100. Jos tällaisia porukoita olisi saksalaisessa näyttelyssä 10-20 kertaa enemmän ja jokainen ryhmä tietää, mitä tekee, niin teoriassa suurenkaan radan kokoamiseen ei pitäisi mennä kauhean paljon enemmän aikaa.

[jartsa]

Palaisin alkuperäiseen probleemaan vielä jos sopii. Onko kenelläkään käsitystä siitä, miten ketjun avauksessa linkitetyn kuvan kaltainen erittäin iso moduuliratakokonaisuus kasataan? Siinä lienee monta sataa palaa, ellei mene tuhansien puolelle tuo palojen lukumäärä. Jotta mikään järjellinen aika riittää tuollaisen kasaamiseen, on kaiketi pakko aloittaa monesta eri kohdasta yhtä aikaa. Mutta onko jossain "sovitepaloja" tms. millä eri kasatut kokonaisuudet lopulta kohdistetaan toisiinsa? Ja jos sovitepaloja tarvitaan, miten ihmeessä sellainen voi toimia? Siis joku joustava moduuli tms?

Vai onko kasaaminen vain niin nopeaa sitten kuitenkin, että aloitetaan keskeltä ja kiinnitetään siitä palat vaikka muutaman nippuina lopulliselle paikalleen? Kuvittelisi, että menee useita päiviä, ennenkuin tuollainen kokonaisuus on saatu asennettua.

Periaatteessa tuon kasauksen voi aloittaa mistäkohdasta tahansa,lähtöpiste voi olla yhden tai useamman henkilön tekemistä isommista asema-alue moduuleista ,jotka kasataan ensin valmiiksi.
Sopiva korkeus näiden (asemien) mukaan,loput palikat sovitetaan yksitellen kokeilemalla tai mikäli on etukäteen tiedossa tuotavista palikoista ,
nämä voidaan alustavasti suunnitella mikä liitetään mihinkin.
Jalat näissä on säädettävät,sovitepala on ilman omia jalkoja ja kiskotus voi siirtyä(sivusuunnassa) standardirasterin mukaisesti palikan toisessa päässä.

[Jaska]

Löysin samaan treffiin (?) liittyen myös:
http://sites.google.com/site/fremozuidbroek/Layout

Sieltä löytyy tarkka CADillä tehty pdf-kaavio koko systeemistä ja ymmärtäkseni jopa excel-muotoinen aikataulu, mihin aikaan kukin kiinnittää omat palikkansa kiinni.
Varmaan näin isossa tapahtumassa asiat on syytä koordinoida erittäin tarkasti.

Tuollainen vielä löytyi:
http://www.thwoditsch.de/fremo/zuidbroek10/

[Vaxi81]

http://vaxi81.kuvat.fi/kuvat/N-scale+co ... C_6169.JPG

Tuo ja kolme seuraavaa kuvaa esittää N-moduulirataa joka on rakennettu yhdessä työpäivässä. Mittaa on karvan vajaa 700m, ja radassa useampia haaroja. Jokainen kerho kasaa oman osuutensa ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaan. Keskellä oleva vihreän liinan päällä oleva rata ei ole yhteydessä muuhun rataan. Radan purkuun ja pakkaamiseen menee n. 3h.

[jartsa]

Eipä tohon N-skaalaan tarvita kuin (vajaat)puolet pienempi tila, verrattuna HO-skaalaan!
Tuo N-rata(700m) tuskin on yhtä laaja rakennelma kuin jaskan kuvissa oleva jättimäinen HO-rata.
Onhan HO:ssa olemassa tämä MiWuLa,nykyään HO-skaalan suurimpia liki 20 km:n raidepituuksineen.

[Jaska]

Minä kyllä tulkitsin sitä Exceliä siten, että aina kun rata haarautui, alkoi kullekin uudelle haaralle oma minuuttiaikataulutettu rakentamisensa risteysaseman kohdalta. Mitä useampi haarautuminen, sitä useammassa kohtaa päästään asentamaan yhtä aikaa. Asennusaika jatkuu siitä mihin risteykohdassa jäätiin ja kovin montaa minuuttia ei ole palaa kohti. Koko 10.00 aloitettu rakentaminen olisi valmis illalla ennen vuorokauden vaihtumista viimeistäkin rönsyä myöten. Se kuullostaa mahdottomalta, mutta ei taida sitä kuitenkaan olla. Minuuttiaikataulussa lienee sekin hyvä puoli, että moduuleita ei varmaan kanneta sisälle tukkimaan toisten kulkua ennen sopivaa aikaansa. Olisipa joskus mukavaa päästä katsomaan miten tuollainen projekti etenee.

[n160]

Eipä tohon N-skaalaan tarvita kuin (vajaat)puolet pienempi tila, verrattuna HO-skaalaan!

Tarkkaan ottaen N-mittakaavassa riittää 29% saman ratakaavion H0-mittakaavassa vaatimasta tilasta.

Tuo N-rata(700m) tuskin on yhtä laaja rakennelma kuin jaskan kuvissa oleva jättimäinen HO-rata.

Fremo-tapahtuman radan pituus on ollut noin 1000m, mutta ei ole aivan selvää onko tuohon laskettu yhteen kaikki paikalla olleet erilliset radat vai ei. Oleellista moduuliradan kokoamaisen työläyden arvioinnissa on yksittäisten moduulien eli sitä kautta moduuliliitosten lukumäärä. Kun N-moduulit tapaavat olla hieman lyhyempiä kuin H0-moduulit, on järkevää olettaa, että 700m N- ja 1000 metrin H0-moduulipituuksissa olisi liitosten määrä aika lähellä toisiaan.

Onhan HO:ssa olemassa tämä MiWuLa,nykyään HO-skaalan suurimpia liki 20 km:n raidepituuksineen.

Ei Wunderland ole mikään moduulirata ja moduulirataan verrattuna äärimitoiltaan se on pieni raidepituutensa huomioonottaen. En tosin oikein ymmärrä, miten Wunderlandin rata liittyy moduuliradan kokoamiseen.

[t-i-m-o]

Eipä tohon N-skaalaan tarvita kuin (vajaat)puolet pienempi tila, verrattuna HO-skaalaan!

Tarkkaan ottaen N-mittakaavassa riittää 29% saman ratakaavion H0-mittakaavassa vaatimasta tilasta.

N-mittakaavan 29%:n tilavaade vastaavaan H0-ratakaavioon verrattuna on tietty aritmeettisesti pätevä. Käytännössä se kuitenkin soveltuu vain tietynlaisille ratakaavioille, eli niille, jotka eivät sisällä H0-mittakaavassa minimimitoitettuja käytäviä tai kulkuaukkoja.

Esim. viestiketjussa aiemmin mainitussa Zuidbroek-radassa käytävän minimileveys on 600mm. Suoraan N-mittakaavaan pienennettynä tästä tulisi 326mm eli aivan liian kapea operoitavaksi kulkuaukoksi. Myös leveämmät, H0-mittakaavan radassa 2 henkilön samanaikaisen liikuskelun mahdollistavat käytävät kutistuvat pelkällä aritmeettisella suhteella yhden henkilön kuljettaviksi. Tämä voi hankaloittaa tai tehdä mahdottomaksi radan sunnitellun operoinnin.

Mitä pidempiä käytäviä ratakaavio sisältää, sitä kauemmas aritmeettisesta minimistä on mentävä käytännön pienentämisessä H0:sta N:ään.