Yleisin kaksikiskojärstelmä, Roco, Piko, Fleischmann, ym...

[Hermanni]

Yleisin kaksikiskojärjestelmän suurin etu on yhteensopivuus.
Valmistajia on todella monia, Roco, Trix, Piko, Fleischmann, Hornby international ym.
Myöskin eri valmistajien digitaalijätjestelmät ovat yleensä yhteensopivia Lenz:in kanssa, poikkeuksena tähän taitaa olla vain Fleischmann, jolta tietääkseni olisi myös tulossa Lenz yhteensopiva digitaalijärjestelmä.
Myöskin Märklinin vaunut yleensä käyvät kaksikiskoradalle pyäräkertojen vaihdon jälkeen (Märkinin kaksikiskopyörät ovat tosin erittäin kalliita ja muiden valmistamia pyöräkertoja ei voi yleensä Märklinissä käyttää johtuen erilaisesta akselin mitoituksesta).

Sitten kaksikiskojärjestelmän hyvät ja huonot puolet.

+ Yleensä realistisempi kiskomateriaali (Ei keskinastoitusta).
+ Paljon valmistajia.
+ Pääsääntöisesti yhteensopivat digitaalijärjestemät eri valmistajien kesken.

- Lialle alttiimpi virroitus, kiskot vaativat kohtuu säännöllistä puhdistusta.
- Joidenkin valmistajien varaosien saanti.
- Kiskotuksen valinnassa oltava tarkkana, pyörän laippakoossa isoja eroja eri valmistajien kesken (Esim erooppalainen kalusto ei selviä yleensä amerikkalaisella mitoituksella olevasta kiskotuksesta).

[Jimi]

Itse olen vaihtanut Märklinin vaunun akseleihin DC-pyörät. Entiset pyöräkerrat irtosivat akselista aika pienellä vaivannäöllä. Ja hyvin kulkee. Kiskoina olen käyttänyt Fleischmann Profi-kiskoa ja Mehanoa. Jemmassa on myös Pikon ja Liman kiskoja uutta rataani varten, jonka aloitan lähitulevaisuudessa.

[Olli]

Mitkä kaikki digitaalijärjestelmät ovat yhteensopivia? Ostin juuri Pikon aloitussetin, jolle olisi hyvä saada Rocon veturit digitaalisena liikkeelle.

EDIT: Onkohan setti digitaalinen, jos siinä lukee näin: Lok mit Digitaler Schnittstelle?

[ealab]

Tuo mukava suomennettuna. Tarkoittaa kyllä digivalmiutta= pistokepaikka. Schnitt= jotain leikkausta, kankaan?, stelle= paikka. Sanakirjasta.

[Olli]

Tarkoittaa kyllä digivalmiutta= pistokepaikka.

Eli siis on digitaalinen? Voisi muutes joku vastata tuohon toiseenkin kysymykseen.

[markku55]

Jos veturi on digitaalijärjestelmään valmis, ei se tarkoita, että se on digitaalinen, päinvastoin, se on analoginen niin kauan kunnes veturiin asennetaan digitaali dekoderi. Valmius tarkoittaa dekoderin helpohkoa asennetavuutta, eli sille on moninastainen pistoke valmiina veturissa.
Melkein kaikkiin uudempiin vetureihin on dekoderi asennettavissa jos vain tila riittää, ja tietää mihin piuhoihin dekoderin piuhat kytkee.

[Jaska]

Melkein kaikki kaksikiskopuolen digitaaliset systeemit on DCC-standardin mukaisia. Ainakin olen käsittänyt niin, että oli sitten Piko tai Roco, käy molempiin samanlainen DCC-ajolaite ja DCC-dekooderit.

Itse asensin juuri ikivanhaan lättähattumalliini jälkikäteen ostetun ESU merkkisen DCC-dekooderin ja hetkessä vekotin muuttui digitaaliseksi. Jouduin irrottamaan sen Digitaler Schnittstelle liittimen ja juottamaan piuhat oikeisiin paikkoihin suoraan, mutta ei ollut missään nimessä vaikeaa. Värikoodit, kuvia ja lisää muutenkin aiheesta löytyy tuolta sähköleskusteluitten puolelta. Vaikeampaa oli säätää tuon laitteen osoitetta, mutta sekin onnistui lopulta, kun luin tarkkaan Roco-ohjaimeni manuaalin läpi.

[markku55]

Kolmikiskoharrastajalla on yksi valmistaja ja yhden valmistajan tuotteet, eikä yhteensopivuusongelmia esiinny. Kolmikiskoharrastaja on kuitenkin valinnut vain yhden valmistajan, ja sitoutunut siihen, kaksikiskopuolella laitekirjavuus ja samalla monimuotoisuus on suurempi -- on mistä valita, ja voi suuntautua harrastuksessaan eri suuntiin -- jopa pelkästään kytkinvalintaa tehdessään --ja jopa siihen asti että yhteensopivuus menetetään, vaika kaikki olisikin kaksikisko-hoonollaa.
pekka

Jos kolmikiskokalustosta on kyse, löytyy valmistajia muitakin kuin Märklin, en tunne kenttää kovin laajalti, mutta ainakin Roco ja Fleishmann valmistavat vetureita ja vaunuja joilla voi ajella kolmikiskoradoilla. Jopa vaunujen pyöräkerrat saa valmiiksi kolmikiskolle sopiviksi, vaikka kolmikiskolla ei niin suurta väliä olekaan millä pyöräkerroilla ajellaan (voi olla yhtä puuta tai sitten ei), eli periaatteessa kaikki H0 vaunukalusto on kolmikiskolle sopivaa, kun taas kaksikiskolle pitää eri puolen pyörien olla eristettyjä keskenään. Tästä voimme vetää johtopäätöksen, että kolmikiskolle on laajempi vaunutarjonta kuin kaksikiskolle
Raidemateriaalin saannin osalta yhden toimittajan väittämä pitänee melko hyvin paikkansa, tosin noita kaksikiskojärjestelmän vaihteiden muunnossarjojakin löytyy.

[PeS]

Jopa vaunujen pyöräkerrat saa valmiiksi kolmikiskolle sopiviksi, vaikka kolmikiskolla ei niin suurta väliä olekaan millä pyöräkerroilla ajellaan (voi olla yhtä puuta tai sitten ei), eli periaatteessa kaikki H0 vaunukalusto on kolmikiskolle sopivaa, kun taas kaksikiskolle pitää eri puolen pyörien olla eristettyjä keskenään.

Tuo pitää paikkansa, että kolmikiskojärjestelmässä ei ole olennaista se, ovatko pyöräkerrat eristettyjä tai kummalta puolelta eristys on tehty. Sen sijaan se on olennaista, millä tavalla pyörän laippa, renkaan paksuus ja pyöräkerran laippojen väli on mitoitettu. Kolmikiskokalustossa on käytettävä sellaisia pyöräkertoja, joiden mitoitus vastaa Märklinin vaihteiden mitoitusta - mikäli mielii, että kalusto kulkee vaihteissa hyvin. Roco esimerkiksi valmistaa vaunujaan varten vaihtopyöräkertoja, jotka on mitoitettu Märklinin vaihteiden mukaan. Kaikilla kaksikiskovalmistajilla tällaisia vaihtopyöräkertoja ei kuitenkaan ole. Eurooppalaisten kaksikiskovalmistajien standardisoinnin puuttesta johtuen taas valmistajat käyttävät eri pituisia akseleita, joten Rocon vaihtopyöräkerrat eivät välttämättä sovi muiden valmistajien kalustoon.

[Tr1 1074]

Tietääkö kukaan, että kulkeeko Rocon Sr2 Fleischmannin radoilla. Ja onko siinä NEM kytkinjärjestelmä.

[Hermanni]

Tietääkö kukaan, että kulkeeko Rocon Sr2 Fleischmannin radoilla. Ja onko siinä NEM kytkinjärjestelmä.

Kyllä ainakin parista omasta flaisun vaihteesta (X ja normaali) menee ongelmitta, myös NEM tuppelo veturista löytyy.

[ealab]

NEM- tuppelo taitaa olla nykyään selviö, vähänkin uudemmassa (eurooppalais-)kalustossa. Tuppelon/lähikytkinmekanismin* voi myös jälkikäteen asentaa, varsinkin vaunukalustoon. Jossain keskustelussa on vinkkejä eri valmistajien lähikytkentämekanismeista. *Näitä ei tarvitse, jos alkaa asentaa/käyttää "Kadee"- koplinkeja. Niitä on varsinkin "jenkki"-kalustoissa. Vaikka tuppelot ovat osa NEM- normeja, niin silti eri valmistajilla on niissä mittapoikkeamia. Esim. Fleischmannin koplinki on hyvin ahdas Rocon tuppeloon.
Vähän taitaa olla vaihteita, joista Roco, kuten muutkin NEM- pyörästöin varustetut kalustot eivät kulkisi ongelmitta.

[jartsa]

Tietääkö kukaan, että kulkeeko Rocon Sr2 Fleischmannin radoilla. Ja onko siinä NEM kytkinjärjestelmä.

Kyllä vain,onhan ne nykyään yks ja sama firma...
(Fleisun olisi pitänyt pysyä erillisenä).
Nykyvehkeissä melkein "satavarmasti" on tuo NEM-kytkin.Märklieissäkin, jopa lienee kaikissa tuo kytkinsysteemi!?
3-kiskovaunut sopii vaihtamalla eristetyt pyörät eristämättömien tilalle,vanhemmissa tuo kytkin on ongelmana vaihdon helppouden suhteen.

[Tr1 1074]

Käsitin niin että se kulkee myös Fleischmannin kiskoilla. Pitää hommata semmonen Sr2 jos vaan jostakin löytyy.

[ealab]

Löytyyhän nuita. Hesan ja mansen o. mallikaupoista. Myös http://www.eBay.de, jossa on nyt kaupattavana useita. Vastikään huutelin pelkän Sr2:n korin, uudemman version, jonka laitan suomalaistettuna erään Re460-koriversion tilalle. Liitteessä eräs suomalaistettu versio, edellinen veturinumero, 3207.