Tony kirjoitti:Hieman OT, mutta mites tämä on digimaailmassa? Onko pistotulpan asennolla väliä silloin, kun muuntajat kytketään syöttämään boostereita? Mielestäni ainakaan Märklin ei anna ohjeissaan mitään valaisua tuohon.
Digilaitteiden kohdalla yleensä elektroniikka tasasuuntaa vaihtovirran ja tekee siitä sitten kanttiaaltoa tms, joten napaisuudella ei ole pistorasiaan tunkemisen kannalta merkitystä. Kun sitten boostereita pannaa rataan useampia on näiden lähdöt kyllä oltava aina oikein päin. Lähtöjen vaiheistus ei kuitenkaan ole pistotulpan asennosta riippuvaa, kuten vaihtovirtamuuntajalla yleensä.
Boosterihan vahvistaa keskuyksiköstä tulevan heikkotehoisen radanohjaussignaalin sellaiseksi että veturit voivat ottaa siitä käyttövoimansa. Rajan ylityskohdassa on edessä samat ongelmat kuin Märklin-radassa, boosterin kiskoihin syöttämä signaali on oltava kaikissa boostereissa samanvaiheista, sillä signaali on lähes poikkeuksetta kanttiaaltoa (kulmikasta vaihtovirtaa), ja väärin päin kytketty boosteri johtaa boosterirajalla analogisen Märklin-radan tapaan vaihevirheen tapauksessa kahden boosterialueen oikosulkuun. Joissain boostereissa on sisäänrakennettu paluusilmukkaominaisuus, joka tarkittaa sitä että oikosulkutilanteessa boosteri osaa automaattisesti sisäisesti vaihtaa rataan tulevat johdot ensin ristiin, ja jos tuo ei poista oikosulkua boosteri sammuttaa ulostulosta sähköt. Kuinka boosterirajalla sitten voi varmistaa että napaisuus on oikein? Valmistajan ohjeita noudattaen onnistuu turvallisimmin. Yleispätevää ohjetta boostereiden kytkemiseen ei mielestäni voi antaa.
Joissain tapauksissa valmistaja suosittelee yhteisen paluujohtimen käyttöä boostereiden välillä jolloin vaihevirheen voi havaita mittamalla jännitteen yleismittarin vaihtojännitealueella boosterirajan eristettyjen kiskoliittimien yli kummastakin kiskojonosta siis erikseen. FREMO-FIN-radalla boosterit on galvaanisesti erotettu ohjaussignaalista (FREMO:n vaatimus, jotta häiriöt radassa taatusti pysyvät paikallisina). Tällöin vaihevirheen havaitseminen on vaikeampaa, sama kun koittaisi mitata kahden erillisen paristo napojen välistä jännitettä, kun paristoja ei yhdistä mikään muu kun mittarin mittajohdot. Vaihevirheen havaitsemiseksi kytketään nyt toisen kiskojonon kiskot eristyskohdan yli väliaikaisesti yhteen ja toisen kiskojonon eristyksen yli mitataan jännite. Jos vaiheet on samat ei toisen kiskojonon eristyksen yli ole mainittavaa jännitettä, ja jos vaiheet on ristissä on tässä kaksi kertaa normaali jännite. Mittaus vaihtovirta-alueella! Jännite, jonka tavan mittari antaa ei ole ihan koko totuus, mutta suuntaa antava kuitenkin). Rataa pystytettäessä mittaus tehdään nopeasti erityisellä testerillä.
pekka