Märklin ja modulit

[jhr]

Tänään oli mielenkiintoinen lorvailu hetki eräässä Stadilaisessa harrastekaupassa ja alkoi siinä kahvin ja pullan kanssa itää ajatus..

Löytyiskö muutama halukas jotka olis mukana tekemässä Märklin K-kisko modulirataa?
Tällä hetkellä meitä olis kaks..kauppias ja minä
Ajatus olisi, jos jokainen tekis 1-2 palaa ja se olisi valmiina jos ei ens syksyn päiville niin ensi vuoden ModelExpoon.
Olisi hyvä tehdä yhteispäätöksellä "standardi" maisemoiti (modulit maisemoitu samoilla tuotteilla), yhteinen teema, jne.
Tuossa jo arvuuteltiin, että voisihan se olla esim Ruotsalainen, Saksalainen tai vaikka Tanskalainen rata tai mikä vaan.
Yhden tai kahden palan teko ei ole suuri homma per ukko.
Jos löytyy halukkaita niin eikun vaan tähän viestiä, niin aletaan ideoimaan asiaa.

[Hermanni]

Tottakait, mukana ollaan......
Pari ehdotusta mitoitukseksi, kaksiraiteisessa raideväliksi sama mikä on Märklinillä "standardi", eli 64,6mm ja moduulin mitaksi 900mm joka on siis flexin mitta (Ja täsmää muutenkin märklinin kiskojen mittajakoon).
Entäs kaarteet ja sen säde, pieneintä ei varmaan kannata käyttää?
Parashan kulun kannalta olisi jos kaarteen voisi aloittaa loivemmalla kaarrepalalla....

[Savis]

Mukana ollaan ainakin 1 moduulilla. Ehdoitukseni olisi 900mmx400mm.

Savis alias MarkkuS

[LOK]

Kävisikö päädyksi Fremo sellaisenaan, päätykappaleita saa ainakin Saksasta liki valmiina jos omat taidot ei riitä.
Milloinkahan näitä Fremo moduulin päätykappaleita saataisiin Suomeenkin myyntiin?

Moduuli silti voi olla kapeampi kuin alkuperäinen Fremo, kunhan mitoitus ulommaisiin kiinnitysreikiin on vain yhtenevä, eli 320mm on periaatteessa minimileveys.

Tuo 900mm moduuli on näin yön yli ajateltuna aikas lyhyt, järkevämpää ehkä olisi käyttää toista Märklinin "standardimittaa", eli seitsemän kertaa 180mm perus-suora (no 2200).

Edellämainittu olisi yhtä pitkä kuin 900mm flexi plus kaksi 180mm perus-suoraa, moduulin mitaksi tulisi silloin 1260mm.
Silloin olisi mahdollisuus käyttää vaihdettakin moduulissa flexin kanssa, ainakin aseman teko moduuleille helpoittuisi.
Tuo 1260mm pitkä moduuli sopisi vielä helposti kaikkien autojenkin peräluukkuun poikittain....
Toki moduulin mitalla ei sinänsä ole merkitystä jos radasta ei tehdä ympyrää.

Myöskin kysymysmerkki korkeus, kuinka korkeat jalat pitäisi olla jotta esim näyttelyssä rata ei olisi liian ylhäällä eikä alhaalla?

PS Tuo päätyhän on symmetrinen, tarvinnee koittaa skaalata tuosta puolikas tulostimelle oikeaan kokoon....

[jhr]

126cm olis siinä mielessä 100cm parempi, koska siihen jo saisi jonkun pistoraiteen samalle modulille, olkoon se sitten vaikka raakapuunlastaus tai mikä tahansa.
Sitten se, olsiko 40 vai 50 cm parempi leveytenä?
Olis hyvä kuulla muidenkin mielipiteitä

[LOK]

Minusta pääsääntönä voitaisiin pitää tuota 50cm leveyttä.
Mutta jos joku haluaa tehdä leveämmän tai kapeamman moduulin niin sitä ei periaatteessa mikään estä, kunhan päätykappale noudattaa mitoitukseltaan Fremon mitoitusta B96 E96 F96.
Vaikka kaikki kolme päätykappaletta ovat erilaisia, käyvät ne keskenään kiskotuksen ja kiinnityksen osin, eli mitä tahansa noista kolmesta voi siis käyttää.
Eli periaatteessa kapein moduuli olisi noin 32cm, tuolloin päätykappaleen mittoihin sopii kaikki tarvittavat kolme (Tai viisi) kiinnitysreikää.
Pituudellakaan ei ole muuta merkitystä kuin jos halutaan tehdä radasta ympyrän mallinen, muuhun tarkoitukseenhan ei pituusmittaa käytännössä tarvita.
Johdotuksella sinänsä ei myöskään ole mikään kiire, periaatteena voisi pitää että keskinastoitus on punainen johdin (Tai merkitty punaiseksi) ja kiskojen johdin vaikka musta (Tai merkitty mustaksi).
Johtimien liitokset voisi tehdä alustavasti vaikka ihan sokeripaloilla, tietysti myös suotavaa olisi jos kyseisten johtimien päät olisi tinattu.

[markku55]

Vaikka en aiokaan tulla mukaan modulien tekemiseen, ainakaan vielä, niin haluaisin pistää lusikkani tähän mielenkiintoiseen soppaan.
Mielenkiintoisen siitä tekee ensinnäkin tuo Märklinin K-kiskojen käyttö koska itselläni on ainoastaan kolmikiskokalustoa ja toisaalta se, että jopa ympyrärataa pidetään mahdollisena.

Ehdotankin siis, että jos halutaan edes teoriassa koota myös ympyrärata, tulisi myös kaarremitoitus sopia, eli millainen on sektorikulma ja toisaalta kuinka kauas sijoittuu modulin liittimet mitattuna suoran osan päästä siihen moduliin jossa raiteet on 90 asteen kulmassa suoran osuuden raiteisiin.
Sektorijaon tulisi olla sellainen, että 180º on jaettu parillisiin osiin, eli yksi moduli olisi joko 15º, 30º, 45º tai maksimissaan 90º. Yhtenäinen 180º moduli olisi melko mahdoton kuljettaa jos kaarteet on vähänkään luonnollisuutta tavoittelevan isoja, milestäni flexi on ainoa vaihtoehto luonnollisen kaarresäteen aikaansaamiseksi.
Koska kaarteetkin (?) on flexiä, olisi siis kaarremodulinkin raidepituuden oltava vähintään 900mm ja silloinkin joutuu toisen flexin lyhentämään (jos moduli on kaksiraiteinen).
Näistä asioista tulisi siis sopia etukäteen jotta myös ympyrärata olisi mahdollinen. Toisaalta vaikka ratakokonaisuus olisikin edestakaisin ajettava, ei täysin suorassa radassa ole mitään järkeä, eli koska kaarteita joka tapauksessa tehdään, niin tehdään ne siten, että ympyräänkin olisi mahdollisuus.
Markku

[jhr]

Tervetuloa joukkoon.
Mun mielestä rata pitäis suunnitella niin, että se on käytettävissä sekä ympyräratana ja myös miten sanois...point-to-point ratana. Sinällään eihän kukaan kiellä, että olisi ympyrärata ja siitä esim erkanee pari pistoraidetta esim jollekin tehdasalueelle tai satamaan, tai minne vaan, silloin olisi molemmat vaihtoehdot käytetty. Yksi henkilö voisi operoida satamassa vaihtotöitä tai tehdasalueella....tai mitä vaan.
Kaikki ideat radan suunnitteluun on tervetulleita. Tässä lähdetään totaalisesti nollapisteestä ja puhtaalta pöydältä että radasta tulee kaikille osakkaille sopiva.
Siksipä tässä ei sileen ole aikataulua, vaan saa mietittyä järkevästi, eikä tee turhaa työtä ja rata tulee kaikille mieluinen ja mielekäs.
Paljon joudutaan päätä vaivaamaan, esim mikä olisi sopiva korkeus lattiasta, aikakausi, "teema"...sähköistys jne, mutta siksihän tähän olisi tarkoitus saada ukkoja mukaan, että jokainen voi heittää sukkansa soppaan
Eli Markku55 ei muuta kuin lisää ideoita kehiin

PS nin ja ei pelkästään ukkoja, saahan naisväkikin olla mukana!
Uskoisin että mun 11v pikkulikka osallistuu ainakin omalla osuudellaan yhden modulin maisemointiin mun apuna

[Psi]

Kävisikö päädyksi Fremo sellaisenaan

Mikäli pyrkimys on tehdä radasta ympyrärata en suosittele FREMO-moduulia. FREMO-moduulin minimikaarresäde (yksi metri) on myös aika ahdistava, sillä Märklin-radassa ei varmaankaan ole tarvetta pitää säteitä suurena. Kiskojen korkeus lattiasta (1,3 metriä) on aika paljon, eikä ainakaan innosta nuoria tulevia harrastajia mukaan harrastukseen!

Maailma on erilaisia moduulistandardeja täynnä!

http://www.williwinsen.de/profile/Profi ... fault.html

Muistaakseni Nord-Modul on nimenomaan märklin-standardi, mutta en muista onko siinä speksattu ruutujakoa -- eli onko se suunniteltu ympyräradaksi. Jos valitsette kaksiraiteisen voi radasta tehdä ympyräradan paluusilmukoilla.

http://www.nord-modul.de

Nord-Modul on tarkoitettu 2-kisko, ja kolmikiskokäytölle (DCC tai ilman). Kiskojen korkeus lattiasta on vain 1050mm (5 cm korkeammalla kuin vanha Tapiolan yksiraiteinen moduulijärjestelmä.

pekka

[Psi]

126cm olis siinä mielessä 100cm parempi, koska siihen jo saisi jonkun pistoraiteen samalle modulille, olkoon se sitten vaikka raakapuunlastaus tai mikä tahansa.
Sitten se, olsiko 40 vai 50 cm parempi leveytenä?
Olis hyvä kuulla muidenkin mielipiteitä

Valitkaa joku ruutujako josta lähdette liikkeelle! Jos haluatte radasta ympyrän, on palojen istuttava jonkin sortin ruutujakoon, jotta ympyrä sulkeutuu. Moduulien pituudet voi sitten olla ruudun monikertoja, ja voihan moduuli olla niin iso, että se kootaan kaksi- tai kolmiosaisena (niinkuin esmes Tapiolan Kauniaisten asema, joka on kolmiosainen iso moduuli).

Vaikka en suosittelekaan FREMOa Märklin-radaksi niin FREMO-sivuilla on sanottu loistavasti moduulien koosta:

Tehkää moduuleistanne niin pieniä, että niitä pystyy yksin helposti liikuttamaan, tai niin suuria että kenellekään ei tule mieleenkään liikutella niitä yksin!

Tapiolan Kauniainen-radassa on suunnitteluruutu 60x60cm Vakiomoduulit on 1,2 x 0,6 metriä, Moduuli on ylläolevan FREMO-sivun lainauksen välistä. Sitä yritetään kuskata yksin, ja sitten rikkuu joko moduuli, viereinen moduuli tai selkä. Tapiolan vanha 30 cm ruutujakoon perustunut moduulirata oli mielestäni mukava yksiraiteiseksi radaksi. Vaikka suunnitteluruutu oli 30 cm oli moduulit yleensä 120 cm pitkiä, ja iso asema oli 60 cm leveä, ja rata meni siinä diagonaalisesti. Kulmapalat oli alunperin 60x60cm ja 90x90cm mutta pienimmistä luovuttiin kun niistä ei kaikki tehdaskalustokaan taipunut. Meillä on myös yksi 60x 120cm kulmamoduuli, jota käytetään vain kerholla.

pekka

[jhr]

Kiitos hyvistä vinkeistä.
Nyt ihan vaan vakoillakseni Minkäs korkuinen on Tapiolan rata?
Mun kotirata on 124 korkeudella ja se todellakin on hiukka liian korkea lapsille....mutta tähän oman radan korkeuteen nyt vaikutti moni muu asia.

Muistan joskus jutelleeni Tapiolalaisten kanssa kulmapalojen ongelmista, muistaakseni parisen vuotta sitten Expossa.
Tuo silmukka olisi tietty yksi vaihtoehto. Kaarteissa olisi hyvä olla hieman pelivaraa esim kotikutoisille malleille. Turha esim yrittää survoa Ukko-Pekkaa ahtaaseen kurviin....mikäli radasta lopulta tulee Suomalainen.

[Psi]

Kiitos hyvistä vinkeistä.
Nyt ihan vaan vakoillakseni Minkäs korkuinen on Tapiolan rata?
Mun kotirata on 124 korkeudella ja se todellakin on hiukka liian korkea lapsille....mutta tähän oman radan korkeuteen nyt vaikutti moni muu asia.

Tapiolan vanhassa yksiraiteisessa kiskot oli tasan metrin päässä lattiasta, uudemmassa Kauniais-radassa kiskojen yläpinta vaihtelee, sillä rata on säädettävien Bauhaus-pukkien päällä. Yleensä ajetaan n. 115cm lattiasta, ja jos ollaan FREMO-radassa kiinni, ajetaan 130cm lattiasta (pukkeja on muokattu hitsaamalla jalkoihin jatkeet)

Muistan joskus jutelleeni Tapiolalaisten kanssa kulmapalojen ongelmista, muistaakseni parisen vuotta sitten Expossa.
Tuo silmukka olisi tietty yksi vaihtoehto. Kaarteissa olisi hyvä olla hieman pelivaraa esim kotikutoisille malleille. Turha esim yrittää survoa Ukko-Pekkaa ahtaaseen kurviin....mikäli radasta lopulta tulee Suomalainen.

Juu -- vanhan radan 60x60cm kulmapalat romutettiin kun edes kaikki kaupallinenkaan kalusto ei mennyt alle 500 mm säteisestä kaarteesta. Isommissa 90x90cm kulmamoduuleissa oli kaarre kiskotettu n. 600mm säteiseksi. Kauniaiten 120x120cm kulmapaloissa on käytössä yli 800mm säteiset RocoLine-palakiskokaarteet (R9 ja R10) ja siirtymäkaarteet on fleksiä.

pekka

[markku55]

Oma kantani on se, ettei kaarremodulin tarvitse olla neliö, vaan oikean sovitun kaarremodulin osa joka siis voi olla sisä puoleltaan kovera ja ulkopuoleltaan kupera. Jos halutaan, niin nuo sisä/ulkomuodotkin voi olla sovittuja.
Mileipiteeni perustuu siihen, ettei 90º moduleja kannata tehdä jos kaarresäde on riittävän iso, ja näin vältetään hurjan isot moduulit.

Olen edelleen sitä mieltä, että kaarre modulit on ratlaisevia, koska niissä on selvästi enemmän sovittavia yksityiskohtia kuin suorissa moduleissa.

Markku

[jhr]

Tuolla kyllä säästyisi tilaa, mutta onko siinä jotain huonoja puolia neliöön verrattuna?
...ja olisiko järkeä siinä, jos yksi ihminen tekisi kaikki neljä kaarrepalaa, niin silloin ne ainakin olisi samanlaisia. Tietysti maisemointiin voi jokainen osallistua kaarrepalojen kohdalla, niin asia ei kokonaan kaadu yhden harteille.
Käsittääkseni kulma/kaarrepalat ovat hankalimpia tehdä.
Tuosta kaarre säteestä vielä, se tosiaan täytyisi olla laakista sellainen, että kaikki kalusto kulkee siinä hattuilematta.

[Psi]

Oma kantani on se, ettei kaarremodulin tarvitse olla neliö, vaan oikean sovitun kaarremodulin osa joka siis voi olla sisä puoleltaan kovera ja ulkopuoleltaan kupera. Jos halutaan, niin nuo sisä/ulkomuodotkin voi olla sovittuja.
Mileipiteeni perustuu siihen, ettei 90º moduleja kannata tehdä jos kaarresäde on riittävän iso, ja näin vältetään hurjan isot moduulit.

Olen edelleen sitä mieltä, että kaarre modulit on ratlaisevia, koska niissä on selvästi enemmän sovittavia yksityiskohtia kuin suorissa moduleissa.

Tietysti, mutta jos halutaan että ympyrä sulkeutuu on noidenkin asetuttava johonkin suunittelurtuutujakoon. Tapiolassa vanhan radan uusimmat kulmapalat oli kksiosaisia, sillä näin ne oli helpompaa kuskata näyttelyihin muiden modiullien tapaan "tapuleissa"

Jos kulmapalat on 45 asteen kulmia (ja tarkoitus on tehdä rataan 45 asteen kulmia) niin on hyvä huomata että jos näiden välille pannaan suoria moduuleja niiden on oltava pituudeltaan suunnitteluruudun lävistäjän monikertoja (suunnilleen), jotta rata palaa takaisin ruutujakoon.

Valitettavasti ympyräradssa on lähdettävä ruutu-ajattelusta (tai esmes tasasivuisten kolmioden ajattelusta, kuten eräässä sveitsiläisessä standardissa on

Model-expossa varmaan näkee nyt erilaisia kulmamoduuliratkaisuja, jos nuo Helsingin seudun FREMO-harratajat saavat ympyränsä sulkeutumaan.

Minä nyt vielä jankutan, kertaan, korostan ja alleviivaan: FREMOa ei ole tarkoitettu ympyräradaksi!