Lyhyt tavarajuna

[PeS]

Lastina ammeita, puutavaraa sekä lumppusäkkejä.

[LOK]

Tyylikäs. Junan kokoonpano lienee Vr1 + H + Ok + Hdk + lyhyt F, jos kaluston oikein tunnistin. Onko höyryveturi analoginen, vai onko siihen mahdutettu DCC-dekooderi? Moottorin, virroituksen, voimansiirron ja mahdollisen piirilevyn mahduttaminen H0-tankkihöyryveturiin on melkoinen insinööritaidonnäyte kampien toteutuksen ohella.

Etualan matala kasvusto on erittäin hyvän näköistä. Olisin kiinnostunut, mistä materiaaleista pensaiden rungot ja lehdet on valmistettu. Kuvan vasemman reunan H0-lupiinit taisivat olla kaupallista valmistetta, jos oikein muistan.

Tavarajunan esikuvasta kysyisin, että onko peräpään konduktöörivaunu mukana ainoastaan turvallisuussyistä, vai kuljetetaanko siinä pientavaraa asiakkaille?

[PeS]

Tunnistit litterat oikein.

Kana on analoginen. Veturissa on hyvin tilaa DCC-lutikalle, esimerkiksi bunkkerissa, hytin sivuilla tai katossa. North West Shortlinen vaihteisto vetää yhdeltä akselilta ja sylinterimäinen moottori on osittain kattilan sisällä. Vaihdelaatikko on erittän kapea — muistaakseni luokkaa viisi millimetrieä leveä eikä moottorikaan ole mikään murika. Kanget sitten välittävät voiman muille pyöräkerroille. Virrotus on toteutettu fosforipronssilangoilla. Malli on koottu Kaj Wikbergin sarjasta.

Pensaat ovat seamossia, jotka on purutettu. Lupiinit ovat Buschin kamaa.

Junissa oli yleensä aina konduktöörinvaunu henkilökuntaa varten. Vaunu oli itseasiasa junamiehistön sosiaalitila. Miehistöä tarvittiin esim. vaunujen iroittamiseen jne.

[LOK]

Kiitos tiedoista. F-vaunujen matkatavaraosastot olivat tavarajunakäytössä usein siis tyhjillään ja junamiehistön käytössä. Erilaisten tavaroiden kuljetukseen F-vaunuissa on kuitenkin näyttänyt olleen valmiuksia. Linkitetyssä kuvassa F-vaunu on varustettu mm. kalankuljetusritilöillä: http://vaunut.org/kuva/18043?tag0=9%7CF%7C

Konduktöörivaunujen käyttö tavarajunissa vaikuttaa olleen Suomessa vapaamuotoisempaa kuin esim. Yhdysvalloissa, jossa "caboosen" käyttö tavarajunan viimeisenä vaununa oli lakisääteistä. "Caboose" toimi taukotilan lisäksi valvontapisteenä, josta tarkkailtiin matkan aikana mm. jarruja ja mahdollista akseleiden kuumakäyntiä. Suomessa konduktöörivaunu on voitu näemmä kytkeä jopa tavarajunan keskelle: http://vaunut.org/kuva/106250?tag0=9%7CF%7C

Tässä oppikin pienoismallailun ohella mukavasti esikuvien historiasta.

[Psi]

-- Junissa oli yleensä aina konduktöörinvaunu henkilökuntaa varten. Vaunu oli itseasiasa junamiehistön sosiaalitila. Miehistöä tarvittiin esim. vaunujen iroittamiseen jne.

• Kuinka pitkään joka tavarajunassa oli konduktööri ja konduktöörivaunu?
• Millaisia olivat ensimmäiset aavejunat? Oliko ne jotain vakiokokoonpanolla varustettuja eestaas kulkevia junia (Silk-runkoja tms)?
• Missä vaiheessa konduktöörivaunut poistuivat tavaraliikenteestä kokonaan?

Pienoisrautatiellä harvoin näkee junissa loppuopasteita. FREMO-FIN-radalla sellaiset olisivat paikallaan, sillä moduulien kirjava kunto ja kaluston kytkimien vaihteleva korkeus aiheuttaa junien katkeamisia, eikä junaa seuraava kuljettaja aina heti havaitse junan katkeamista. Hyvinkäällä samanlaisista vaunuista koostettu juna katkesi kerran piiloratapihalle johtavassa tunnelissa, eikä kuljettaja huomannut laskea, montako vaunua junassa oli sen saavuttua tunnelista. Seuraava juna työnsi edellään tunneliin jääneen vaunun. Parempi tarkkaavaisuus, ja vaunumäärän tarkastuslaskenta tietysti auttaa, mutta jos junassa olisi loppuopastimet, tai olisi sovittu että junassa on aina konduktöörivaunu viimeisenä, olisi se nopeampi tapa varmistua asiasta. Jos konduktöörivaunussa olisi loppuopastinkoukkujen kohdalla vaunun sisällä pienet magneetit, saisi vaunun sivulle nopeasti asennettua loppuopastelevyt tarpeen mukaan. Jos junassa aina viimeisenä kulkevassa konduktröörivaunuissa olisi vastusakselit, voisi junan katkeamisen havaita raidevirtapiireilläkin.

• Milloin loppuopastelevyt korvattiin kokonaan loppuopastimilla?
• Milloin loppuopastimista luovuttiin kokonaan?

pekka

[PeS]

[*]Kuinka pitkään joka tavarajunassa oli konduktööri ja konduktöörivaunu?

VR:n vuoden 1987 historiikki ei anna tähän selkeää vastausta. Puukorisia F-vaunuja oli vielä vuonna 1977 olemassa 19 kappaletta, mutta vuonna 1982 ei yhtäkään. F-sarja on siis hävinnyt näinä vuosina. Historiikki toteaa, että F-sarjan vaunuja ryhdyttiin korvaamaan uusilla Fh-sarjan vaunuilla, joita rakennettiin 14 kappaletta jo vuonna 1977. Lisää niitä rakennettiin 48 kappaletta vuonna 1982 ja 59 kappaletta vuonna 1985. Vaunujen käytöstä tai aavejunista en äkkiseltään löytänyt mainintaa. Asiaa pitää kaivella jostain muualta.

• Milloin loppuopastelevyt korvattiin kokonaan loppuopastimilla?
• Milloin loppuopastimista luovuttiin kokonaan?

Muistan lukeneeni jostain, että peräti loppuopastelevyjä olisi ollut käytössä vielä 1980-luvulla. Yritän tarkistaa asian. Eil-vaunujen valmistuessa uusista loppuopasteista tuli hirveä älämölö, kun veturimiesten liitto vastusti vaunun takaseinään upotettujen loppuopastevalojen käyttöä. Siksi Eil-vaunuissa käytettiin jonkin aikaa rinnan em. valojen kanssa perinteisiä loppuopastelyhtyjä. Varsinaiseen kysymykseesi en kuitenkaan tiedä vastausta. Löytynee kyllä asiakirjoista, kunhan ryhdytään penkomaan.

[Teppo1]

Loppuopastelevyjä käytettiin VR-konsernin junissa aina siihen saakka kun ne poistuivat määräyksistä. Loppuaikana tosin niitä käytti lähinnä VR-Rata Oy (nykyinen VR Track Oy). Loppuaikana osa levyistä oli varustettu heijastavilla kalvoilla.

Ja milloin nuo sitten poistuivat määräyksistä? Sitä sopii kaivella JT:n eri versioita sekä liikennettä koskevat Rautatieviraston ja Trafin määräykset. Ja helpotuksena tuohon selvitykseen, se tapahtui samalla kun sääntöihin tuli suurempia muutoksia....

[LOK]

Löysin Vaunut.orgin valokuvakommenteista tiedon, että loppuopastelyhdyt poistuivat käytöstä 5.6.2005 uuteen junaturvallisuussääntöön siirryttäessä. Loppuopastelevyjen poistumispäivämäärää en löytänyt, mutta oheisen valokuvan mukaan levyjä olisi ollut junissa ainakin vielä heinäkuussa 1980: http://vaunut.org/kuva/32420?t=loppuopaste

[HannuPeltola]

Löysin Vaunut.orgin valokuvakommenteista tiedon, että loppuopastelyhdyt poistuivat käytöstä 5.6.2005 uuteen junaturvallisuussääntöön siirryttäessä. Loppuopastelevyjen poistumispäivämäärää en löytänyt, mutta oheisen valokuvan mukaan levyjä olisi ollut junissa ainakin vielä heinäkuussa 1980: http://vaunut.org/kuva/32420?t=loppuopaste

Tuo heinäkuun 1980 kuva liittynee Savonlinnan ja Punkaharjun välillä Tk3:lla #1150, muutamalla puuvaunulla ja kuvassa näkyvällä F:llä ajettuihin nostalgiavuoroihin. Loppuopastelevyt on varmaan laitettu äffään paikalleen sopivan vanhanaikaisen tunnelman saamiseksi. Vastaava uudempi kuva löytyy myös: http://vaunut.org/kuva/3819?t=loppuopaste

Muistan ihan pikkukloppina nähneeni normiliikenteen junissa loppuopastelevyjä, tämä olisi saattanut olla aivan 1970-luvun lopulla. Konduktöörivaunut muista kuin JK-junista poistuivat varmaan jo 1970-luvun alussa, ainakaan omakohtaista muistikuvaa minulla ei ole. Rantaradan tavaraliikennettä tuli seurattua tiiviisti Kauklahdessa ja mielikuva on, että joissain JK-junissa oli vielä F tai Po 1970-luvun loppupuolella. Heti 1980-luvun alussa (1982?) juniin alkoikin ilmestyä Fh-vaunuja.

[LOK]

Tuo heinäkuun 1980 kuva liittynee Savonlinnan ja Punkaharjun välillä Tk3:lla #1150, muutamalla puuvaunulla ja kuvassa näkyvällä F:llä ajettuihin nostalgiavuoroihin. Loppuopastelevyt on varmaan laitettu äffään paikalleen sopivan vanhanaikaisen tunnelman saamiseksi.

Kiitos korjauksesta! Juna todellakin oli museojuna, josta löytyi tarkemmin tutkittuna vieläpä saman valokuvaajan ottama potretti.

[Psi]

• Kuinka pitkään joka tavarajunassa oli konduktööri ja konduktöörivaunu?[list

VR:n vuoden 1987 historiikki ei anna tähän selkeää vastausta. Puukorisia F-vaunuja oli vielä vuonna 1977 olemassa 19 kappaletta, mutta vuonna 1982 ei yhtäkään. F-sarja on siis hävinnyt näinä vuosina. Historiikki toteaa, että F-sarjan vaunuja ryhdyttiin korvaamaan uusilla Fh-sarjan vaunuilla, joita rakennettiin 14 kappaletta jo vuonna 1977. Lisää niitä rakennettiin 48 kappaletta vuonna 1982 ja 59 kappaletta vuonna 1985. Vaunujen käytöstä tai aavejunista en äkkiseltään löytänyt mainintaa. Asiaa pitää kaivella jostain muualta.--

FREMO-FIN-standardin mukaan FREMO-FIN-rata esittää 1950-80-lukujen rataa. Ilmeisesti tuon aikakauden aikana ainakin joistain tavarajunista konduktöörivaunut ovat jo poistuneet, joten vaatimus ajotapahtumissa käyttää junassa aina konduktöörivaunua saattaa olla kohtuuton. Konduktöörivaunun sijainnilla ei ole myöskään ollut (kai) mitään suositusta saati vaatimusta, ainakaan tavarajunissa. Henkilölikenteessä F/Fo (ja mahdolliset postivaunut) on kai yleensä olleet junan ensimmäisenä tai viimeisenä, koska näiden vaunujen läpi ei matkustajat kai ole yleisesti kulkeneet, vai olenko pahastikin lepikossa?

[PeS]

FREMO-FIN-standardin mukaan FREMO-FIN-rata esittää 1950-80-lukujen rataa. Ilmeisesti tuon aikakauden aikana ainakin joistain tavarajunista konduktöörivaunut ovat jo poistuneet, joten vaatimus ajotapahtumissa käyttää junassa aina konduktöörivaunua saattaa olla kohtuuton. Konduktöörivaunun sijainnilla ei ole myöskään ollut (kai) mitään suositusta saati vaatimusta, ainakaan tavarajunissa. Henkilölikenteessä F/Fo (ja mahdolliset postivaunut) on kai yleensä olleet junan ensimmäisenä tai viimeisenä, koska näiden vaunujen läpi ei matkustajat kai ole yleisesti kulkeneet, vai olenko pahastikin lepikossa?

Fh-vaunuilla siis korvattiin tavarajunissa poistuneet F-sarjan vaunut, eli jonkin sortin konduktöörivaunu Fh on. En tiedä, kuuluiko Fh-vaunun miehistöön konduktööri tai miten Fh-vaunuja ylipäätään käytettiin — oliko kyseisiä vaunuja esim. kaikissa tavarajunissa tms. Tätä asiaa pitäisi selvittää jotain muuta kautta kuin historiikkia lukemalla. Ehkä joku on perehtynyt Fh-vaunujen käyttöön. Sen kuitenkin muistan lukeneeni, että Fh-vaunuja piti ryhtyä nikkaroimaan nopeasti, koska F-sarja katosi reipasta tahtia liikenteestä.

Henkilöjunat ovat sitten asia erikseen. Vuoden 1987 historiikissa on taulukkotietoa Fo-vaunujen ja sen seuraajien käytöstä. Henkilöjunaan riittää myös EFi ja vanhempiin vaikka EF.

Paikallisliikenteessä F-vaunu saattoi olla keskellä runkoa. Tämä näkyy hyvin esim. Ek-vaunuista kootuissa paikallisliikenteen junissa. Ilmeisesti järjestely johtui siitä, että pitkässä rungossa toinen konnari lähti rungon toiseen päähän ja toinen toiseen päähän.

[ealab]

Fh oli mukana myös työ-/sepelijunissa työntekijöitä varten. Sepelivaunut (Mas) tarvitsivat ratatyöntekijöitä annostelemaan sepelit penkoille. Fh:n pienoismalli on nyt miltei valmis. Vielä tekstit ja lakkaus.

[PeS]

FREMO-FIN-standardin mukaan FREMO-FIN-rata esittää 1950-80-lukujen rataa. Ilmeisesti tuon aikakauden aikana ainakin joistain tavarajunista konduktöörivaunut ovat jo poistuneet, joten vaatimus ajotapahtumissa käyttää junassa aina konduktöörivaunua saattaa olla kohtuuton.

Konduktöörittömistä junista löytyy kyllä dokumentteja. Tutkijanuraa voi harjoitella Kansallisarkiston hakukoneella, josta esimerkkinä oheinen aiheeseen liittyvä hakutulos.

Alkuvuosi - loppuvuosi 1957 - 1959
Arkistoyksikkökohtaiset kuvailutiedot
Tietosisältö
Esittelylistat ja asiakirjat 1959-1959, 1958/ nro 49; Konduktöörittömät junat
Kansallisarkisto
Rautatiehallituksen liikenneosaston III arkisto
Hb:4
kotelo