Edellä tuli paljon hyvää (veto)pyöräasiaa. Minulle uutta olivat kitkarenkaalliset Romford-pyörät.
Alla otos omasta pyörävalikoimasta:
Kuvan selitys ja muutamia huomioita:
Ylärivissä ensin koottuna Romford fine 18mm/14 puolaa, sitten Alan Gibsonin vastaava 15 puolainen P4-laipalla. Gibsonit näyttävät olevan jo pienessä pintaruosteessa. Laipaksi tuli P4, kun en tuolloin vielä oikein tajunnut asioista mitään ja halutusta pyöränormista kysyttäessä vastasin takaisin "Give me the best you've got!"
Näitä pyöriä tuskin koskaan käytän. Voin muuten allekirjoittaa tuon Gibsonin kammentapin asennusongelman. Gibsoneissa on pyörän navan takana omituinen levennys, joka liittynee valmistustekniikkaan. Hieman kyllä mielestäni pilaa pyörän muuten siroa ulkoasua.
Keskirivissä Wikbergin 13,3mm/12 puolaa ja 14mm/12 puolaa, molemmat muovikeskiöillä. Vieressä DJH-nimellä ostetut Romford -tyyppiset metalliset 14,3mm/10 puolaa ja 14,3mm/12puolaa. Tässä kokoluokassa pyörän napojen kokoero Wikberg-pyöriin on varsin huomattava.
Alarivissä DJH 18,5mm/18 puolaa, Romford fine 20mm/16 puolaa (tästä minulla on myös NEM versio) ja DJH 21mm/18 puolaa. 20mm olisi oikea kokoluokka Hv1-3 sarjoihin, mutta puolia puuttuu kaksi kappaletta. Mielestäni parhaat pyörät Hv1-3:een saa Fleischmannin BR76.0:sta. Oikea puolamäärä ja pyöränhalkaisija ja erittäin siro rakenne, 2mm akseli.
DJH-pyörissä on huomattavasti ohuemmat renkaat kuin Romford finessä. Tuossa 18,5 millisessä mielestäni jo liian ohut. Romford-navat eivät näissä isommissa kokoluokissa enää häiritse kovinkaan paljon. Oikeissa vetureissa navoilla on myös kokoeroa käyttöpyöräkertojen ja kytkinpyöräkertojen välillä.
Ultra Scale pyöriä en ole koskaan hankkinut. Vaikka ne ovatkin todella hienoja, on niillä myös ultrahinnat ja ultra toimitusajat (kuukausia). Ehkä jonakin päivänä...
Tässä kuvassa näkyy eräs suomivetureiden ominaispiirre. Pyörän ulkokehän sisäosa on valettu eräänlaiseksi "harjanteeksi", johon puolat päättyvät (kuvassa kohta A). Vaikka tämä onkin vain yksityiskohta, näkyy se selvästi lähes jokaisessa myötävaloon otetussa kuvassa ja puoltaisi täten pienoismallissakin paikkansa. Ulkomailla tälläinen pyörätyyppi on kuitenkin harvinaisempi, joten tarjontaa ei juuri ole. Alan Gibsonin mallistossa nämä on merkitty "bevel". Ultra Scalella taas "Stanier" pyöristä löytyy tämä rakenne, mutta vain priimapuolella. Kaikki tuntemani pyöräkertavalmistajat (ja pienoisrautatietehtaat) valavat puolat yksipuolisella muotilla, jolloin takaosan (kuvassa kohta B) pyöristystä ei voida toteuttaa. Suomalaisista HO-malleista vain Antero Alkun Tk3:ssa taitaa olla esikuvan mukainen rakenne, mutta noiden pyörien valumallit ovatkin itsetehdyt ja pyörät valettu lost-wax menetelmällä, jossa päästöjä ei tarvitse huomioida.