Valvojat: jhr, Hermanni
No onpa kyllä yllättävä ja ikävä takaisku Rocon laadullePeS kirjoitti:Huolestuttavaa on, että joissakin Rocon uusissa vetureissa laipan syvyydeksi on valittu 1,3 mm. Liekö vetureissa käytetty Fleischmannin varastosta kaivettuja ylijäämäfillareital
Onko tietoa missä malleissa tämmöisiä on käytetty? Ovatkohan aitoja Rocoja vai Fleisulta perittyä tuotantoa?Alkuvuoden saksalaisten lehtien vetutesteistä bongasin mitat. Molemmat uusia vehkeitä. Toinen oli joku C5-veturia muistuttava baijerilainen höyry ja toinen dieseli tai sähkis. Lehdet löytyvät PRK:lta.mattih kirjoitti:No onpa kyllä yllättävä ja ikävä takaisku Rocon laadullePeS kirjoitti:Huolestuttavaa on, että joissakin Rocon uusissa vetureissa laipan syvyydeksi on valittu 1,3 mm. Liekö vetureissa käytetty Fleischmannin varastosta kaivettuja ylijäämäfillareital
No ei mitään dramaattista. Nopeuden säädössä on hieman selvemmin pykälää, jolloin ajon ohjaaminen on hieman "kulmikkaampaa" ja epätarkempaa. Virroitus toimii kyllä hyvin ja meno ei nyi eikä pätki.raptor70 kirjoitti:miten nämä huonommat ajo-ominaisuudet sitten ilmentyvät veturin kulussa? kiitos
Tais asiat mennä väärinpäin.mattih kirjoitti:No onpa kyllä yllättävä ja ikävä takaisku Rocon laadullePeS kirjoitti:Huolestuttavaa on, että joissakin Rocon uusissa vetureissa laipan syvyydeksi on valittu 1,3 mm. Liekö vetureissa käytetty Fleischmannin varastosta kaivettuja ylijäämäfillareital
Joo, dekooderia mä ainakin veikkaan. Eiköhän sekin ole yksi seikka jolla Piko on saanut hintoja hilattua ostajaystävälliseen suuntaan. Parempi deko toisi välittömästi lisää hintaa. Mutta kuten olen todennut, ei haittaa minun käytössä pätkääkään ja ainahan sen voi vaihtaa parempaan jos siltä tuntuu.ealab kirjoitti:Tuo kulmikkuus saattaa johtua dekoderin ominaisuuksista. Kokeile jollain muulla dekolla. Myös DC-käyttöisenä voisit testata. Veturi vaikka selälleen pöydälle* ja säädettävää tasasähköä moottorille, deko vaan ensin irti. Näin saisi veturista perusominaisuuksia selville. *On hyvä huoltoasentokin.
Roco ja Fleischmann painivat aika pitkälti samassa sarjassa. Kannattaisi kuitenkin määritellä vähän tarkemmin, mitä laatu tarkoittaa tai mitkä ratkaisut ja ominaisuudet tekevät tuotteista laadukkaita. Voidaan vaikka vertailla eri valmistajien moottoreita, voimansiirtoratkaisuita, laakerointia, mittatarkkuutta tms.jartsa kirjoitti: Tais asiat mennä väärinpäin.
Rocon laadulla en ylpeile,aika P...tÄ,Verrattuna FLEISHMANN laatutuotantoon!
Tämä matä Roco pelastettiin aikoinaan,nyt osti tuon ainoan oikean viimeisen FLEISCHMANNIN´´
No tämä,olikin mielipide...
Dekooderi veturissa?rim kirjoitti:
Nopeuden säädössä on hieman selvemmin pykälää, jolloin ajon ohjaaminen on hieman "kulmikkaampaa" ja epätarkempaa. Virroitus toimii kyllä hyvin ja meno ei nyi eikä pätki.
Ja mitä tulee tuohon nakutukseen, niin tutkin asiaa hieman nostamalla veturia kevyesti ilmaan pyörien liikkuessa, ettei päässyt liikkumaan eteen (sellainen testiajoon tarkoitettu kisko olis kiva). Nakutus on tosiaan lähtöisin laahaimesta. Laahaimeen tulleista kulumajäljistä päätellen keskinastat ottavat vain laahaimen kärkiin ja siksi naksahtaa osuessaan nastoihin (?).
Ajattelin kokeilla hieman taivutella laahainta paremman malliseksi. Jos se ei auta, niin kuinkahan onnistuu Märklinin laahaimen vaihtaminen tilalle? Onko kellään kokemusta? Aika samalta päällisin puolin näyttää. Kokeilemalla sekin tietysti selviää, mutta kunhan kyselen, jos jollain on kokemusta.
Nyt en tarkoittanut laahaimen jousen virittämistä - se kuitenkin on ihan rutiinijuttu. Lähinnä ajatuksena on itse laajaimen muodon fiksaaminen enemmän sellaiseksi, että se käyttäytyisi kuin "suksen kärki", eli kaarevaksi. Täytynee varmaan vaan kokeilla.jartsa kirjoitti:Dekooderi veturissa?rim kirjoitti:
Nopeuden säädössä on hieman selvemmin pykälää, jolloin ajon ohjaaminen on hieman "kulmikkaampaa" ja epätarkempaa. Virroitus toimii kyllä hyvin ja meno ei nyi eikä pätki.
Ja mitä tulee tuohon nakutukseen, niin tutkin asiaa hieman nostamalla veturia kevyesti ilmaan pyörien liikkuessa, ettei päässyt liikkumaan eteen (sellainen testiajoon tarkoitettu kisko olis kiva). Nakutus on tosiaan lähtöisin laahaimesta. Laahaimeen tulleista kulumajäljistä päätellen keskinastat ottavat vain laahaimen kärkiin ja siksi naksahtaa osuessaan nastoihin (?).
Ajattelin kokeilla hieman taivutella laahainta paremman malliseksi. Jos se ei auta, niin kuinkahan onnistuu Märklinin laahaimen vaihtaminen tilalle? Onko kellään kokemusta? Aika samalta päällisin puolin näyttää. Kokeilemalla sekin tietysti selviää, mutta kunhan kyselen, jos jollain on kokemusta.
Näitä CV:tä rukkaamalla saadaan ajokäytöskin veturin luonteelle sopivaksi,kun tietää mitä menee tekemään.
Laahaimesta hieman:
Kyllä Märklinin laahaintakin joutuu "virittämään" kapeilla kärkipihdeillä,ajanmyötä jousivoima löystyy.
Loppuunkuluneen laahaimen näet Märklinin kotisivuilla,osiossa Service.
Näinhän se taitaapi olla. Varsinkin kun Pikon laahain näyttää silmään vielä hiukan vahvemmalta tavaralta kuin Märklinin oma.ealab kirjoitti:Yks´maku, ei ole mitään, edes taikauskoista syytä olla muokkaamatta laahaimen "suksenkärkiä" parempaan kuosiin. Jos niin katsoo tarpeelliseksi. Jousiosa ei mitenkään jännitä laahainta muotoonsa, kunhan vain pitää huolen jousipaineesta. Sen verran on jo jämäkkyyserojakin tallassa ja jousessa.