Digi veturit

[Penetti]

Olen ostamassa uutta digi veturia äänikortilla. Mutta äkkiä selvisi miten vaikeaa se onkin? On satoja malleja jopa yhdellä valmistajalla. Yksi kysymys syntyi, että toimiiko sellainen veturi ei Märklin radalla, jossa on Digital-Decoder Motorola/Märklin-Format Onko se äänikortista kiinni vai ?

[Hermanni]

Jos se on niin sanottu AC (Märklin radalle tarkoitettu) malli ja varustettu dekooderilla niin pitäisi toimia Märklinin digijärjestelmässä (lukuunottamatta ehkä vanhaa Märklinin Delta järjestelmää).
Ainoa vaikeus saattaa olla veturin osoitteen antaminen Mobile Station ohjaimesta (mutta se on kyllä kerrottu veturin manuaalissa), sama vaikeus on myös kaksikiskojärjestelmissä yleensäkin eri valmistajien kesken.
Märklinin Mobile Station löytää kyllä Märklinin itsensä valmistamat veturit automaattisesti ja vetureille on jopa valmis tetokanta Mobile Station ohjaimessa.

[PeS]

Jos sinulla on kaksikiskorata ja olet vasta perehtymässä digitaalijärjestelmään, niin älä osta mitään, jossa on maininta Märklinistä. Tämä tekee asiasta pari pykälää selkeämmän. Tarjontaa kaksikiskopuolella on varmasti riittävästi.

[Psi]

Millainen pienoisrautatie sinulla on? Onko sinulla Märklin-rata vai kaksikiskorata? Jos sinulla on Märklin-rata niin suosittelen että ostat vain Märklin-vetureita. Jos sinulla on kaksikiskorata niin osta vain kaksikiskovetureita.

Sähkökäyttöisen pienoisrautatien veturiin on saatava sähköä. Sähkö tekee työtä vain liikkuessaan. Siksi sähköä on tuotava ja sitä on vietävä pienoisveturista. Tarvitaan siis kaksi sähköisesti eristettyä tietä, yhteyttä tai johdinta sähkölle. Aikoinaan liikkuvan kaluston pyöräkertojen, eli samalla akselilla olevien pyörien eristäminen toisistaan oli vaikeaa ja kallista. Samoin kulkukiskojen eristäminen toisistaan oli vaikeaa. Siksi vanhoissa pienoisrautatiessä ei ollut eristettyjä pyöräkertoja eikä kulkukiskoja eristetty toisistaan. Sen sijaan rataan liitettiin kolmas, eristetty kisko ja veturiin asennettiin virrotin, jonka avulla kolmannesta kiskosta saatiin virtaa. Nyt tämä kolmas kisko toimi toisena johtimena ja kulkukiskot toisena johtimena. Kun pyöräkertojen ja kiskojen eristäminen erityisesti muovien kehittymisen myötä tuli halvemmaksi, luopuivat lähes kaikki valmistajat kolmannesta kiskosta ja sen sijaan eristivät kulkukiskot toisistaan ja pyöräkerran pyörät toisistaan. Nyt virralle saatiin kaksi toisistaan eristettyä tietä kulkukiskojen kautta. Vain Märklin pitäytyi kolmikiskojärjestelmässä. Märklin-radassa on kiskojen välissä ratapölkyissä metallisia nastoja, joita pitkin veturin alla oleva suksilaahain kulkee. Se muodostaa siis kolmannen kiskon, eli sen toisen johtimen ja molemmat kulkukiskot yhdessä sen toisen johtimen. Sen vuoksi Märklin-vetureissa ja -vaunuissa ei tarvita eristettyjä pyöräkertoja. Märklin-kalusto ei toimi kaksikiskoradalla, sillä eristämättömät pyöräkerrat aiheuttavat rataan oikosulun yhdistäessään kulkukiskot toisiinsa. Kaksikiskoradalla ei ole kolmatta kiskoa eli niitä nastoja kiskojen välissä, ja siksi Märklin-veturi ei voi saada virtaa kaksikiskoradalla. Kaksikiskoveturi ei kulje kolmikiskokaradalla, sillä virtaa ei syötetä kulkukiskojen kautta. Kaksikiskoveturista puuttuu suksilaahain, jonka avulla Märklin-veturi saa virtaa kulkukiskojen välisssä olevasta nastarivistöstä.

Taitava harrastaja voi muuttaa kaksikiskoveturin kolmikiskoveturiksi tai voi eristää kolmikiskokalustoa niin, että se kulkee kaksikiskoradalla. En usko, että sinun kannattaa lähteä vielä tälle tielle.

Ensimmäinen valinta on siis kaksikisko- tai kolmikiskorata. Veturit ja vaunut on sovittava valitulle radalle.

Toinen asia on sitten se komento-ohjaus. Komento-ohjausjärjestelmiä on erilaisia, ja nekään eivät välttämättä ole keskenään yhteensopivia. Märklinilläkin on ollut useita erilaisia järjestelmiä (Motorola I, Motorola II, Märklin= ja MFX). Kaksikiskopuolella kirjavuus on ollut vieläkin suurempaa. Kaksikiskopuolella Yhdysvaltain pienoisrautatieliitto (National Model Railroad Association, NMRA) päätti, että on saatava aikaan yksi standardi, jota kaikki valmistajat voivat käyttää. Lenz oli aikoinaan kehittänyt Märklinille Motorola-formaatit ja Märklin-tasavirtajärjestelmän. NMRA:n standardi perustui tuohon Lenzin kehittämään Märklinin tasavirtajärjestelmään jota myös Arnold käytti. NMRA sai luvan järjestelmän käyttöön muutamin pienin rajoituksin. Kun NMRA:n komento-ohjausjärjestemän käyttäminen ei edellyttänyt muilta valmistajilta lisenssejä, ja koska se sisälsi yllättävän paljon laajennusmahdollisuuksia, siitä tuli nopeasti lähes kaikkien käyttämä. Vain Märklin ja Märklinin omistama Trix/Minitrix käyttivät muita järjestelmiä.

Komento-ohjausjärjestelmissä on yleensä erillinen keskusyksikkö, jossa on järjestelmän "aivot". Keskusyksikössä voi olla ajosäätimiä tai sitten ajosäätimet liitetään erillisen ohjausväylän kautta keskusyksikköön. Keskusyksikkö "lukee" ajosäätimiä ja tuottaa niiden ohjaamana rataan lähetettäviä komentoja. Rata liitetään keskusyksikköön yleensä vahvistimen eli "boosterin" välityksellä. Se syöttää junien ajamiseen tarvittavan sähköenergian ja veturivastaanottimien eli dekooderien tarvitseman signaalin. Joissain keskusyksiköissä on sisäänrakennennettu vahvistin, ja siloin ei erillistä vahvistinta tarvita.

Veturivastaanotin eli "dekooderi" saa energiansa kiskojen kautta ja sen sisältämä elektroniikka osaa erottaa kiskoista juuri ne komennot, joiden ohjaamana se käyttää veturin moottoria, valoja ja esimerkiksi ääniominaisuuksia.

NMRA:n NMRA-DCC-järjestelmä on niin suosittu, että ne laitevalmistajat, joilla on vielä käytössään muita järjestelmiä, ovat tehneet järjestelmistään ainakin osin NMRA-DCC-yhteensopivia.

NMRA-DCC-standardi määrittelee kuitenkin vain sen signaalin mitä kiskoissa liikkuu tai näkyy. Se ei ole standardoinut sitä, kuinka esimerkiksi kädessä pidettävät ajosäätimet (ajolaitteet) ja keskusyksikön ja radan väliin asennettavat vahvistimet liitetään keskusyksikköön. Jos valitset yhden valmistajan keskusyksikön joudut valitsemaan sen ohjausväylään sopivia ajolaitteita. Komento-ohajusjärjestelmät kehittyvät koko ajan. Vanhat keskusyksiköt eivät osaa tuottaa kiskoihin sellaisia komentoja, joita uudemmat, hienommat ja kalliimmaat vastaanottimet osaavat tulkita. Siksi vanhalla NMRA-DCC-yhteensopivalla keskusyksiköllä ei välttämättä saa NMRA-DCC-yhteenopivasta veturivastaanottimesta kaikkia ominaisuuksia käyttöön. On kuitenkin olemassa tietyt minimivaatimukset, joita sekä NMRA-DCC-yhteensopivien keskusyksiköiden että veturivastaaottimien on ymmärrettävä, jotta juna saadaan ylipäänsä liikkeelle.

Ohjausväylät eivät enää ole pelkästään langallisia. Langattomat ajolaitteet ovat tulleet myös komento-ohjausjärjestelmiin. Nekään eivät ole kaikki yhteensopivia. Oma lukunsa on sitten järjestelmät, joissa ajosäädin ohjaa suoraan veturia radioteitse tai esimerkiksi infrapunalla tv-kaukosäätimien tapaan. Jos veturissa on akut ja pyöräkerrat ovat eristettyjä voit ajaa veturillasi missä tahansa. Koska langattomassa junien ohjauksessa ei ole yleismaailmallisia standardeja joudut valitsemaan veturivastaanottimen ja ohjaimen käytännössä samalta valmistajalta.

Ensimmäinen valintasi on siis kaksikisko- tai kolmikiskojärjestelmä. Kun olet tehnyt tämän valinnan on sinun elettävä sen kanssa. Toinen valinta on sitten ohjausjärjestelmä.

Vaikuttaa siltä, ettei sinulla ole juurikaan kokemusta pienoisrautateistä. Tiedoistasi ei selviä missä päin asut. Jos paikkakunnallasi tai kohtuullisen matkan päässä on pienoisrautatiekerho niin siellä kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Siellä voit jopa päästä ajamaan rataa ja kokeilemaan kerholla heidän käyttämäänsä kisko- ja ohjausjärjestelmää. Jos sinulla on joku pienoisrautatietä harrastava ystävä jonka luona voisit käydä ja tutustua hänen käyttämäänsä rataan ja ohjausjärjestelmään, se helpottaisi järjestelmiin tunustumisessa.

Kerhon tai kaverin käyttämä järjestelmä ei välttämättä ole minun tai muiden tälle foorumille kirjoittavien mielestä se paras järjestelmä, mutta jos valitset saman tai yhteensopivan järjestelmän kuin kaverillasi tai kerholla on, saat todennäköisesti paremmin apua ongelmiisi kun voit kysyä neuvoa kasvokkain (tai maskittain).

Suomessa taitaa olla kerhoja Espoossa, Forssassa(?), Helsingissä, Hyvinkäällä, Kiteellä(?), Lahdessa, Oulussa, Riihimäellä(?), Tampereella ja Turussa.

Onko sinulla jo jonkinlainen pienoisrautatie? Jos ei ole, eikä sinulla ei ole pienoisrautatietä harrastavaa kaveria tai kerhoa edes kohtuullisen matkan päässä, suosittelen, että hankit jonkin peruspakkauksen joka sisältää komento-ohjausveturin, raidesoikion ja keskusyksikön sekä mahdollisesti pari komento-ohajusjärjestelmällä ohjattavaa sähkövaihdetta ja aloitat tutustumisen komento-ohjauksen maailmaan sen kautta. Valinta kaksi- ja kolmikiskojärjestelmän sekä keskusyksikön ohjausväylän suhteen tulee kerralla ratkaistua saatavuuden ja hinnan ohjatessa valintaasi. Peruspakkauksessa kaikki on varmasti yhteensopivaa. Jos valintasi osoittautuu vääräksi, ei perushankinta ole välttämättä suuri, ja voit myydä peruspakkauksen edelleen ja hankkia toisen järjestelmän.

[Penetti]

Kiitos kattavasta vastauksesta. Minulla on jo rata ja alkaa olla jo valmistakin. Kiskot on Fleismanin profi mallia ja nyt sitten siirryn digi maailmaan. Olen siis ostamassa digi veturia 2 raiteeseen järjestelmään. Mutta malleja on ihan älyttämästi eli ihan sekaisin tässä menee. Ja kokeilukin tulee kalliiksi. Mutta kiitos avusta ja kai tässä aina jotain oppii?

[Samuelsson]

Jos sinulla on kaksikiskorata ja olet vasta perehtymässä digitaalijärjestelmään, niin älä osta mitään, jossa on maininta Märklinistä. Tämä tekee asiasta pari pykälää selkeämmän. Tarjontaa kaksikiskopuolella on varmasti riittävästi.

Komppaan tätä.

[tommi]

psi. Muuten komppaan täysin mutta sen verran korjaan että moni valmistaja tekee myös märklin rataan sopivia vetureita ja vaunusarjoja. Eli väittämä osta vain märkliniä märklin radalle on väärä. Mieluummin että pidä huoli jos sinulla on märklin rata niin odta AC vetureita, älä DC vetureita. Viimeisin veturihankintani oli nimenomaan märklinrataan ja valmistaja ROCO

[tv_tyyppi]

Rata vaikuttaa ihan pätevältä! Täydet pisteet ajolankapylväistä. Nykyinen rata ilmeisesti jaettu lohkoihin?

[Penetti]

Ei ole jaettu lohkoihin? Pitäisikö olla, että digijunat toimii? Olen ymmärtänyt ettei tarvitse?

[Hermanni]

Ei ole jaettu lohkoihin? Pitäisikö olla, että digijunat toimii? Olen ymmärtänyt ettei tarvitse?

Ei tarvitse, tv_tyyppi tarkoitti varmaankin vain mahdollisen siirron ja kuljetuksen kannalta olevai lohkoja..

[tv_tyyppi]

Itse asiassa tarkoitin, että rata olisi jaettu sähköisesti eri lohkoihin, kun kerran näkyy kolme ajolaitetta, eli oletuksenani oli, että jokainen niistä ohjaa tiettyä osaa. Digiohjaukseen lähtökohtaisesti ei tarvitse sitä, paitsi jos haluaa siirtyä tietokoneohjaukseen yms., ainakin ymmärtääkseni, koska siitä minulla ei ole ollenkaan kokemusta kun tyytyväisenä ajelen analogiradallani.

[Hermanni]

Millainen pienoisrautatie sinulla on? Onko sinulla Märklin-rata vai kaksikiskorata? Jos sinulla on Märklin-rata niin suosittelen että ostat vain Märklin-vetureita. Jos sinulla on kaksikiskorata niin osta vain kaksikiskovetureita.

Juurikin näin ja jos haluat jonkin Märklinin valmistaman veturin kaksikiskoradalle se todennäköisesti löytyy Trixin tuoteluettelosta.

Vain Märklin ja Märklinin omistama Trix/Minitrix käyttivät muita järjestelmiä.

Tarkennetaan hiukan, Märklin käyttää edeleen omaansa järjestelmää Märklin Digital (mfx+) ja on alaspäin yhteensopiva, Trix käytti myös omaa ei yhteensopivaa Seletrix järjestelmäänsä (joka on nyt tosin N ja Z mittakaavan NEM standardi), nykyään Trix tukee standardia NMRA DCC protokollaa.

[Penetti]

Ihan rata on yhdessä osassa eli 100 x 200cm. Nyt teen siihen 2. osan 100x100cm. Nuo vanhat muuntajat on tarkoitus käyttää valoihin ja vaihteisiin...ainakin alussa. Tai sitten laitan erililsen virtalähteen näille. Varmaan jollain on joku idea tähänkin.