Veikkaan, että tässä keskustelussa kaivattaisiin selkeitä ohjeita, eli piirroskuvia miten mikäkin laite rataan kytkekään. Itsekin DCC-järjestelmästä täysin tietämättömänä en pysty pelkän tekstin perusteella hahmottamaan mistä oikein on kysymys. Helpointa olisi tietenkin lähestyä asiaa, jos tähän keskusteluun saataisiin lähtökohdaksi edes summittainen ratasuunnitelma siitä, minkälainen rata tuohon 5x3 metrin tilaan olisi tarkoitus rakentaa.
Mielestäni kovin olennaista ei ole se, miten monella junalla voi ajaa yhtä aikaa. Jos yksin liikennöit radalla, on useamman juna hallitseminen samanaikaisesti melko vaativaa ja intensiivistä puuhaa. Jos lähtökohtana on vaikkapa neljän junan yhtäaikainen liikkuminen, on tällainen tavoite otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. On siis rakennettava silmukoita ja ratalinjoja siten, että tällainen ajaminen on mahdollista. Tätä voi testata vaikkapa ruutupaperilla, kun suunnitelma on valmis. Kuvittele, että ensimmäinen juna kiertää luuppina jotain tiettyä reittiä. Onko tämän jälkeen radalla vielä tilaa tai mahdollisuuksia laittaa toinen juna kulkemaan . Jos on niin jääkö kolmannelle junalle vielä tilaa jne.
Itse olen kokenut pienoisrautatien sähköistyksen aina jonkin sortin pakkopullana. Aikoinani laadin ratani analogista sähköistystä varten itselleni oheisen piirustuksen hommaa selventämään. Samalla testasin mielessäni mahdollista tulevaa liikennöintiä. Halusin tehdä järjestelmästä myös mahdollisimman yksinkertaisen. Radallani voi liikennöidä analogisesti kahdella ajolaitteella yhtä aikaa. Esimerkissä on kaksiraiteinen asema, jonka raiteet on eristetty lohkoihin A, B, C, D, E ja F. Jokaista lohkoa varten on kolmiasentoinen katkaisija, josta voi valita joko ajolaitteen 1 tai ajolaitteen 2. Keskiasennossa lohko tai pätkä ei saa sähköä. Esimerkin mukaiselle pienelle asemalle voi halutessaan ajaa kahdella junalla samanaikaisesti. Vasemmalta - eli lännestä - ajetaan ykkösraiteelle: lohkojen A, E ja F kytkimet käännetään ajolaitteelle 1. Oikealta eli idästä taas voidaan samanaikaisesti ajaa raiteelle 2, kun lohkojen B, C ja D kytkimet käännetään ajolaitteelle 2.Yhtä lailla raiteelle 2 saapuneen junan veturin sähköt voidaan katkaista kääntämällä lohkon B sähköt pimeäksi. Kun lohkoilla C ja D on sähköä, voi vaihtoveturi käydä hakemassa junasta muutaman vaunun pois.
Jos ratansa sähköistää analogisesti ja esimerkin mukaisilla katkoilla, pitää vain ennakolta pohtia katkojen tarve operoinnin kannalta. Tätä samaa periaatetta olen noudattanut sekä kolmikiskoradalla että kaksikiskoradalla. Kaksikiskoradalla katkoja - eli eristettyjä lohkoja tai osuuksia - on helppo tehdä myös jälkeen päin lisää katkaisella kiskot pienellä laikalla, juottamalla katkoihin syöttöjohdot ja lisäämällä ohjaustauluun yksi kolmiasentoinen katkaisija. Kolmikiskoradalle katkojen lisääminen jälkeen päin on hankalampaa, koska keskikiskonastoituksen katkaiseminen valmiiksi sorastetulla radalla on vaikeaa.
Radallani olen käyttänyt "yhteismaata" eli ratarakenteen alla kulkevaa eristämätöntä kupariköyttä, joka muodostaa kaikille katkoille yhteisen miinus-navan. Näin ollen jokaiselta katkolta ei tarvitse tuoda ajolaitteelle erillistä miinus-johdinta. Kupariköysi muodostaa samalla silmukan, joten jännitehäviöitä (vai onko oikeaampi ilmaisu tehohäviö) ei synny.
Oheista piirrosta voi soveltaa millä tahansa radalle ja parasta onkin suunnitelman valmistumisen jälkeen "pätkiä" koko rata eristettyihin lohkoihin paperilla, jotta johtojen viennit voisi suunnitella rakenteisiin. DCC-järjestelmässä tällaisia johtotuksia ei tietenkään tarvita - toisaalta analogisesti sähköistettyyn rataan voi jälkeen päin iskeä DCC-laitteet ilman muutoksia. Tämän jälkeen eristettyjä katkoja voi käyttää apuna, kun radalta etsitään mahdollisia oikosulkuja. Katkojen avulla vika voidaan helposti paikallistaa tietylle alueelle. Analogisen radan sähköistyksen voi toki tehdä muillakin tavoilla - tämä on vain yksin esimerkki.
Analoginen sähköistys tuskin oli vastaus kysymykseesi. Pointtini on kuitenkin se, että radan DCC-kytkennät voidaan varmasti myös esittää tämänkaltaisin havaintokeinoin.
Edit: Vaunujen valaistukset vie kanssa aika paljon tehoja. Mulla oli 66045 MS:n boosterina, kunnes kärähti. Valitettavasti Mei ole vieläkään julkaissut Systems boosteria. Tossa 66045 boosterina oli se huono puoli, että uudet mFx veturit piti syöttää ilman boosteria ensin MS:lle, kun veturien tunnistus ei toimi nykyisten M:n valmistamien boosterien läpi. En tiedä toimiiko mFx tunnistus Esun vehkeitten kautta.
