Aloittelijan kysymyksiä
Valvoja: Hermanni
-
- Asemapäällikkö
- Viestit: 586
- Liittynyt: 09.01.2007 10:58
Re: Alottelija
Rocolta saa digitaalisia aloituspakkauksia kahdella junalla reilulla 200€.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin mainittava, että saadakseen DCC-järjestelmästä täyden hauskuuden irti, joutuu opettelemaan parametrien (CV) säätämisen, mikä on varmasti pelkän englanninkielisen manuaalin perusteella joillekin liian hankalaa. Kerhosta saatava tai joltain aikuiselta, kielitaitoiselta ja hivenen teknisesti orientoituneelta henkilöltä saatava apu olisi aloittelijalle varmasti paikallaan.
Ilmeisesti Märklinin käyttämässä järjestelmässä nämä säätöasiat hoituu helpommin. Osoitteita ei edes tarvi säätää. Itselleni tämä säätely oli pelkästään mielenkiintoista ja hauskaa puuhaa, mutta voin kuvitella että osalle käyttäjistä se on tuskastuttavaa. En tiedä onko Rocon käyttöohjetta koskaan edes suomennettu. Tosin ainakin itselläni peruspaketin junat toimivat heti ilman mitään säätöjä ns. tehdasasetuksilla kohtuullisen hyvin. Mitä nyt maksiminopeudet oli säädetty liian suuriksi ja kiihtyvyyksissä/hidastuvuuksissa oli myös korjattavaa. Ennemmin tai myöhemmin niitä asetuksia haluaa tai joutuu kuitenkin säätämään. Itse jouduin mm. säätämään ostamaani dekooderiin uuden osoitteen, koska tehdasasetus sattumalta oli juuri samassa osoitteessa, joka oli jo käytössä.
Parhaat digitaaliset veturidekooderit ymmärtävät useita digitaalisia järjestelmiä ja kiskojen lukumäärästä huolimatta voi käyttää eri digitaalisia järjestelmiä. Eli tuo helppo digitaalisuus ei ole pelkästään Märkliniin saatavissa oleva asia.
Rocon paketissa tulee mukana yleensä penkallista rataa, jota en ulkonäön takia halunnut omassa radassani käyttää, mutta olen säästänyt ne kuitenkin. Monelle tuo penkallinen menee ihan hyvin, mutta itse halusin ehdottomasti maalata ja sepelöidä radan itse.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin mainittava, että saadakseen DCC-järjestelmästä täyden hauskuuden irti, joutuu opettelemaan parametrien (CV) säätämisen, mikä on varmasti pelkän englanninkielisen manuaalin perusteella joillekin liian hankalaa. Kerhosta saatava tai joltain aikuiselta, kielitaitoiselta ja hivenen teknisesti orientoituneelta henkilöltä saatava apu olisi aloittelijalle varmasti paikallaan.
Ilmeisesti Märklinin käyttämässä järjestelmässä nämä säätöasiat hoituu helpommin. Osoitteita ei edes tarvi säätää. Itselleni tämä säätely oli pelkästään mielenkiintoista ja hauskaa puuhaa, mutta voin kuvitella että osalle käyttäjistä se on tuskastuttavaa. En tiedä onko Rocon käyttöohjetta koskaan edes suomennettu. Tosin ainakin itselläni peruspaketin junat toimivat heti ilman mitään säätöjä ns. tehdasasetuksilla kohtuullisen hyvin. Mitä nyt maksiminopeudet oli säädetty liian suuriksi ja kiihtyvyyksissä/hidastuvuuksissa oli myös korjattavaa. Ennemmin tai myöhemmin niitä asetuksia haluaa tai joutuu kuitenkin säätämään. Itse jouduin mm. säätämään ostamaani dekooderiin uuden osoitteen, koska tehdasasetus sattumalta oli juuri samassa osoitteessa, joka oli jo käytössä.
Parhaat digitaaliset veturidekooderit ymmärtävät useita digitaalisia järjestelmiä ja kiskojen lukumäärästä huolimatta voi käyttää eri digitaalisia järjestelmiä. Eli tuo helppo digitaalisuus ei ole pelkästään Märkliniin saatavissa oleva asia.
Rocon paketissa tulee mukana yleensä penkallista rataa, jota en ulkonäön takia halunnut omassa radassani käyttää, mutta olen säästänyt ne kuitenkin. Monelle tuo penkallinen menee ihan hyvin, mutta itse halusin ehdottomasti maalata ja sepelöidä radan itse.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 315
- Liittynyt: 24.02.2007 09:36
Re: Alottelija
En tiedä, mutta oletan, että ainoastaan Märklinillä on Mfx ratkaisu jossa veturi kertoo järjestelmälle oman koodinsa, eikä millään ole samaa osoitetta, paitsi ehkä jos hankit kaksi juuri samnalaista Märkliniä.
Ei tarvita mitään ohjelmointeja, veturi vaan radalle ja ajelemaan.
Märklinillä on paljon Mfx vetureita, ja äänellisistä taitaa olla kaikki Mfx versioita.
Ei tarvita mitään ohjelmointeja, veturi vaan radalle ja ajelemaan.
Märklinillä on paljon Mfx vetureita, ja äänellisistä taitaa olla kaikki Mfx versioita.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 271
- Liittynyt: 22.01.2008 15:18
Re: Alottelija
Ennen mFx:ää oli jo äänellisiä vetureita M:llä. Itseasiassa Mfx on Esun tekemä, ei Märklinin. Märklinillä ja Esulla on keskenään riitoja mFx:ästä. Kaavailuja mFx 2:sesta http://www.marklin-users.net/applicatio ... C_ID=10108 Kaikki mFx decooderit, mitä tulee tällä hetkellä on varastosta, sillä niiden valmistus on loppunut.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 333
- Liittynyt: 24.02.2007 12:32
Re: Alottelija
MFX-speksi löytyy täältä:
http://www.alice-dsl.net/mue473/
valitse vasemmalta "mfx-Protokollbeschreibung"
pekka
http://www.alice-dsl.net/mue473/
valitse vasemmalta "mfx-Protokollbeschreibung"
pekka
Re: Alottelija
Onnistuuko?
Siis veturitalli (2-3 paikkainen) ilman kääntöpöytää? meinaan että tossa olis joku vaihde jolla junat sitte menee tietylle raiteelle.
Siis veturitalli (2-3 paikkainen) ilman kääntöpöytää? meinaan että tossa olis joku vaihde jolla junat sitte menee tietylle raiteelle.
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 1182
- Liittynyt: 21.09.2007 09:49
Re: Alottelija
Ei ongelmaa. Joko 3- tievaihde, tai 2 tavallista peräkkäin. (Mitä yhteistä tällä on tiedonkäsittelyssä polkuineen, haaran jälkeen taas haara). Syö pituustilaa. Jonkinlaista kytkentäesimerkkiä liitteenä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Viimeksi muokannut ealab, 02.07.2008 06:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Alottelija
Tässä jälleen uusi aloittelija. Olen lukenut sekä tätä, että museon foorumia ja jotenkin kaikki näyttää niin tekniseltä.
Eli onko nyt olemassa rataa, jota ei tarvitse kolvailla ja miettiä veturien osoitteita (se lienee veturin numero?), vaan toimii kun vain yhdistää kiskot, maisemoi ja ajaa. Vaihteita minulla on aikaa käännellä käsin (jää taas yksi kolvailu jne pois).
Tässä jo alussa kerrottakoon, että kolvi ei pysy kädessä, eikä ole tietoa komponenteista eikä muusta sähköön liittyvästä. Noh, silti en viitsis Brio rataa hommata
Sanottakoon vielä, että muovimalleja olen kasannut jonkin aikaa eli liima pyysyy kädessä, samoin tehnyt dioramoja = maisemointi.
Eli onko nyt olemassa rataa, jota ei tarvitse kolvailla ja miettiä veturien osoitteita (se lienee veturin numero?), vaan toimii kun vain yhdistää kiskot, maisemoi ja ajaa. Vaihteita minulla on aikaa käännellä käsin (jää taas yksi kolvailu jne pois).
Tässä jo alussa kerrottakoon, että kolvi ei pysy kädessä, eikä ole tietoa komponenteista eikä muusta sähköön liittyvästä. Noh, silti en viitsis Brio rataa hommata
Sanottakoon vielä, että muovimalleja olen kasannut jonkin aikaa eli liima pyysyy kädessä, samoin tehnyt dioramoja = maisemointi.
-
- Veturinkuljettaja
- Viestit: 1182
- Liittynyt: 21.09.2007 09:49
Re: Alottelija
Kyllä löytyy ns. analogi- junakalustoa. Paljon on mainittu Lidl:n myymistä edullisista ja laadukkaista PIKO:n sarjoista. Saattaa vielä löytyä? PIKO:n raidetta myy ainakin Risteysasema Tampereella. On sama, mitä 2-kiskoraidetta käyttää. Myös esim Bachmann:n junakalustoa. Näissä taitaa olla kolplingit erilaisia. Rocon kalusto menee siltä osin suoraan päisin. Uutta ja käytettyä myydään myös Huutonetissä ja Ebay:ssa. Kun aikasi harrastat, niin saattaa "ruokahalu alkaa kasvaa syödessä". Näin siinä käynee. Ja ei-digi, vaan analogisessa systeemissä mitään vikaa ole. Se on vain yksi valintakysymys.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 315
- Liittynyt: 24.02.2007 09:36
Re: Alottelija
Jos haluaa ajaa useammalla kuin yhdellä veturilla samanaikaisesti, niin tänä päivänä ei ole mitään järkeä lähteä osittamaan rataa ja virittelemään ohjauksia, digitaalisuus on se ainoa järkevä ratkaisu.
Toinen höyryni oli aikoinaan 50-luvun lopulla Märklinin BR23 (3005) ja hyväkuntoisuudestaan huolimatta ei ole järkeä lähteä sitä digitalisoimaan, mieluummin hankin uuden veturin joka on valmiiksi digitalisoitu.
Jonkunlainen kompromissi on digitaalivalmis veturi jossa siis on dekooderille valmis kytkentä, mutta melkoisella varmuudella ratkaisu vain siirtää hieman eteenpäin dekooderin hankintaa, miksi ei siis nauttisi digitaalisuudesta heti eikä viidestoista päivä?
Toinen höyryni oli aikoinaan 50-luvun lopulla Märklinin BR23 (3005) ja hyväkuntoisuudestaan huolimatta ei ole järkeä lähteä sitä digitalisoimaan, mieluummin hankin uuden veturin joka on valmiiksi digitalisoitu.
Jonkunlainen kompromissi on digitaalivalmis veturi jossa siis on dekooderille valmis kytkentä, mutta melkoisella varmuudella ratkaisu vain siirtää hieman eteenpäin dekooderin hankintaa, miksi ei siis nauttisi digitaalisuudesta heti eikä viidestoista päivä?
Re: Alottelija
Jos tekisin pitkän radan, esim 5x3m soikion 3 sivuraiteella ja kuudella pistoraitella, niin tarviiko mun tehä jotain sähköistyksiä tms paitsi vaihteiden laitto? Eli siis voiko digisettiä laajentaa niin paljo ku haluu?
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 315
- Liittynyt: 24.02.2007 09:36
Re: Alottelija
Tuo 5x3m saattaa tarvita jo pari virtasyöttöä jotta virtaska on tasaista koko radan ympäri, tosin tuokin tarve on riippuvainen siitä kuinka hyvät sähköiset kytkennät kiskoilla keskenään on.
Jos radalle tehdään paluuluppeja, tulee sähköistyksessä olla huolellinen mikäli kyseessä on kaksikiskojärjestelmä, kolmikiskoisella ei tarvitse miettiä noita pulmia.
Kaikkia digiratoja voi laajentaa vapaasti huomioiden se, että kukin veturi vie oman osan muuntajan tehosta, ja pienellä perusmuuntajalla pystyy tuottamaan virtaa yleensä 2-5:lle veturille riippuen hieman minkäkokoisella muuntajalla perussetti on varustettu ja mikä on kunkin veturin virrankulutus.
Lisämuuntajat ei ole kalliita, joten tuo lisävirransaanti ei ole ongelma.
Jos radalle tehdään paluuluppeja, tulee sähköistyksessä olla huolellinen mikäli kyseessä on kaksikiskojärjestelmä, kolmikiskoisella ei tarvitse miettiä noita pulmia.
Kaikkia digiratoja voi laajentaa vapaasti huomioiden se, että kukin veturi vie oman osan muuntajan tehosta, ja pienellä perusmuuntajalla pystyy tuottamaan virtaa yleensä 2-5:lle veturille riippuen hieman minkäkokoisella muuntajalla perussetti on varustettu ja mikä on kunkin veturin virrankulutus.
Lisämuuntajat ei ole kalliita, joten tuo lisävirransaanti ei ole ongelma.
Re: Alottelija
Lisää virtasyöttöä? Eli mitäs se käytännössä tarkoittaa? Sen tajuan että, muuntajasta tulee johto kiskoihin ja sitten ohjaimeen eli pitääkö nyt vetää siitä samaisesta muuntajasta toiset johdot kiskoihin?....vai ostaa toinen esim Pikon alotussetti ja se muuntaja ohjaimineen laittaa kiskoihin kiinni? Sillohan siinä olis kaks ohjainta? Tietämätön mikä tietämätön....
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 315
- Liittynyt: 24.02.2007 09:36
Re: Alottelija
Toinen virransyöttö tarkoittaa toista muuntajaa joka kytketään liitinraiteella rataan paikkaan joka on kauimmaisena siitä aloitussetin muuntajasta.
Jos sinulla on vain veturi tai pari, ei toista muuntajaa välttämättä tarvita, mutta silloin pitää kiskojen liitännät olla kunnossa, jotta jännitehäviöitä ei synny.
Olen valmistunut konekostruktioinsinööriksi vuonna 1974, ja se taas tarkoittaa, etten ole saanut minkäänlaista pienjännite koulutusta saatikka nykyisin käytössä olevien digitaalisten juttujen opastusta, silloin yksinkertaisesti näistä jutuista ei tiedetty mitään.
Itse tein virheen mm toisen Märklinin MobileStation digitaaliohjaimen kytkennässä rataan, eli kaksi ohjainta ei voi olla molemmat oman kytkentäraiteen kanssa rataan kytkettynä, vaan kaikki ohjaus pitää kytkeä yhden ohjaimen kautta rataan omilla siihen tarkoitetuilla kaapeleilla.
Toivon, että joku asioista paremmin perillä oleva innostuisi vastaamaan kysymyksiisi, varsinkin kun meikäläisellä ei ole mitään kokemusta kaksikiskojärjestelmästä.
Jos sinulla on vain veturi tai pari, ei toista muuntajaa välttämättä tarvita, mutta silloin pitää kiskojen liitännät olla kunnossa, jotta jännitehäviöitä ei synny.
Olen valmistunut konekostruktioinsinööriksi vuonna 1974, ja se taas tarkoittaa, etten ole saanut minkäänlaista pienjännite koulutusta saatikka nykyisin käytössä olevien digitaalisten juttujen opastusta, silloin yksinkertaisesti näistä jutuista ei tiedetty mitään.
Itse tein virheen mm toisen Märklinin MobileStation digitaaliohjaimen kytkennässä rataan, eli kaksi ohjainta ei voi olla molemmat oman kytkentäraiteen kanssa rataan kytkettynä, vaan kaikki ohjaus pitää kytkeä yhden ohjaimen kautta rataan omilla siihen tarkoitetuilla kaapeleilla.
Toivon, että joku asioista paremmin perillä oleva innostuisi vastaamaan kysymyksiisi, varsinkin kun meikäläisellä ei ole mitään kokemusta kaksikiskojärjestelmästä.
-
- Lämmittäjä
- Viestit: 333
- Liittynyt: 24.02.2007 12:32
Re: Alottelija
Radan koolla ei ole mitään merkitystä. Suurikokoisessa radassa tulee vaan paljon kiskojatkoksia ja kiskoliittimiä, ja liittimet ei ole optimaalisia sähköliittimiä, ja on todenäköistä että junasi kulkevat hitaammin etäämpänä syöttöpisteestä. Kannattaa siis vetää joku apukaapeli silmukan poikki, ja syöttää rataa kaapelin avulla ainakin kahdesta pisteestä. Jos teet kiinteää rataa niin ohje on että jokaiseen kiskoon tulee syöttöjohto, tai kiskojatkoksien yli vedetään lankasilmukat (omega-luupit) ja juoteaan kiskoihin kiinni ja niissä paikoissa joissa rata menee sellaiseen paikkaan ettei siihen pääse enää rakentamisen jälkeen käsiksi vielä syöttölangat jokaiseen kiskon pätkään. Näin vaikeassa paikassa oleva kiskon pätkä menee virrattomaksi vasta kahden juotoksen petettyä. Kiskoliitimiä ei yleensä tule lainkaan juottaa kiinni.Zimonen kirjoitti:Jos tekisin pitkän radan, esim 5x3m soikion 3 sivuraiteella ja kuudella pistoraitella, niin tarviiko mun tehä jotain sähköistyksiä tms paitsi vaihteiden laitto? Eli siis voiko digisettiä laajentaa niin paljo ku haluu?
Yhdessä radassa voi olla vain yksi keskusyksikkö, sillä yhden keskusyksikön tulee tehdä kaikki kiskoihin toimitettavat tietopaketit ja niiden on oltava aina "synkassa", eli jos veturi kulkee radalla kohdalta toselle, on sen saatava ihan samaa sähköä kun edellisessä paikassa. Jos radalla kulkee useita vetureita, tulee jossain vaiheessa virta loppumaan. Tyypillisesti komento-ohjauslaitteistosta saadaan ulos noin 4 ampeeria, ja sen pitäisi riittää luokkaa neljän junan yhtaikaiseen liikkumisen. Vetureita voi olla radalla useampiakin, mutta paikallaan oleva veturi ei juuri sähköä vie. Jos virtaa tarvitaan lisää, tarvitaan lisävahvistimia eli boostereita, jotka saa sisääntulevan signaalinsa siitä keskusyksiköstä, ja vahvistaa sen sellaiseksi että sillä junat jaksaa liikkua. Jos valitset jonkin valmistajan keskusyksikön, on paras valita saman valmistajan vahvistimia, ja ajolaiteita ja kytkeä ne aina valmistajan ohjeiden mukaan. Jos ja kun rataan pannaan useampia vahvistima eli boostereita on niiden ulostulot ihan identtisiä, ja kun veturi menee vahvistinalueelta toiselle se kytkee nämä vahvistimet hetkeksi rinnan. Ehtona on etä vahvistimet on "samassa vaiheessa", eli sama juttu kun kaiuttimissa, että stereovaikuelma toimii ja ääni tulee jostain suunnasta, on kaiuttimien oltava samassa vaiheessa.
Jos radassa on palusilmukoita, voi paluusilmukan syöttää sellaisella aparaatilla joka osaa haistaa että juna ylittää rajan niin että rajan eri puolilla on väärä vaiheistus. Tällainen laite havaitsee syntyneen oikosulun ja koitaa kääntää toisen souuden vaiheistuksen jos se saa oikoulun sillä häviämään (auto-reversing unit). Märklinillä vahvistinalueen rajalla pitää ainakin yhden kirjan mukaan rajalle asentaa joku nasta joka pitää huolen että suksilaahain ei yhdistä alueita toisiinsa, mutta kaksikiskopuolella alueiden meneminen hetkellisesti yhten on normaalia.
Toinen syy haluta lisää vahvistimia on että jos jossain pin rataa tulee oikosulku, on koko rata oikosulussa, ja kaikki pysähtyy. Jos radan osittaa, niin oikosulku yhden vahvistimen eli boosterin alueella ei vaikuta toisen vahvistimen alueella tapahtuvaan liikenteeseen. Niinpä rata jolla on kaksi asemaa voi olla fiksua jakaa kahdeksi eri alueeksi, ja syöttää niitä eri vahvistimilla tai erityisillä (edullisimmilla) virtarajoituslaitteilla samasta vahvistimesta, jotka eristävät oikosulkualueen muista alueista. Yksinkertaiimmillaan virtapiiriin menevän johdon katkaisu ja auton jarruvalopolttimon kytkeminen tuohon väliin johtaa siihen että oikosulku toisaalla aikaansaa tuon virtapiirin autonlampun palamisen ja toisessa piirissä kaikki jatkuu kuten ennen. Olet saattanut nähdä noita autonlamppuja mm. Tapiolan kerhon radan alla, jotka syttyvät kun joku ajaa esimerkiksi vahingossa junan umpivaihteeseen. Rautatiemuseon junatreffeillä FREMO-radassa meillä oli summeri lamppujen rinnalla, koska rata oli niin suuri ettei lamppuja nähnyt kaikkialta rataverkolta. En kuitenkaan enää suosittele autonlampujen käyttämistä virtarajoituksena.
pekka
Re: Alottelija
En nyt ihan ymmärtänyt, mutta siis jos teen suht ison radan, esim tuon 5x3 metrisen, niin voin silti ilman lisälaitteita ohjailla muutamaa junaa kerrallaan ja loput voivat seistä?