Märklin - Fremo moduulien määritykset.

[Psi]

Mistä olette noita säädettäviä jalkoja hommanneet?

poraa puiseen jalkaan reikä ja upota sinne lyöntimutteri (http://www.arvo-helat.fi/kauppa/images/ ... utteri.jpg) ja sopiva siihen sopiva ruuvi... Näytteytilojen lattiat on epätasiaisa, ja toisinaan myös arkoja, ulkomailla on tapana panna lattian suojaksi ruuvin alle baarista mukaan "tarttuneita" lasinalusia lattiaa suojaamaan

pekka

[jartsa]

Ymmärsin että tässä ketjussa keskustellaan Märklin-moduulista eikä siitä onko moduulirata ylipääsnä vaihtehto vai ei. Sitä keskutelua varten olisi ehkä kannattanut luoda oma viestiketju.

Mouulirata ja kiinteä rata on kaksi eri asiaa. Jos on oma tila, jonka voi olettaa pysyvän omassa hallinnassa ehkä seuraavat 10 vuotta on kiinteä rata ehdottomasti parempi teknisessä mielessä: Jokainen sauma tuo lisää ongelmia, ja hidastaa työtä. Kiskotus käy huomattavan joutuisasti kun kiskoja ei tarvitse katkoa ja kiinnitellä liki metrin välein ja sähköjen veto kiinteässä radassa on huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja halvempaa. Kiinteässä radassa suurempien maisemakokonaisuuksien teko on helpompaa, kun ei tarvitse ajatella kuinka maisemakokonaisuuden saa ovesta ulos, tai vaikka henkilöautoon ilman suuria tuhoja. Toisaalta, kiinteää rataa ei viedä näyttelyyn muiden ihailtavaksi, kaveritkaan ei välttämättä pääse aina kylään, eikä rataa voi esimerkiksi kuvausta varten kantaa ulos luontoon, kuten esmes Löylymäki-rata, jonka Unelma Löylymäestä -kirjan toimituskunta kantoi ulos luontoon kirjan kuvitusta varten.

Kun Pienoisrautatiekerho ry:n 15 vuoden työn tulos -- n. 50 neliön kiinteä PTP-rata Helsingin aseman kellarista hävitettiin 1983 asemapäällikkö Sormusen kehittelemän rinkkavaraston tieltä, tuntui modulaarinen tai ainakin lohkortakenteinen rata suuremmasta työmäärästäänkin huolimatta ajatuksena entistä viehättävämmältä.

pekka[/quote]Noh olkoon näin,sitten.Tilasta puheen ollen,minulla rata olisi ihan omaan tilaan rakennettu.

[Tony]

3 Sähköistyksen määritykset.
Sähköliitännät moduuleissa 4mm banaaniliittimillä (Naaras), lisäksi 3kpl johtimia per moduuli 4mm banaaniliittimillä (uros), johtimet on moduulien kytkemistä varten.
Liittimien on oltava mahdollisimman lähellä moduulien päätyä, oikeanpuoleisen kiskonliitin oikealla, keskikiskon keskellä ja vasemman kiskon vasemmalla puolella moduulin alla poikittain (Näin siksi ettei tule sekaannuksia/oikosulkuja kytkennöissä).
Omat liitäntäjohtimet (3kpl) on kytkettynä omaan moduuliin ulottuttava 15cm moduulin päädyn ulkopuolelle.

Taas on tehtävä kysymyksiä sähköistyksestä. Mihin sovellukseen tarvitaan nuo kolme erillistä johdinta moduulin päädyssä? Itselläni on tarkoituksena pilkkoa toinen kisko lyhyisiin paloihin, joista kytketään johdot S88-moduuleille raiteen varaustiedon saamiseksi. JOS olen oikein ymmärtänyt, ei tällöin sähköä syötetä suoraan ilmaisukiskoon, vaan se kulkee kaluston akseleiden välityksellä. Voin toki hommata kolme johdinta omiin moduuleihini, mutta kytkentä tulee näillä näkymin olemaan yhdestä kiskosta kahteen johtimeen ja keskinastoituksesta kolmanteen johtimeen.

[mattih]

En ole Märkin-expertti, enkä edes ole perehtynyt Märklin-fremo-standardeihinne, joten vastaukseni on nyt täysin mutu-tuntumalla.
Kaksi johdinta, eli toinen kisko sekä keskinastat riittävät virroituksen hoitamiseen. Toisen kiskon johdinta voinee näin ollen käyttää joko lisävirroitukseen (sama potentiaali kuin toinenkin kisko), tai voit ottaa siitä johtimesta kätevästi signaalin s88-modulille. Näyttelyssä voidaan vaikka sopia, että yleisön puoleinen kisko ja keskinastat kytketään yhteen koko matkalta (tietysti mahdollisten boosterirajojen kohdalta jäävät auki) ja toisesta kiskosta toinen pää kytketään kiinni s88-moduliin.

Tämä mahdollisuus on kyllä kiistatta niitä 3-kiskon hyviä puolia, kaksikiskopuolella tämä tunnistus on kyllä aikamoista virittelyä.

-MattiH.

[jartsa]

Tämä mahdollisuus on kyllä kiistatta niitä 3-kiskon hyviä puolia, kaksikiskopuolella tämä tunnistus on kyllä aikamoista virittelyä.

-MattiH.

Ei laisinkaan ole,samat lainalaisuudet koskevat molempia järjestelmiä.Molempien järjestelmien (DC ja AC)plussapuolet voidaan
hyödyntää yhdessä,ainoastaan virransyöttö raiteisiin eroittaa järjestelmät.Minkä takia aina kehutaan yltiöpäisesti jonkun Märklinin etuja?Kuitenkaan ei vaivauduta selvittämään näitä 2kisko DC-järjestelmän pluspuolia?Yhtälailla aikamoista virittelyä on Märklinin opastimien ja vaihteiden asennus,sekä niiden takaisinkytkentäominaisuuksien kanssa ohjaustaululle(S-88 bus).Yleensä 2-kiskojärjestelmissä voidaan ottaa suoraan opastimen/vaihteen rajakytkimeltä informaatio ohjaustaululle,eikä tarvita erillistä väylää niille.

[JuhaTelimaa]

Tämä mahdollisuus on kyllä kiistatta niitä 3-kiskon hyviä puolia, kaksikiskopuolella tämä tunnistus on kyllä aikamoista virittelyä.

-MattiH.

Ei laisinkaan ole,samat lainalaisuudet koskevat molempia järjestelmiä.Molempien järjestelmien (DC ja AC)plussapuolet voidaan
hyödyntää yhdessä,ainoastaan virransyöttö raiteisiin eroittaa järjestelmät.Minkä takia aina kehutaan yltiöpäisesti jonkun Märklinin etuja?Kuitenkaan ei vaivauduta selvittämään näitä 2kisko DC-järjestelmän pluspuolia?Yhtälailla aikamoista virittelyä on Märklinin opastimien ja vaihteiden asennus,sekä niiden takaisinkytkentäominaisuuksien kanssa ohjaustaululle(S-88 bus).Yleensä 2-kiskojärjestelmissä voidaan ottaa suoraan opastimen/vaihteen rajakytkimeltä informaatio ohjaustaululle,eikä tarvita erillistä väylää niille.

No kerro sitten jartsa kuinka S88-moduuli kytketään suoraan 2-kiskorataan. Kolmikiskoon se onnistuu helposti. Mikä on mielestäsi helppo tapa 2-kiskorataan?

[jartsa]

Onhan noita valmistettu DC käyttöön muutettuina.Fleischmann on esimerkki tästä DCC käyttöisenä.Signaalihan syötössä magneettilaitteille voi olla mitä tahansa,vastaanotettu signaalihan on oltava standardin mukainen,jotta tuo S88 vastaanotin ymmärtää sen.

[JuhaTelimaa]

Onhan noita valmistettu DC käyttöön muutettuina.Fleischmann on esimerkki tästä DCC käyttöisenä.Signaalihan syötössä magneettilaitteille voi olla mitä tahansa,vastaanotettu signaalihan on oltava standardin mukainen,jotta tuo S88 vastaanotin ymmärtää sen.

????.
S88 ei liity mitenkään magneettilaitteisiin, kuten vaihteisiin tai opastimiin. Sitä käytetään havaitsemaan rataosuudella oleva kalusto.

[Psi]

Tämä mahdollisuus on kyllä kiistatta niitä 3-kiskon hyviä puolia, kaksikiskopuolella tämä tunnistus on kyllä aikamoista virittelyä.

-MattiH.

Ei laisinkaan ole,samat lainalaisuudet koskevat molempia järjestelmiä.

Kerro siis kuinka 2-kiskojärjestelmässä saat helposti tiedon siitä että rataosuudella on veturi tai vaunu? Tämä on ehdottomasti helpointa 3-kiskojärjestelmässä -- on virtalaji ja valmistaja mikä tahansa.

pekka

PS: Mieluusti välimerkin jälkeen yksi välilyönti ennen seuraavaa sanaa.

[mattih]

Tämä mahdollisuus on kyllä kiistatta niitä 3-kiskon hyviä puolia, kaksikiskopuolella tämä tunnistus on kyllä aikamoista virittelyä.

Ei laisinkaan ole,samat lainalaisuudet koskevat molempia järjestelmiä.Molempien järjestelmien (DC ja AC)plussapuolet voidaan hyödyntää yhdessä,ainoastaan virransyöttö raiteisiin eroittaa järjestelmät.Minkä takia aina kehutaan yltiöpäisesti jonkun Märklinin etuja?Kuitenkaan ei vaivauduta selvittämään näitä 2kisko DC-järjestelmän pluspuolia?

Jos toisessa järjestelmässä on 2 ja toisessa 3 karvaa käytettävissä ajovirran syöttämiseen ja varauksen ilmaisemiseen, en näe kuinka "samat lainalaisuudet pätee molemmissa järjestelmissä", kenties osaat selittää sen minulle?

Kolmikiskojärjestelmässä ajovirran voi kytkeä kiinni kahteen karvaan, toinen napa vaikkapa vasemmanpuoleiseen kiskoon, ja toinen napa keskinastoihin. Varauksentunnistuksen voi taas kytkeä vasemmanpuolisen ja oikeanpuoleisen kiskon väliin. Tällöin ajovirran ei koskaan tarvitse kulkea varausta tunnistavan elektroniikan kautta. Kolmikiskojärjestelmässä pyöräkerrat eivät ole eristettyjä, joten kun laitat vaunun kiskoille, huomaa elektroniikka virtapiirin sulkeutuneen (oikosulku), jolloin tajuaa rataosan varatuksi.

Kuinkas teet saman tempun kaksikiskopuolella? Ennenkuin valaiset minua vallankumouksellisella järjenjuoksullasi, vallitseva käsitykseni on seuraava: Kaksikiskopuolella ajovirran syötön tulee kulkea jossain kohtaa varausta tunnistavan elektroniikan läpi. Lisäksi jos eri puolen fillarit ovat sähköisesti eristettyjä toisistaan, ei järjetelmä tunnista rataosaa varatuksi. Mikäli myös vaunut halutaan tunnistaa, täytyy niiden fillareiden väliin saada hieman kuormaa. Vaihtoehtoja on monta, mutta kaikki varmaan menee enemmän tai vähemmän mainitsemakseni virittelyksi

Kuinkas ehdottaisit tunnistuksen toimivan DC-kaksikiskojärjestelmässä silloin, kun veturi on paikallaan?

Yleensä 2-kiskojärjestelmissä voidaan ottaa suoraan opastimen/vaihteen rajakytkimeltä informaatio ohjaustaululle,eikä tarvita erillistä väylää niille.

Selventäisitkö, mitä tarkoitat tässä tapauksessa rajakytkimellä?

-MattiH.

[markku55]

Tyhmänä kysyn, onko eroa siinä, käytetäänkö kolmikiskojärjestelmässä metallista penkkaa (M) vai muovista penkkaa (C) tai pölkkyjä (K)?

[PeS]

Tyhmänä kysyn, onko eroa siinä, käytetäänkö kolmikiskojärjestelmässä metallista penkkaa (M) vai muovista penkkaa (C) tai pölkkyjä (K)?

On eroa. Kuormantunnistus ei toimi Matin esittämällä tavalla M-kiskoissa, joissa kiskot ovat jo valmiiksi "oikosulussa". K- ja C-kiskoissa kiskot taas ovat eristettyjä toisistaan.

[Tony]

Tyhmänä kysyn, onko eroa siinä, käytetäänkö kolmikiskojärjestelmässä metallista penkkaa (M) vai muovista penkkaa (C) tai pölkkyjä (K)?

Pieni lisäys vielä PeS:n viestiin.

M-kiskoista en sano mitään, koska en niitä enää omista.

K-kiskoissa kiskot ovat toisistaan eristetyt, joten kytkentä on äärimmäisen helppo. Toinen kisko pätkitään vain halutun mittaiseksi ja johdin jokaiselta pätkältä viedään S88 moduuliin. K-kiskoissa on myös kääntyvällä risteyksellä olevia vaihteita (ei tosin nykyisissä valikoimissa), joissa tämä sama menetelmä toimii.

C-kiskot ovat tehtaalta tullessaan "yhtä puuta", joten sivuleikkureilla joutuu katkaisemaan kytkennän penkan alapuolella. Ei kuitenkaan kovin paha rasti. Vaihteet ovat hiukan kinkkisemmät, koska ainakin loivissa vaihteissa risteys on metallia. En itse aio näitä kytkeä valvontaan, koska haluan täydet virroitusominaisuudet käyttöön vaihteen alueelta. En usko tästä tulevan ongelmaa. Paremmin asiaa tuntevat voivat valaista asiaa lisää, mutta ainakaan Juha ei omassa entisessä kotiradassaan valvonut vaihteiden alueita.

[mattih]

Itse en ole kolmikiskoharrastaja, eikä mulla ole tietoa mitä nämä M:t, C:t ja K:t ovat. Olen vaan ollut tietoinen, että Märklin valmistaa myös kiskoja, joissa kiskot ovat toisistaan eristettyjä. Päättelin, että näissä moduleissa varmaan semmoisia käytetään, koska molemmat kiskot kytketään omilla liittimillään. Jos kiskot olisivat sähköisesti yhteydessä toisiinsa, sähkökytkennöissä varmasti käytettäisiin vain kahta kaapelia.

[jartsa]

Itse en ole kolmikiskoharrastaja, eikä mulla ole tietoa mitä nämä M:t, C:t ja K:t ovat. Olen vaan ollut tietoinen, että Märklin valmistaa myös kiskoja, joissa kiskot ovat toisistaan eristettyjä. Päättelin, että näissä moduleissa varmaan semmoisia käytetään, koska molemmat kiskot kytketään omilla liittimillään. Jos kiskot olisivat sähköisesti yhteydessä toisiinsa, sähkökytkennöissä varmasti käytettäisiin vain kahta kaapelia.

Luojan kiitos Onneksi meitä järkeviäkin on...Ei olla hurahdettu tuohon kolmikisko"jeejeehen"Kaksi johdintahan niihin menee aina.AC on näiden herkkua moottorille..Periaatteessahan profiilin K-raidetta voi käyttää DC käytössä,eristetty molemmat kiskot toisistaan.Ainoa raide,jonka voi sanoa olevan "Hiukan mallillaan" on tuo K-raide,joka yrittää olla hieman lähempänä alkuperäisyyttä.Rämisevä peltinen M-raide ja muovinen lelunolonen C-raide ovat kuin kopio toisistaan.En tosiaankaan voi sanoa muuta...DC KUNNIAAN!!!!!