Kohdistuspala

[PeS]

Lähikuvasta asia selviäisi tarkemmin. Muistelen juuri näistä PRK:lla olevista sovitteista mitanneeni tämän 1 mm välyksen. Vai onkohan meidän kappaleissa työstäjälle käynyt kämmi?

Ei kyllä pitäisi olla. Jos on, niin sitten sovitteissa on virhe.

Oheisissa kuvissa näkyy idea, miten kaksi sovitetta voidaan yhdistää kevyesti alumiinilatalla — latan toinen reikä on pitkittäin soikea, jotta liitos voidaan tarvittaessa tiukata. Lähikuvassa taas näkyy se, miten tiiviisti sovitteet asettuvat sen jälkeen, kun latta on paikoillaan. M6-ruuveihin on hankittu muovinen nuppi, jotta ei tarvitsi touhuta radan alla työkalujen kanssa. Nuppeja on saatavilla nykyisin järeämpiäkin, esim. sellaisia, joita käytetään lasten turvaistuinten asentamiseen polkupyörän tarakalle. Eräs harrastaja tosin totesi taannoin, että M6:n "sormiruuvi" ei ole riittävä tukeva

Sinänsä tässä ideasssani ei ole mitään uutta. Laajempi artikkeli aiheesta on julkaistu Pienoismalli-lehdessä ainakin viisi vuotta sitten ja kuvia projekstistani olen julkaissut useammilla foorumeilla. Tämä vain kuvastaa tilannetta Suomessa: aika ajoin aiheet pulpahtavat pinnalle, kun joku esittää uuden idean. Se riennetään torppaamaan enemmän tai vähemmän teoreettisin perustein, jonka jälkeen puuhastelu banaaneiksi vääntyilevien vaneriaskien kanssa jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut. En yhtään ihmettele sitä, että Suomea kutsutaan "pienoisrautatieharrastuksen banaanitasavallaksi"

[Jaska]

Katselin tuossa juuri pojan Lego-palikoita. Onko kyse materiaalista vai muodosta vai molemmista, mutta nuo tunnetusti kestävät ja säilyttävät myös tarkkuutensa isältä pojalle. Tähän ketjuun on tullut hyviä ja perusteltuja kommentteja, kiitos niistä! Teen muutoksia hahmotelmaani ja sen jälkeen taidan teettää koekappaleet. Ei siinä montaa euroa menetä, jos tulee takapakkia.

[PeS]

Tämäkin on kehittelyn arvoinen idea, jonka eräs harrastaja on kehittänyt. Billteman 40 euroa maksavasta työpöydästä poistetaan lastulevytaso, jonka jälkeen teräsputkirunko kääntyvine jalkoineen on käytettävissä. Rungon päälle sitten sellaiset kohdistimet, mitkä itselle tuntuvat hyviltä — vaikka Fremo-pääty tai NCF-pääty tms. Tässä esimerkissä on käytetty kartiotappisovitetta. Pöydän korkeus on ainoastaan 82 senttiä, mutta korkeutta saa lisää, kun putkijalkojen sisälle tuupataan toinen putki teleskooppijalaksi.

[PeS]

Katselin tuossa juuri pojan Lego-palikoita. Onko kyse materiaalista vai muodosta vai molemmista, mutta nuo tunnetusti kestävät ja säilyttävät myös tarkkuutensa isältä pojalle. Tähän ketjuun on tullut hyviä ja perusteltuja kommentteja, kiitos niistä! Teen muutoksia hahmotelmaani ja sen jälkeen taidan teettää koekappaleet. Ei siinä montaa euroa menetä, jos tulee takapakkia.

Hyvä! Odotan innolla lopputuloksia. Homma ei kehity, jos kokeiluja ei tehdä.

[mattih]

Lähikuvasta asia selviäisi tarkemmin. Muistelen juuri näistä PRK:lla olevista sovitteista mitanneeni tämän 1 mm välyksen. Vai onkohan meidän kappaleissa työstäjälle käynyt kämmi?

Ei kyllä pitäisi olla. Jos on, niin sitten sovitteissa on virhe.

Sovitteiden väliin näyttäisi jäävän 0,9 mm rako. Koska halusin sauman läpi paistavan valon kuvaan, työntömitta on pienessä kulmassa kameraan nähden, ja siksi epäselvä lukea tarkasti. Tönärin mukaan kumpikin sovite oli tasan 3,0 mm paksuinen, ja ne liitettynä yhteen 6,9 mm.

[PeS]

Lähikuvasta asia selviäisi tarkemmin. Muistelen juuri näistä PRK:lla olevista sovitteista mitanneeni tämän 1 mm välyksen. Vai onkohan meidän kappaleissa työstäjälle käynyt kämmi?

Ei kyllä pitäisi olla. Jos on, niin sitten sovitteissa on virhe.

Sovitteiden väliin näyttäisi jäävän 0,9 mm rako. Koska halusin sauman läpi paistavan valon kuvaan, työntömitta on pienessä kulmassa kameraan nähden, ja siksi epäselvä lukea tarkasti. Tönärin mukaan kumpikin sovite oli tasan 3,0 mm paksuinen, ja ne liitettynä yhteen 6,9 mm.

Ok. Ei pitäisi olla rakoa, mutta näyttääpä olevan (kävin itsekin tsekkaamassa omani kellarissa, mutta niissä ei ollut). Tosin kohdistaa ne tuollaisinakin tajuttoman hyvin — teorian mukaan jopa oikeaoppisesti Toisaiseksi paras kohdistustapa, joten tuosta on hyvä jatkaa. Menen pääsiäisenä Yorkin näyttelyyn, josta tuon muutaman Pattern Makers Dowelin. Voin jopa lahjoittaa muutaman sellaisen PRK:lle, niin hankkiminen ei ainakaan ole este kokeilla niitä. Ne voi sitten ruuvata keittiön jalkalistoista rakennettuihin uusiin moduuleihin

[mattih]

Mutta eihän tämä rako ole sinänsä ongelma. Koska tasot eivät kosketa toisiaan, ollaan varmoja siitä, että kartio/tappikohdistus on tarkka. Tämä kohdistaa moduulipäädyn tarkkaan pysty- ja sivusuunnassa. Alumiinirakenne lohkojen alla varmistaa sen, että lohkot tulevat vaakasuunnassa samalle tasolle, eikä saumaan siis tule hyppyriä tai monttua.

[PeS]

Mutta eihän tämä rako ole sinänsä ongelma. Koska tasot eivät kosketa toisiaan, ollaan varmoja siitä, että kartio/tappikohdistus on tarkka. Tämä kohdistaa moduulipäädyn tarkkaan pysty- ja sivusuunnassa. Alumiinirakenne lohkojen alla varmistaa sen, että lohkot tulevat vaakasuunnassa samalle tasolle, eikä saumaan siis tule hyppyriä tai monttua.

Olet oikeassa — tuo ei ollut aikanaan kuitenkaan tarkoitus (en sitten tiedä josko tekijä on ajatellut, että olen suunnitellut sovitteen väärin — niin kuin teorian mukaan olenkin). Ja teorian mukaan paras kohdistus kartiotappisovitteella menee juuri noin. Ajattelin taannoin sitä, että tasojen kohtaaminen vähentäisi kartiotappien kulumista. Tosin saattaa olla, että aika paljon lohkoja saa koota ja purkaa ennen kuin terästapit kuluvat. Nyt vain rakentamaan lohkomuotoista asemaa

[PeS]

Tämän linkin takaa voi saada vinkkejä rakenteisiin.
http://www.009.cd2.com/members/how_to/baseboards.htm

[kari-g]

Laitan tähän muutamia kuvia kotitekoisista kohdistuspaloista mallia "Pattern Makers Dowel".

Lähdin tänä syksynä opettelemaan metallisorvausta, jota siis en ole koskaan ennen tehnyt.
Opiskelupaikka on Hollolan yläasteen teknisen työn tilat, jonne ilmoittauduin puu/metallityön ryhmään - siis
aikuisopistoon.

Sorvi on muutaman sadan kilon painoinen aparaatti. Kärkiväli lienee metrin luokkaa. Ja siis ihan kunnon peli.
Aluksi aioin tehdä palat yksinkertaisesti sorvaamalla 30 mm messinkitangosta, mutta opettaja
totesi että "menee ainetta kovasti hukkaan" ja ehdotti tappimateriaaliksi 8 mm messinkitankoa.
Lisäksi piti hommata oma sorvin terä - tietysti.

Messinkitankoa löytyi Helsingin Rauta -nimisestä liikkeestä. 30 mm tankoa ostin n. 50 cm pätkän.
8 mm tankoa piti sitten ostaa koko tanko, noin vissiin 3 m. Materiaali ei ollut mielestäni kovin kallista.
Teki yhteensä 47,80 €. Sitten tarvitsin vielä terän (aihion) - maksoi 13,00 €.
Ensimmäisellä kerralla piti tietysti ensin teroittaa terä. Opettaja neuvoi, että tuommoiset kulmat - ja siitä sitten vaan
smirgelin ääreen.

Tässä vaiheessa joku tietysti sanoo, että saahan noita kohdistuspaloja kaupasta valmiina, mutta halusin nyt kuitenkin
opetella sorvaamaan. Se oli pääasia.

Omaan modulirataan tarvitsen kuuteen liitokseen yhteensä 6x2x2=24 kiekkoa ynnä tapit.

Tämmöistä jälkeä on syyskuun kuluessa sorvausoppilaalta syntynyt. 8 mm reikä syntyy sorvissa.



8 mm tapin olen kiinnittänyt juottamalla paikalleen.
Reikien poraukseen kehittelin kotiporakoneeseeni tämän näköisen "jigin".



Kuvassa on porakoneessa "kärkiupotin" (12,50 €) paikoillaan.

Kiekkojen tarvitseman upotuksen tekoon minulla oli ennestään 30 mm oksapora.
Vaan sitten tuli vastaan pieni yllätys: 30 mm pora ei ole 30 mm vaan 29,8 mm.
Ja 2/10 mm liian pieneen reikään ei kiekko sitten mene - ei sitten millään - paitsi
vasaralla.
Sitten oli taas matka rautakauppaan. Tällä kertaa varmistin myyjän kanssa että
30 mm on todellakin 30 mm eikä jotakin muuta. Ja johan rupesivat kiekot sopimaan.

Valmiina on jo tämmöinen sarja kiekkoje & tappeja.



Seuraavaksi ihmettelen kuinka hyvin näillä värkeillä saan modulien
kohdistuksen onnistumaan.

//kari-g

[ealab]

Joissakin kuvissa näkyi lieriötapit. Kyllä niilläkin saa, kunhan ovat jämptejä. Jos vastareikä vähän syvempi/pitempi, saattaa irrottaminen tökkiä. Pitäisi irrottaa täysin linjassa. Siksi kartio on parempi ja helpompi liitellä, irrotella. Ja kun kartio jää vähän kantamaan, on tarkka.
Hyvin näkyy sorvaus toimivan, siistiä jälkeä. Tapeissa alkukartiokkuutta vähän?

[Jaska]

3D-printteriä on nyt kokeiltu ja olen aika tyytymätön siihen tarkkuuteen, mihin sillä pystyi. Vika voi olla tietysti kokemattomassa printterin käyttäjässä (eli minussa).
Ilmeisesti laser-leikkuri tekee huomattavasti jämptimpää työtä, kuin 3d-tulostin. Mikään ei estäisi muuntamasta samaa perusideaa sellaiseksi, että sen voisi laser-leikata ratapölkyn paksuisesta (tai paksummastakin) mustasta muovilevystä ja vaikka varustaa metallisin liittimin. Saisikohan näihin liittimiin myös sähköliitoksen toimimaan saman tien... Ja jos olisi irtotapit, voisi ne tarvittaessa jättää pois, jos vastassa on muun tyyppinen moduulin pääty.
Tässä kuva siitä, mitä päässä nyt pyörii

Tuo muovipala voisi olla joko yksi pala tai "palapeli", jota saa jatkettua paloja lisäämällä vaikka koko ratapihan poikki. Välipalikoita pitäisi olla eri mitoilla, jotta saa sellaiset välit, mitä kulloinkin tarvitaan. Toisaalta ehkä homma toimisi tarkemmin, jos olisi vain yksi muovipala ilman klappia aiheuttavia liitoksia. Ei kenelläkään sattuisi olemaan laser-leikkuria, niin voisi testata käytännössä