Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Keskustelua radan ja rakennusten sähköistämisestä. Digitaali / analogi järjestelmistä, vaihdemoottoreista ym.

Valvojat: jhr, Hermanni

JariU
Ratavartija
Viestit: 14
Liittynyt: 15.04.2020 09:37

Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Viesti Kirjoittaja JariU »

Minulla on 1960-luvun alussa hankittu Fleischmann (FL) pienoisrautatie (H0, analoginen). Nyt olen innostunut uudestaan harrastuksesta ja alkanut rakentamaan pienoisrautatietä. Vuosien varrella on kuitenkin unohtunut kaikki rakentamiseen ja erityisesti sähköistämiseen liittyvät asiat. Siksi minulla on muutamia kysymyksiä aiheeseen liittyen ja olisi hienoa, jos niihin saisin vastauksia/kommentteja:

1. Fleischmann järjestelmässä junat kulkevat tasavirralla ja muut sähköiset laItteet sitten vaihtovirralla. Miksi näin ja mikä hyöty on vaihtovirrasta?
2. Toimivatko nämä sähköiset laitteet (vaihteiden sähkömagneetit yms) myös tasavirralla?
3. Miten nykyinen LED tekniikka soveltuu tähän vaihtovirtajärjestelmään?
4. Haasteita on myös osien löytäminen radan rakentamiseen. FL on lopettanut esim ratakaaviokytkimien valmistamisen - en ymmärrä miksi. Niillä saa rakennettua radasta kaavion ohjauspöydäksi myös N mittakaavaan. Haasteena löytää näitä osia.
5. FL:llä oli myös osa 6950 (en tiedä suomalaista termiä), joka päästää virran vain yhteen suuntaan. Onko muilla valmistajilla samaa?
6. Miten olette ratkaissut esim. ohjausvaunullisen junan pysähtymisen opastimen kohdalle, kun ohjausvaunu on junan ensimmäisenä vaununa (ja siis veturi junan viimeisenä).
7. Olisi myös tarvetta vilkkuvaan valoon (esim valo-opastin). Onko ehdotuksia, miten sen saisi aikaan?
8. Sitten on ihan oma juttunsa kaluston ”suomalaistamisesta”. Minun tapauksessani siis lähinnä maalaamisesta suomalaisiin väreihin. Onko tähän vinkkejä tai hyviä neuvoja.
9. Vanhan radan puhdistaminen. FL suosittelee bensiiniä, mutta puhdistettua bensiiniä ei enää saa apteekista - valmistus lopetettu. Jos ymmärsin oikein FLn ohjetta, suosittelee puhdistusta öljyllä, jonka jälkeen voi puhdistaa kiskon bensiinillä? Miten itse puhdistettu? Ovatko radan puhdistusvaunut toimivia?
10. Oma haasteensa on sitten radan mahdollinen digitalisointi. Siihen kyllä en vielä paneudu, mutta jos teillä on vinkkejä, mikä järjestelmä (ROCO?) olisi hyvä ja onko niillä eroja vai ovatko ne yhteensopivia?

Tässä nyt muutama kysymys alkajaisiksi!
Samuelsson
Lämmittäjä
Viestit: 277
Liittynyt: 28.06.2007 18:19

Re: Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Viesti Kirjoittaja Samuelsson »

Mikäli haluat rakentaa pienoisrautatien siksi että "haluat pienoisrautatien", suosittelen aloittamaan ns. puhtaalta pöydältä. Tekniikka on kehittynyt ja halventunut huimasti takavuosista. Tässä tapauksessa kannattaa ehdottomasti investoida suoraan digitaaliseen järjestelmään. Rocon valkoinen Z21 on ihan hyvä, ja suhteellisen edullinen systeemi. Parilla sadalla eurolla saat laitteet, rataovaalin ja yhden, valmiiksi digitaalisen veturin muutamalla vaunulla. Aloittaminen on tehty helpoksi.

Jos sen sijaan haluat nostalgiasyistä rakentaa analogisen Fleischmann-radan, joku muu osannee vastata kysymyksiin paremmin.
tv_tyyppi
Lämmittäjä
Viestit: 146
Liittynyt: 27.08.2006 19:49

Re: Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Viesti Kirjoittaja tv_tyyppi »

Päätös lähteä rakentamaan digitaalista rataa vai ei olisi hyvä tehtä aivan alussa. En sanoisi, että nykyään digitaalirata olisi aivan ehdoton pakko. Siinä on puolensa, mutta analogiratakin toimii, varsinkin kun on nykyaikaista tekniikkaa. 60-luvun kokoelmasta epäilen, että vaunut lienevät ainoa osa joista on vielä hyötyä uudessa projektissa. Veturit saattavat olla käyttökelpoisia sellaisenaan kunnon puhdistuksen jälkeen tai sitten ei. Jälkikäteen digitalisointi on mahdollista, mutta vaatii varsinkin vanhemmasta kalustosta puhuessa hieman näpertelyä.

Ennen muinoin käytettiin vaihtovirtaa muun muassa pieniin hehkulamppuihin ja sähkömagneetilla toimiviin vaihdemoottoreihin. Nykyään yleensä käytössä ledit (jotka toimivat tasavirralla) ja servot vaihteita varten. (myös tasavirta) Täytyy käyttää tätä varten tasavirtavirtalähdettä. Ja sehän voi periaatteessa olla mikä vaan kuluttajaelektroniikan virtalähde, jossa on sopiva teho.

Ratakaaviokytkimistä on kai luovuttu koska digitaalisilla radoilla ajava väki ajaa usein tietokoneen avulla, jolloin se graafinen ratakaavio kytkimineen on virtuaalisena näytöllä. Ja voihan sellaisen toki itsekin rakentaa asentamalla kytkimiä taululle oikeisiin paikkoihin.

Mitä suomalaistamiseen tulee, rohkeasti vaan maalaamaan. Kysy neuvoja täältä kun on mielessä jokin tietty projekti. Maaliruiskulla saa siistiä jälkeä. Veturien ja vaunujen purkaminen maalausta varten on joskus oma haasteensa.

Ehkä hyvä näin aluksi hankkia joku perussetti jossa on tuoretta kiskomateriaalia ja uusi veturi jotta pääset alkuun. Analoginen tai Digitaalinen, se on sitten eri päätös, enkä sen enempää rupea siitä väittelemään tässä.
Psi
Lämmittäjä
Viestit: 310
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Viesti Kirjoittaja Psi »

JariU kirjoitti: 18.08.2022 22:26 1. Fleischmann järjestelmässä junat kulkevat tasavirralla ja muut sähköiset laItteet sitten vaihtovirralla. Miksi näin ja mikä hyöty on vaihtovirrasta?
Seinästä saatava sähkö on vaihtovirtaa. Vaihtovirran tärkein hyvä ominaisuus virransyöttömielessä on mahdollisuus turvallisesti nostaa ja laskea jännitettä muuntajan avulla. Muuntajassa ei ole liikkuvia osia eikä elektroniikkaa. Muuntajassa muuntajan sisääntulevan puolen käämi eli ensiökäämi on sähköisesti (eli ns. galvaanisesti) erossa lähtevän puolen käämistä eli toisiokäämistä. Muuntajan jännitteen muuntosuhde perustuu muuntajan käämien kierrosmäärien suhteeseen. Pienoisrautatiemuuntajassa veturin tehonsäätö tehtiin kierrettävällä nupilla, joka valitsi kuinka monta muuntajan toisiokäämin kierrosta ulostuloon kytkettiin (säätömuuntaja).

Vanhojen pienoisveturien moottorit olivat niinsanottuja yleisvirtamoottoreita, joissa oli moottorin rungossa oleva kenttä- eli staattorikäämi, ja pyörivässä ankkurissa ankkurikäämit. Jos virran napaisuus kiskoissa vaihtui, vaihtui sekä kenttäkäämityksen että roottorikäämityksen napaisuus, ja moottori pyöri samaan suuntaan kiskojen jännitteen napaisuudesta riippumatta. Suunta oli ennen vanhaan vaihdettava erityisellä vivulla veturin kyljestä.

Märklin-vetureissa on kaksi staattori- eli kenttäkäämitystä, ja ne on käämitty eri suuntaan. Ylijännitteellä toimiva suunnanvaihtorele vaihtoi käyttöön toisen kenttäkäämin, jolloin kentän magneettikentän napaisuus vaihtui ja veturi vaihtoi kulkusuuntaa kiskojen jännitteen napaisuudesta huolimatta.

Fleischmann oli ensimmäisiä ellei peräti ensimmäinen valmistaja joka otti käyttöön kestomagneettikäntät moottoreissa. Nyt virran napaisuuden vaihtaminen muutti vain pyörivän ankkurin magneettikentän napaisuutta ja veturin suunta vaihtui jos kiskojen jännitteen napaisuus vaihtui. Ajolaitteseen asennettiin tasasuuntaaja — Fleischmann käytti seleenitasasuuntaa — ja ajolaitteen päällä oli suunnanvaihtokytkin, jolla kiskojen jännitteen napaisuutta vaihdettiin. Tasasuuntaajat olivat aikoinaan kallita laitteita, ja kun vaihdemoottoreiden ja merkkivalojen kannalta oli yhdentekevää käytettiinkö niitä tasa- tai vaihtovirralla ei kallista seleenitasasuuntaajaa kannttanut panna "turhaan" vaihteenkääntöpiiriin.

Vaihtovirran etuna tasavirtaan verrattuna on myös se, että virran katkaisuhetkellä sähkökytkimen tai painonapin kontaktien välille ei synny niin suurta valokaarta kuin tasavirralla, sillä virran suunta alinomaa vaihtuu, ja avautuvien kärkien välinen ilma ehtii jäähtyä ja valokaari sammua ennenkuin kontaktipinnat turmeltuvat. Siksi kevytrakenteisetkin kytkimet ja napit kestävät vaihteenkääntökytkiminä tai -nappeina. Jos katsot minkä tahansa sähkökytkimen ominaisuuksia, huomaat, että sama kytkin sopii yleensä suuremmalle virralle vaihtovirtakäytössä kuin tasavirtakäytössä.
2. Toimivatko nämä sähköiset laitteet (vaihteiden sähkömagneetit yms) myös tasavirralla?
Hehkulampulle on yhdentekevää saako se tasa- tai vaihtovirtaa, samoin vaihdemoottorin teho ei riipu virtalajista. Jos vaihdemoottorissa on sisäänrakennetut rajakatkaisijat, jotka katkaisevat virran kulun, kun vaihde on kääntynyt, on mahdollista, että ne eivät kestä tasavirtakäyttöä.
3. Miten nykyinen LED tekniikka soveltuu tähän vaihtovirtajärjestelmään?
Huonosti! LED, eli "Light Emitting Diode" on valoa hohtava diodi, eli hohtodiodi -- siis tasasuuntaaja, eli "sähköinen takaiskuventtiili". Se on kuitenkin huono tasasuuntaaja, sillä se ei kestä estosuuntaan kuin noin 5 volttia ja myötösuuntaankin sen läpi saa johtaa korkeintaan n. 20 milliampeerin (ampeerin tuhannesosan) virran. Siksi LED tarvitsee tavallisen tasasuuntausdiodin suojakseen ja etuvastuksen myötäsuuntaista virtaa rajoittamaan.
4. Haasteita on myös osien löytäminen radan rakentamiseen. FL on lopettanut esim ratakaaviokytkimien valmistamisen - en ymmärrä miksi. Niillä saa rakennettua radasta kaavion ohjauspöydäksi myös N mittakaavaan. Haasteena löytää näitä osia.
Nuo kytkimet olivat kivan näköisiä, mutta muistaakseni tavattoman kalliita. Niitä voi löytää internetin kautta käytettyinä vaikkapa ebaystä, ja saattaa niitä olla esimerkiksi Helsingin Mallikaupassakin käytettyinä myynnissä. Ehkä kannattaa harkita ihan tavallisia elektroniikkakäyttöön tarkoitettuja vipukytkimiä ja painonappeja.

Jos käytetään näitä elektroniikkaharrasteluun tarkoitettuja kytkimiä on syytä tutustua juotoskolviin ja juottamiseen.
5. FL:llä oli myös osa 6950 (en tiedä suomalaista termiä), joka päästää virran vain yhteen suuntaan. Onko muilla valmistajilla samaa?
Tuo "Gleichrichtrer" on suomeksi tasasuuntaaja.
6. Miten olette ratkaissut esim. ohjausvaunullisen junan pysähtymisen opastimen kohdalle, kun ohjausvaunu on junan ensimmäisenä vaununa
(ja siis veturi junan viimeisenä).
Esikuvan mukaan säädetään junan nopeutta käsipelillä. Veturin voi tietysti pysäyttää punaisen opastimen eteen katkaisemalla virrat raiteesta. Virta tulisi katkaista junan mittaiselta raideosuudelta sillä hetkellä kun junan etupää on sopivalla kohdalla opastimen edessä riippumatta siitä, onko juna menossa ohjausvaunu tai veturi edellä. Tarvitaan tekniikkaa. Asennetaan veturin ja ohjausvaunun alle magneetti, ja kun opastin on punainen, junan alla ensimmäisenä tuleva magneetti ylittää rataan asennetun magneettisesti ohjattavan kontaktin, esimerkiksi reed-releen. Fleischmannilla sellaisia on Profi-raiteeseen sopivina tuotekoodilla 6435, elektroniikkakaupasta reed-kontakteja/-kytkimiä saa vähän halvemmalla.

Reed-kontaktin on siis käännettävä virransyöttörele niin, että junan mittainen raide ennen opastinta menee virrattomaksi. Jos opastin käännetään vihreäksi, on tämä virransyöttörele käännettävä niin, että veturi saa virtaa. Vihreän valon palaessa on reed-kontaktin ja virransyöttöreleen välinen yhteys samalla katkaistava, ettei jäljempänä tuleva veturin magneetti taas sammuta junaa. Lisää releitä? Ehkäpä. Mielenkiintoinen projekti joka tapauksessa. Jos haluat kaiken toimivan tyylikkäästi tarvitset todennäköisesti elektroniikkaa. En tiedä taustaasi, mutta jos elektroniikka ja/tai ohjelmointi on sydäntä lähellä, niin esimerkiksi Arduino-ohjaimen ympärille kehitetyt jipot voivat tarjota ratkaisuja. Jippoja saa myös Suomesta, jos ulkomailta tilaaminen ei kiinnosta. Pienoisrautatie-elektroniikka on kiehtova pienoisrautatien osaharrastus. Jos automaatio todella kiinnostaa niin voi olla, että eteen tulee ennemmin tai myöhemmin komento-ohjaukseen (eli "digitaaliin") siirtyminen.
7. Olisi myös tarvetta vilkkuvaan valoon (esim valo-opastin). Onko ehdotuksia, miten sen saisi aikaan?
Elektroniikkaharrastusta on edessä. Hommaa pieni elektroniikkakäyttöön sopiva juotoskolvi ja opettele komponenttien juottamista, netti on täynnä (pääasiassa englanninkielisiä) videoita, joissa opetetaan elektroniikkajuotostöitä. Syövyttämällä, messingistä tai uushopeasta valmistettujen pienoismallien kokoaminen juottamalla on hieman erilaista juottamista, siinä pätee hieman erilaiset säännöt. Kun kolvi pysyy oikein päin kädessä kannattaa tutustua alan rakennussarjatarjontaan. Kaupallisiakin ratkaisuja on tietysti tarjolla.
8. Sitten on ihan oma juttunsa kaluston ”suomalaistamisesta”. Minun tapauksessani siis lähinnä maalaamisesta suomalaisiin väreihin. Onko tähän vinkkejä tai hyviä neuvoja.
Jos vanha Fleischmann-kalustosi on jotain muuta kuin peruspakkauskamaa, kannttaa ensin katsoa, onko niillä jotain keräilyarvoa alkuperäiskuntoisena. Pienoismallien maalauksesta löytänet vinkkejä täältä tai vaikkapa Pienoismalli-foorumilta.
9. Vanhan radan puhdistaminen. FL suosittelee bensiiniä, mutta puhdistettua bensiiniä ei enää saa apteekista - valmistus lopetettu. Jos ymmärsin oikein FLn ohjetta, suosittelee puhdistusta öljyllä, jonka jälkeen voi puhdistaa kiskon bensiinillä? Miten itse puhdistettu? Ovatko radan puhdistusvaunut toimivia?
Jos raide-elementtisi ovat vanhoja, ne ovat todennäköisesti messinkikiskoa. Messinkikiskojen puhdistamisessa ei saisi käyttää hiovia menetelmiä, sillä ne on tehtaalla kemiallisesti käsitelty vähemmän hapettuviksi. Lääkebensiinin ja isopropyylialkoholin myynti apteekeissa on lopetettu tai loppumassa. Kysele, jos vielä jostain saat. Kiskojen — erityisesti uushopeakiskojen — puhdistuksesta on käyty keskustelua, ja pintaan on noussut käsite polaarisista ja ei-polaarisista liuottimista. Itse käytän vielä isopropyylialkoholia, tai aikoinaan Saksasta tuomaani SR24-puhdistusainetta. Englantilaisessa Model Electronic Railway Groupissa (MERG) on tullut esille voitelemattomat kontaktienpuhdistusaineet, kuten WD-40 Contact Cleaner. Tuo EI OLE samaa kuin normaali WD-40.

Ainakin Hampurin MiWuLa käyttää hiovia ja imuroivia raiteenpuhdistusjunia sekä kaksikisko- että kolmikisko-osuuksilla. Hionnan jälkeen on raiteet imuroitava huolellisesti, sillä metallipöly ei tee hyvää veturien (eikä vaunujen) laakereille. Hionta on tehtävä todella hellävaroen, ettei kiskoja tule kulutettua ennenaikaisesti olemattomiin. Mieluummin tutkisin liuottimia. Muista, että liuottimet voivat haurastuttaa ja tuhota ratapölkkyjen muoveja.
10. Oma haasteensa on sitten radan mahdollinen digitalisointi. Siihen kyllä en vielä paneudu, mutta jos teillä on vinkkejä, mikä järjestelmä (ROCO?) olisi hyvä ja onko niillä eroja vai ovatko ne yhteensopivia?
Vanhojen Fleischmann-veturien rengasmoottorin varustaminen komento-ohjausjärjestelmän vastaanottimelle sopivaksi voi edellyttää laakerikilven vaihtoa.

Harkitse tarkkaan ennen kuin siirryt komento-ohjaukseen. Olisi hyvä, jos sulla olisi joku kaveri, joka on siirtynyt komento-ohjaukseen niin saisit häneltä vertaistukea. Älä usko kaikkea mitä sanotaan. Ensiaskeleet voi olla syytä ottaa jollain halvalla keskusyksiköllä, jotta oppirahat jäävät pieniksi. Et todennäköisesti voi vielä tietää mitä komento-ohjaukselta tulisi odottaa. Valitse "NMRA-DCC"-yhteensopiva keskusyksikkö ja veturivastaanottimet. Näin kiskoissa kulkeva tieto on yhteensopivaa useimpien valmistajien kesken. Keskusyksikköön liitettävät käsiohjaimet yms. himmelit liitetään valmistajaleirikohtaisella ohjausväylällä toisiinsa. Tällaisia ohjausväyliä on mm. Lenzin kehittämä XpressNET ja Digitraxin kehittämä LocoNet. Kun Fleischmann luopui omasta yhteensopimattomasta FMZ (Fleischmann MehrZug) järjestelmästä, se liittyi LocoNet-leiriin. Kun Fleischmann myytiin tai liitettiin Rocoon, se joutui luopumaan LocoNet-väylästä, sillä Rocolla oli kytköksiä Lenzin XpressNET-väylään, josta se oli tehnyt oman muunnoksensa — X-bus-väylän. Edellä mainittu Rocon valkoinen z21 (ei Z21!) on vain X-bus-yhteensopiva. On ohjausväylä mikä tahnsa niin veturivastaanottimet toimivat kyllä, jos ne ovat NMRA-DCC-yhteensopivia.
Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 576
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Viesti Kirjoittaja Jaska »

Hyviä vinkkejä tulikin. Jo kiskojen materiaalin kehittymisen vuoksi lähtisin itsekin tekemään kokonaan uutta. Aloituspakkaukset on monesti hinnoiteltu houkutteleviksi sisältäen ajolaitteen ja vähän rataakin. Tällaisen hommasin heti ensimmäisenä, kun itse olin aivan samassa tilanteessa jokunen vuosi sitten.
Tässä vielä pientä päivitystä tietoihin, jos on tarvetta:
https://pirake.net/Pienoisrautatieopas.pdf
JariU
Ratavartija
Viestit: 14
Liittynyt: 15.04.2020 09:37

Re: Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Viesti Kirjoittaja JariU »

Hei,
Kiitoksia kaikille vastauksista. Yritän edelleen jatkaa "vanhan" radan uudelleen rakentamista. Tarkennan sen verran, että olen hankkinut materiaalia vuosien varrella ja siksi tuo digitointi hieman arveluttaa, koska taidot eivät siihen riitä. Nyt on haasteita sähköistämisessä jo analogisessa radassakin - etenkin kun on vaikeuksia saada FL:n vanhoja osia. Näyttää kuitenkin, että saksalaisissa pienoisrautatiekaupoissa on vielä satunnaisesti vanhoja osia FL:n HO rataan.
tv_tyyppi
Lämmittäjä
Viestit: 146
Liittynyt: 27.08.2006 19:49

Re: Fleischmann radan rakentaminen - vinkkejä

Viesti Kirjoittaja tv_tyyppi »

Hei,
arvelen, ettei tarvitse väkisin metsästää vanhoja osia. Todennäköisesti voit käyttää uudempiakin jotka toimii käytännössä samalla tavalla. Laita tänne vaan kysymyksiä jos jokin asia on epäselvä tai pohdit millainen osa on yhteensopiva olemassa olevien kanssa niin saadaan ratasi taas ajokuntoon.
Vastaa Viestiin