Uusi alku radalle

Keskustelua radan rakentamisesta, maisemoinnista, ratapihakaavioista, ym.

Valvojat: jhr, Hermanni

seppom
Matkustaja
Viestit: 5
Liittynyt: 07.03.2021 16:52

Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja seppom »

Hei! Olen vuosien kutkutuksen jälkeen päättänyt aloittaa radan rakentamisen uudelleen. Vanha Fleischmann- kokonaisuus on vuosien saatossa kärsinyt ja olisi uudistamisen paikka. Tilaa olisi 1x3,7m. Mistä löytäisi vaikka jonkinlaisia pohjia, joista voisi uutta rataa modifioida? Voiko vanhaa kalustoa modernisoida? Ainakin kytkimiä lienee saatavilla. Onko digitalisaatiossa mieltä vai menenkö edelleen analogisella pohjalla? :D
Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 557
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja Jaska »

Moi!
Mukavaa kaivaa vanha harrastus jälleen esille. Viestissäsi ei käy ilmi, kuinka vanhaa rataa ja kalustoa sinulla on? Tämä voi vaikuttaa siihen, mitä kannattaisi tehdä.
seppom
Matkustaja
Viestit: 5
Liittynyt: 07.03.2021 16:52

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja seppom »

Moi!
Kalustoa on kertynyt eri ajoilta. Uusimmat kymmenen vuoden sisältä, mutta pääosa 70-80 luvulta. Löytyypä harvinaisuushöyry 50-luvultakin.
Mietin, olisiko jonkinlainen hybridi mahdollinen. Pääosin siis digitaalista, mutta jonkinlaisella ohikytkennällä ajo vanhalla kalustollakin onnistuisi, ei varmaan kylläkään yhtäaikaisesti.
Nyt ensin radan suunnittelu käyntiin... :D
Junnailija
Lämmittäjä
Viestit: 110
Liittynyt: 22.11.2016 15:56

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja Junnailija »

Tuplasähköjärjestelmä on täysin mahdollinen ja jopa helppo toteuttaa, ja itse asiassa melko looginen vaihtoehto sinun tapauksessasi. Ja oli minunkin tapauksessani, koska minullakin on sellainen :D .

Periaatteessa siihen tarvitaan kahden virransyöttöjärjestelmän (digitaalinen DCC ja tavallinen, "vanhanaikainen", analoginen DC) lisäksi vain yksi kaksiasentoinen kaksinapainen vaihtokytkin, jonka kautta eri sähköjärjestelmien syöttö kytketään rataan sen mukaan, halutaanko siinä sillä kertaa ajaa digitaalisia vaiko analogisia vetureita. Voi se katkaisin tietysti olla 3-asentoinenkin, jolloin keskiasento on "kaikki pois päältä".

Asiaa voi monimutkaistaa se, jos haluat ajaa useampaa (esim. kahta) analogista veturia yhtä aikaa, jolloin joudut rakentamaan rataan virtakatkoja eristävillä kiskoliittimillä ja asentamaan kaksi DC-virtalähdettä/ajo-ohjainta. Eli tähän ei ehkä kannata lähteä, jos kaikki uushankinnat tehdään DCC-puolelle.

Jos haluat pitää kaikkia vetureita radalla yhtä aikaa, pitää eri järjestelmään kuuluville vetureille tehdä eristettyjä parkkiraiteita, joihin sähkö viedään katkaisimien kautta.

Näin jälkikäteen ajatellen, oli kyllä ehkä turhaa meikäläisen tehdä tuplajärjestelmä. Vanhoja vetureita oli itse asiassa vain kourallinen, niiden arvo tänä päivänä aika olematon, ja uudet digivehkeet nyt ovat vaan niin paljon parempia ja hienompia. Eli parempi ratkaisu voisi kuitenkin olla, että annat ne vanhat junat jollekin tuttava/sukulaislapselle leikittäväksi, ja hommaat itsellesi uudet hyvät digikamat :D

Terveisin
Junnailija
Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa!
Tony
Lämmittäjä
Viestit: 169
Liittynyt: 21.03.2007 14:41

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja Tony »

Kalustossa kannattaa tosiaan miettiä sitä, onko hyötyä digitalisoida vanhoja ja kuluneita tai vaikka kulumattomiakin vetureita. Ajo-ominaisuudet uusissa ovat usein paremmat ja tosiaan mallien yksityiskohtaisuudessa on menty eteenpäin kaikkien valmistajien toimessa. Mikäli vanhassa kokoelmassa on mieleisiä vetureita ja vaunuja, ne kannattaisi säästää vitriinimalleiksi tai sitten ehdotetulla tavalla hybridirataan. Periaatteessa hyvin suunniteltu analoginen ratajaksoista koostuva rata on helppo kytkeä yhdeksi puuksi digiajoa varten.
Kolmatta kiskoa pitkin perille saakka!
seppom
Matkustaja
Viestit: 5
Liittynyt: 07.03.2021 16:52

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja seppom »

Kiitos neuvoista. Itse asiassa minulla on 3-4 sellaista veturia - melkein ajamattomia, joita olen vuosien mittaan tuonut matkamuistoina Saksasta, jotka haluaisin säilyttää. Mietin sellaista "välimuotoa", jossa tietty rataosuus soveltuisi näille muistorikkaille. Vielä vanhemmille löytynee "poistoraide", jossa voivat seistä vitriininomaisesti :D
Kaipaisin vielä jonkinlaisia malliratoja, joiden pohjalla voisi omia suunnitelmia hioa!
Junnailija
Lämmittäjä
Viestit: 110
Liittynyt: 22.11.2016 15:56

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja Junnailija »

Vanhojen vetureiden kohdalla on pari asiaa, jotka pitää huomioida. Ennen kaikkea niiden ikä:

Jos ne ovat niin uusia, että niissä on valmiit DCC-töpselit, niin ei muuta kuin lutikka sisään ja sitten digiradalle!

Jos ne ovat niin vanhoja, että niissä on niin isot pyöränlaipat, että ne ottavat kiinni parhaimpien modernien raidemateriaalien kiskonauloihin tai pölkkyihin (tehty vain koodi 100 -kiskoille = 2,5 mm korkea kisko, vanha "standardi"), niin sitten ne ovat sopivia vain "vitriini"-raiteelle. Uusissa raiteissa on koodi 83 (esim. saksalainen Tillig Elite) tai koodi 75 (esim. englantilainen Peco) -kiskot (koodinumero = kiskon korkeus tuuman tuhannesosina). Poikkeuksena on saksalaisen Pikon uusi A-raide, jonka kisko on 2,5 mm korkea, mutta kapeampi, ja siksi sirompi kuin vanhat yhtä korkeat kiskot, mutta niiden vaihteiden risteyskappaleet ovat muovia, joten niitä ei pysty sähköistämään. Toki vanhaakin koodi 100 -raidetta on edelleen saatavana (esim. Tillig Standard), jos kelpaa.

Jos ne ovat siltä väliltä, niin sitten pitää vahän tutkiskella, mitä niille kannattaa tehdä. Pääasia, että pölkyt eivät kolise.

Töpselittömänkin veturin digitalisointi onnistuu hyvin, jos pysyy kolvi kädessä. Jotkin vanhemmat Fleischmannit pannukakkumoottorilla voivat vaatia enemmänkin töitä, kun pitää hiilipitimet jotenkin eristää (joihinkin saa uuden hiilipidikelevyn, mutta ei kaikkiin). Ja jos veturi ei kulje kunnolla ja haluttaessa hitaasti ryömien, niin ei se siitä digitalisoimalla parane, eli ei kannata digitalisoida.

Terveisin
Junnailija
Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa!
seppom
Matkustaja
Viestit: 5
Liittynyt: 07.03.2021 16:52

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja seppom »

Hei taas!

Olen fundeeraillut nyt asiaa pidemmälle, ja päätin toteuttaa eräänlaisen "vitriiniradan" varsinaisen radan lisukkeeksi. Siitä tulisi hybridi, eli myöhemmässä vaiheessa varmaan pelkästään digitaalinen.
Pitääkö muuten varsinaisessa radassa olla linjasuojauksen takia joitakin virtakatkospaikkoja digijärjestelmässä?
Ajattelin käyttää vanhat hyväkuntoiset lähes uudenveroiset Fleischmann- messinkikiskot ja huolehtia riittävästä määrästä virransyöttöä. Olisiko Tillig vai esim. Pico hyvä vaihtoehto. Vanhoja vaihteita hieman mietin, koska uudemmat pyörästöt kaiketi niissä tökkivät? Varmaan voisi hankkia ne uusiksi. Onko muuten kokemuksia "läpiajovaihteista"? Siis sellaisista, joista voi ajaa silmukan sisältä pois...
Toinen kysymys koskee mäkiä. Piraken sivuilla ehdotetaan nousuksi 2,5%. Silloin 10cm:n nousu vaatisi peräti 4m matkaa. Onko kokemuksia jyrkemmistä mäistä ja riittääkö 10cm piiloratapihan korkeudeksi?
Suosioonne sulkeutuen...
Junnailija
Lämmittäjä
Viestit: 110
Liittynyt: 22.11.2016 15:56

Re: Uusi alku radalle

Viesti Kirjoittaja Junnailija »

Linjasuojaus
Pienillä kotiradoilla harvoin, jos koskaan, tarvitaan linjasuojausta. Tietysti sellainen voi olla erikoisen mielenkiinnon kohteena, ja sitä voi olla kiva suunnitella ja toteuttaa. Mutta ei tarvita. Opastimet voivat olla pelkkiä koristeita, tai täysin erikseen kytkettäviä, tai ne voi kytkeä myös rataan niin että ne kytkevät virran pois tietyltä pätkältä ennen opastinta. Mutta digitaaliohjaus sinänsä mahdollistaa junien täysin itsenäisen ohjauksen, ja veturinkuljettaja vain noudattaa opastimia (jos niitä on ja niitä käytetään). Yleensä ottaen kaikkinainen automaatio tulee vaikeammaksi ja kalliimmaksi digiradalla kuin analogisella radalla! Aletaan tarvita mikroprosessoreita, ohjelmia jne... Tietysti sekin voi olla erikoisen mielenkiinnon kohde, ja joillakin onkin.

Kiskomateriaali
Messinkikiskot ovat ongelmallisia. Kun messinki hapettuu -- ja sehän hapettuu -- sen pinta muuttuu huonommin sähköä johtavaksi. Tätä samaa negatiivista ilmiötä ei tapahdu uushopeakiskoilla. Suosittelen möreällä rintaäänellä uushopeakiskoja = vähemmän huoltoa. Anna messinkikiskot lapsille leluiksi.

Vaihteiden läpiajo
Läpiajettavat vaihteet edustavat simppeliä mutta tehokasta automatiikkaa, ja mielestäni niihin kannattaa pyrkiä, jos mahdollista. Muutama asia on huomioitava: Kiskon kielien paikallaanpitojousen jäykkyys. Jotkut ovat niin jäykkiä, että ei onnistu ( = juna suistuu raiteelta), ellei poista vaihteen omaa jousta ja rakenna itse uutta pehmeämpää vaihteenkääntölankaa tilalle. Esim. Peco-vaihteissa on erittäin tiukka jousi. Selvästi heikommat jouset on esim. Piko A- ja Tillig Elite -vaihteissa. Onnistuuko? Todennäköisesti, mutta en ole vielä itse kokeillut. Muissa vaihdemerkeissä voi olla yhteensopivuusongelmia eri standardien mukaisten pyörästöjen kanssa.

Toinen huomioitava asia digitaaliradassa on vaihteen sydämen (risteyskappale, "sammakko", "frog") sähköistys. Jos vaihde halutaan ajaa "läpi", sydäntä ei voi sähköistää (yleisesti käytettyyn tapaan) vaihdemoottoriin kytketyllä vaihtokatkaisimella, koska yliajettaessa sydämessä on väärä napaisuus, ja koko systeemi oikosulkeutuu! Tällöin sydän pitää sähköistää automaattisella "frog juicerilla" tai "autofrog feederillä", joka tunnistaa päälleajavan pyörän napaisuuden ja automaattisesti vaihtaa sydämeen saman napaisuuden. Näitä on eri valmistajilla toteutettuna joko releellä tai elektroniikalla. Idea on sama kuin paluuluupin (tai kääntölavan) automaattisessa napaisuuden säädössä. Piko A on tässä suhteessa helppo, koska sen sydän on muovia, eli sitä ei voi eikä tarvitse sähköistää, mutta lythytakselivälinen veturi voi siihen jumahtaa.

Ja sitten vielä kolmanneksi: Autofeederit toimivat vain digitaaliradassa, eivät analogisessa. En ole vielä kokeillut, mitä ne tekevät analogisessa systeemissä, jos mitään. Jos eivät tee mitää, niin sitten niitä voi käyttää siinäkin, mutta sydän pysyy sähköistämättömänä.

Nousut

Omassa radassani (ei vielä) ole nousuja, mutta enpä kyllä lähtisi sitä 2 ja puolta astetta paljon suurentamaan...
Nousupituus voidaan sopivasti suunnitellen puolittaa, jos toinen rataosuus laskeutuu, ja toinen nousee...
Piiloratapihaan pitää mahtua myös se korkealta laskeutuva "taivaallinen käsi".

Terveisin
Junnailija
Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa!
Vastaa Viestiin