Lehtipuiden rakentaminen (PeS)

Keskustelua radan rakentamisesta, maisemoinnista, ratapihakaavioista, ym.

Valvojat: jhr, Hermanni

LOK
Lämmittäjä
Viestit: 210
Liittynyt: 19.10.2015 21:42

Lehtipuiden rakentaminen (PeS)

Viesti Kirjoittaja LOK »

Oheisessa artikkelissa PeS opastaa, kuinka lehtipuista voidaan rakentaa näyttäviä pienoismalleja. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Rautatieaseman keskustelufoorumeilla 18.01.2014. Olen PeS:n luvalla siirtänyt artikkelin Veturitalli.fi-palveluun kaikkien mallareiden saataville. Artikkelissa esiintyvät kuvat ovat PeS:n ottamia.

Rakenteluohjeen työvaihekuvat on koottu tämän artikkelin alaosaan tiivistetyksi ohjeeksi. Työvaihekuvat on numeroitu juoksevalla numeroinnilla, jotta niihin on helppo viitata leipätekstissä.

-LOK

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisää tarkkuutta pienoismallipuihin

Pienoismallipuun rooli dioraamoissa on usein toisarvoinen. Monesti niittejä vilisevien panssarivaunujen tai höyryvetureiden kylkeen tyydytään istuttamaan vain kaukaisesti puuta muistuttava pölyhuiska. Puiden esikuvanmukaisuuden kasvattaminen ei kuitenkaan vaadi kovin ihmeellisiä asioita.

Pienoismallipuiden rakentaminen ei ole kehittynyt yhtä huimaa vauhtia kuin muut mallirakentamisen osa-alueet. Modernin tekniikan soveltaminen materiaalien valmistuksessa on tuonut markkinoille laserilla leikattuja ja syövyttämällä valmistettuja puiden lehtiä, mutta ei juuri mitään muuta. Syy hitaaseen kehittymiseen saattaa johtua kysynnän puutteesta ja harrastajien asenteista — kuvitelma metsästä kerättävien materiaalien käyttökelpoisuudesta elää yhä vahvana monen mallarin mielissä.

Mallitarkkojen puiden rakentaminen ei kuitenkaan edellytä kovin avaruusajan materiaaleja. Tämän osoittaa uusi englantilainen tarkkaan puunrakentamiseen pureutuva kirja Modelling Trees Part One: Broadlef Trees. Kirjan kirjoittaja Gordon Gravett on englantilainen huippumallari, jonka lähestymistapa puiden rakentamiseen jyrää menneisyyteen lähes kaikki tähänastiset esitykset. Tästä huolimatta menetelmät ja materiaalit ovat hyvin tunnettuja ja tavanomaisia. Tässä jutussa sovelletaan Gordon Gravettin menetelmiä suomalaisten 1:87-mittakaavan puiden mallaamiseen.

LOK:n lisäys: Ohessa PeS:n ottama valokuva vuoden 2013 Scaleforum-näyttelystä. Kuva havainnoillistaa, mihin tässä artikkelissa esitetyt työmenetelmät parhaimmillaan yltävät.
OO-mittakaavan lehtipuu Scaleforum-näyttelyssä.jpg
OO-mittakaavan lehtipuu Scaleforum-näyttelyssä.jpg (190.64 KiB) Katsottu 7464 kertaa
Alussa on runko

Pienoismallipuun runkoon ei koskaan mahdu todellista määrää oksia. Tämä on suuri historiallinen kompromissi, jonka puunrakentajan on hyväksyttävä. Tärkeämpää olisi osata vangita rungon ja oksien muoto, eli puun profiili. Lehdettömän puun valokuvaaminen ja kuvan skaalaaminen mittakaavan mukaiseen kokoon on yksinkertainen tapa hahmottaa puun profiili. Paperille tulostettu vedos on hyvä apuväline itse rungon muotoilussa. Yleensä riittää, kun tulosteesta vangitaan puun paksuimmat päälinjat pienoismallipuun rungoksi.

Gordon Gravett on valinnut runkomateriaaliksi ohuen paperipäällysteisen floristin langan. Suomalaisissa puiden rungoissa käytimme kuitenkin ohutta kuparisäiekaapelia. Olennaista materiaalivalinnassa on se, että lanka olisi mahdollisimman ohutta ja helposti taivuteltavaa. Paperipäällysteisen floristin langan etuna lienee tasoitemassan hyvä tarttuvuus.

Kuparilangat taivutetaan spiraalimaisesti toistensa ympärille (kuva 1). Mittakaavaan tulostettu kuva oikeasta puusta on hyvä apuväline rungon paksuuden arvioimiseen. Runko jaetaan useampaan haaraan sen mukaan, miten puun runko haarautuu tai miten oksat haarautuvat. Paksurunkoisen puun mallaaminen yhdestä paksusta kuparisäienipusta voi tuntua hankalalta, mutta rungon voi osittaa lohkoihin. Lohkoihin on helpompi taivutella erkanevia oksia (kuva 2). Myöhemmin lohkot niputetaan yhteen rungon ympäri tiukasti kiedottavien lankojen avulla.

Rungon voi myös tinata juottamalla yhteneväiseksi haloksi, mutta yleensä pienitehoinen kolvi ei riitä kuumentamaan paksua kuparisäinippua riittävästi — kaasujuotin on tällaisessa tapauksessa tehokkain työväline. Jos juottamista käyttää apuna, on kuparisäierunko muistettava pestä huolellisesti puhtaaksi juotosmateriaaleista lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella.


Rungon pintakäsittely

Runkojen pintakäsittely hävittää kuparisäikeiden muodon ja sen avulla mallataan rungon pinta. Pintakäsittelyyn sopivat hyvin remonttitasoitteet. Monet remonttitasoitteet ovat jauhemuotoisia, joihin lisätään vettä. Sementtipohjainen Cascon HusFix on hyvä valinta. Se tarttuu hyvin eikä kuivunut pinta lohkeile. Ohjeen vastaisesti vettä lisätään niin paljon, että seos muistuttaa paksuudeltaan velliä. Velli on helppo levittää maalauspensselillä runkoon ja samalla ohennettu seos tunkeutuu kuparisäikeiden väliin. Sopan tarttuvuus ja elastisuus paranee, kun seokseen vielä lisätään runsaasti puuliimaa.

Rungot käsitellään 3—4 kertaa vellillä. Käsittelykertojen määrä on riippuvainen tasoitteen paksuudesta. Hieman kuivuneeseen tasoitepintaan voi vanhalla hammasharjalla kaapia kaarnamaisen pinnan (kuva 3).


Runkojen maalaus

Kun runkoihin levitetty tasoite on kuivunut, maalataan rungot (kuva 4). Maaliksi valitaan vain täysin mattapintaiseksi kuivuvia värejä. Akryylimaalit tai vesiohenteiset maalit ovat hyviä valintoja — jutun puissa käytettiin Clas Ohlsonin akryylivärejä, jotka olivat Titanium White, Ivory Black, Burnt Umber ja Primary Yellow.

Maaleista sekoitetaan sopivan ruskeita sävyjä, jonka jälkeen maalit ohennetaan vedellä melko juoksevaksi. Juoksevalla maalilla perussävy saadaan runkoihin lähes valelemalla. Kun maalausastia on riittävän suuri, voidaan yksittäinen runko lähes upottaa maalin tai kaataa litkua pienellä astialla rungon päälle. Kun maali on ohennettu hyvin juoksevaksi, on rungot värjättävä useamman kerran perusvärillä. Sopiva määrä on 2—3 kertaa — kunnes kaikki valkoisuus on hävinnyt rungoista. Käsittely on joutuisaa, koska vesiohenteiset maalit kuivuvat nopeasti.

Lehtipuiden yleissävy on tummanruskea, paitsi koivujen. Rungon pinta voidaan elävöittää samalla tavalla kuin pienoismallien pintoja elävöitetään: mustalla litkulla. Kuivapensselöintitekniikkaa ja harmaata maalia taas käytetään kohokuvioinnin korostamiseen. Harmaa näyttää myös erehdyttävästi puunkuoreen kasvaneelta jäkälältä (kuva 5). Viimeistelyssä voi käyttää muitakin perusväreistä poikkeavia sävyjä.


Lehvästön pohjaksi Poly Fiber

Poly Fiber on vuosikymmeniä vanha tuote, jota alkujaan valmisti Woodland Scenics (kuva 6). Nykyisin myös Noch kauppaa samaa tavaraa Euroopassa omalla nimellään. Siksi sen saatavuus myös Suomesta on hyvä. Vuosikymmenet olen miettinyt, miten Poly Fiberiä pitäisi käyttää, koska kaikki näkemäni Poly Fiberistä valmistetut puut ovat näyttäneet enemmän tai vähemmän myrkynvihreiltä apinan leipäpuilta. Onneksi Gordon Gravet tietää, miten materiaalia pitää käyttää.

Poly Fiber on ymmärrettävä kiskoa auki mahdollisimman läpinäkyväksi verkoksi. Materiaalia voi huoletta repiä, koska se muodostaa kestävän, verkkomaisen rihmaston. Kuitu on vain maltettava repiä niin ilmavaksi kuin mahdollista. Pienoismallipuiden yleisin vika on se, että ne ovat tukkoisia ja läpinäkymättömiä kökköjä.

Puun oksiin tai niiden päihin levitetään hiven PVC-liimaa, jonka jälkeen Poly Fiber –pala painetaan märkään liimaan (kuva 7). Kuitujen palat voivat olla hyvin pieniä tai useamman oksan peittäviä suurempia paloja. Palat saavat olla myös reilusti ylisuuria — lehvästö muotoillaan terävillä saksilla vasta sen jälkeen, kun liima on kuivunut.

Sojottavat Poly Fiber –kuidut leikataan pois saksilla (kuva 8). Samalla lehvästö ”aukaistaan”, eli suurimmat kuitupalat halkaistaan saksilla. Tässä vaiheessa on syytä katsella esikuvista otettuja kuvia.


Lehdet paikoilleen

Perinteisesti puiden lehdet on mallattu Nochin lehtisirotteilla (tuotenumerot 07140—07149). Nämä toimivat hyvin varsinkin, jos niitä sekoittaa keskenään. Tällä kertaa lehtien mallaamiseen kokeiltiin kuitenkin Nochin Classic Flock –sirotteita (tuotenumerot 0732 ja 07304). Sirotteet muistuttavat muodoltaan pieniä ja kiemuraisia muovilangan pätkiä — ne ovat kolmiulotteisempia kuin litteät lehtisirotteet.

Sirotteet kiinnitetään hiuslakalla (spray) ja viimeistellään vahvemman pidon antavalla mattalakalla (spray). Hiuslakkaa ruiskutetaan runsaasti lehvästöihin (kuva 9) ja sirotteet ripotellaan märkään lakkaan (kuva 10). Sirotteilla ei saa tukkia lehvästön ilmavaa rakennetta: lehvästön ja oksien välistä saa näkyä puun runko. Eriväristen sirotteiden käytöllä voi myös vaikuttaa lopputulokseen: varjoisiin paikkoihin kiinnitetään tummempia siroitteita ja valoisiin paikkoihin vaaleampia.

Kun hiuslakka on kuivunut, suihkutetaan koko puu mattalakalla (kuva 11). Tämä sitoo lehtisirotteen tiukemmin paikoilleen kuin hiuslakka.


Työvaihekuvat ja rakennusohjeet tiivistettynä

1. Ohut kuparisäe on oivallinen materiaali mallipuiden runkojen mallaamiseen. Pehmeät säikeet on helppo kietoa toistensa ympäri.
1 Rungon rakentaminen kuparisäikeistä.jpg
1 Rungon rakentaminen kuparisäikeistä.jpg (33.92 KiB) Katsottu 7464 kertaa
2. Runkoihin ei saa koskaan sellaista määrää oksia, mitä oikeissa puissa on. Puun perusprofiilin voi kuitenkin jäljentää esikuvasta.
2 Runko oksien kietomisen jälkeen.jpg
2 Runko oksien kietomisen jälkeen.jpg (40.69 KiB) Katsottu 7464 kertaa
3. Rakennusmassalla tai –tasoitteella käsittely hävittää kuparilankarakenteen kokonaan. Hammasharjalla tai karkealla pensselillä osittain kuivuneeseen massapintaan voi jäljentää puun kuorelle ominaisia uurteita.
3 Rungon pinnoitus.jpg
3 Rungon pinnoitus.jpg (61.28 KiB) Katsottu 7464 kertaa
4. Runkojen värjääminen on joutuisaa puuhaa, kun maali on ohennettu riittävästi ja kun maalauskippo on riittävän suuri.
4 Rungon maalaus.jpg
4 Rungon maalaus.jpg (73.22 KiB) Katsottu 7464 kertaa
5. Kuivapensselöintitekniikalla rungon pintaan saadaan jäkälän näköistä väriä harmaalla maalilla. Runko on kaikkein näkyvin osa puusta, johon kannattaa panostaa. Oksat voi jättää vähemmälle huomiolle.
5 Rungon jäkälöinti ja valmis runko.jpg
5 Rungon jäkälöinti ja valmis runko.jpg (252.54 KiB) Katsottu 7464 kertaa
Viimeksi muokannut LOK, 22.03.2016 08:43. Yhteensä muokattu 5 kertaa.
LOK
Lämmittäjä
Viestit: 210
Liittynyt: 19.10.2015 21:42

Jatkoa: Lehtipuiden rakentaminen (PeS)

Viesti Kirjoittaja LOK »

6. Nochin tai Woodland Scenicsin Poly Fiber on helppo tapa mallata lehvästön perusmuoto.
6 Poly Fiber -lehvästömateriaalia.jpg
6 Poly Fiber -lehvästömateriaalia.jpg (44.8 KiB) Katsottu 7462 kertaa
7. Lehvästö kiinnitetään oksiin sivellyn puuliiman avulla. Lehvästön pohja voi olla reilun kokoista. Kun liima on kuivunut, leikataan ylimääräiset pois.
7 Lehvästön liimaus.jpg
7 Lehvästön liimaus.jpg (369.02 KiB) Katsottu 7462 kertaa
8. Terävillä saksilla lehvästö muotoillaan haluttuun muotoon. Suuret lehvästön palaset voi leikata auki, jotta puusta tulee ilmava.
8 Lehvästön muotoilu.jpg
8 Lehvästön muotoilu.jpg (71.43 KiB) Katsottu 7462 kertaa
9. Nochin Classic-Flock on sopiva lehtisirotemateriaali. Lehtisirote kiinnitetään hiuslakalla.
9 Sirotteen kiinnitys hiuslakalla.jpg
9 Sirotteen kiinnitys hiuslakalla.jpg (69.24 KiB) Katsottu 7462 kertaa
10. Pienoismallipuiden perusongelma on se, että lehvästö on täysin tukossa. Sirotteita ei kannata käyttää liikaa.
10 Sirotteen annostelu lehvästöön.jpg
10 Sirotteen annostelu lehvästöön.jpg (121 KiB) Katsottu 7462 kertaa
11. Valmis puu voi näyttää tältä. Lehtisirotteen pysyminen varmistetaan mattaspraylakalla.
11 Valmis puu.jpg
11 Valmis puu.jpg (304.5 KiB) Katsottu 7462 kertaa
Ilmavasti rakennetut pienoismallipuiden lehvästöt päästävät valoa lävitseen, jolloin mallimaiseman uskottavuus paranee. Puut ovat usein mittakaavaan nähden liian pieniä ja matalia.
12 Puu maisemassa.jpg
12 Puu maisemassa.jpg (185.02 KiB) Katsottu 7462 kertaa
LOK
lakivija[at]hotmail.com
Vastaa Viestiin