Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Keskustelua vetureita, vaunuista, autoista, ym...

Valvojat: jhr, Hermanni

LOK
Lämmittäjä
Viestit: 213
Liittynyt: 19.10.2015 21:42

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja LOK »

Lupaamani englanninkielinen käännös kokoonpano-ohjeesta on nyt lisätty foorumille. PDF-muotoisen käännöksen voi ladata aloitusviestin yhteydessä olevasta linkistä tai suoraan tästä.

I have published an English translation about this thread to support our English-speaking forum members and visitors. The translation is in a PDF format, and it can be downloaded by clicking the link inside the opening post, or directly via this link.
LOK
lakivija[ät]hotmail[piste]com
Avatar
mudhoney
Lämmittäjä
Viestit: 351
Liittynyt: 12.06.2007 13:32

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja mudhoney »

Tässäpä yksi valmis vaunu (viimein!). Poikkeavista maalivalinnoista johtuen vaunu jäi hieman vaaleammaksi kuin ehkä oli tarpeen mutta toisen keskeneräisen vaunun kohdalla tämänkin erheen voi korjata.
P9176383.jpg
P9176383.jpg (124.44 KiB) Katsottu 4944 kertaa
P9176383.jpg
P9176383.jpg (124.44 KiB) Katsottu 4944 kertaa
Liitteet
P9176385.jpg
P9176385.jpg (124.68 KiB) Katsottu 4944 kertaa
LOK
Lämmittäjä
Viestit: 213
Liittynyt: 19.10.2015 21:42

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja LOK »

↑ Mukava havaita, että Kbp-vaunuja on rakennettu valmiiksi. :) Tämä malli on omista rakennussarjoistani ehdottomasti työläin koottava pikkuosien suuren määrän, lankkulattian maalauksen sekä runsaan siirtokuvamäärän johdosta. Itselläni on näitä tällä hetkellä neljä kappaletta loppuun asti koottuina. Tavoitteenani olisi rakentaa vielä pari Kbp- tai Kbpx-vaunua lisää.

Käytitkö muuten mitä maaleja vaunun toteutukseen? Katselin Prisman pienoismalliosastolla, että Revellin matta emalimaali numero 37 voisi olla aika passeli sävy tavaravaunujen punaruskeaa perusväriä varten.
LOK
lakivija[ät]hotmail[piste]com
Avatar
mudhoney
Lämmittäjä
Viestit: 351
Liittynyt: 12.06.2007 13:32

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja mudhoney »

Revellin 37:aa taisin toden totta käyttää. Se ainakin maalilaatikossa oli eka ojossa. 8)
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja PeS »

Miten noin pitkä kaksiakselinen vaunu käyttäytyy, kun vaunussa ei ole kolmipisteripustusta ja pyöräkertaripustukset on vedetty tiukasti ruuveilla kiinni alustaan? Oman kokemuksen mukaan esim. Ek:n mittainen kaksiakselinen vaunu tuolla tavalla ripustettuna on melkoisen jähmeä.
LOK
Lämmittäjä
Viestit: 213
Liittynyt: 19.10.2015 21:42

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja LOK »


↑ Aiheellinen kysymys, joka ei välttämättä tule mieleen ensimmäistä vaunualustaa suunnitellessa. Laitan tähän vähän reippaammin omia havaintoja aiheesta näkyville, jos niistä olisi jollekin lukijalle apua. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa samalla lukea myös PeS:n artikkeli kolmipisteripustuksen toteuttamisesta.

Kbp-vaunujeni alusta on sama kuin aiemmin suunnittelemissani Elo-t-vaunuissa. Sekä Elo-t- että Kbp-vaunut ovat kulkeneet suistumatta koeajoraiteistoillani, joihin olen tiukkojen kaarteiden lisäksi tehnyt erilaisia kohoumia simuloimaan pienoisrautatien elämisestä aiheutuvia virheitä. Elo-t-vaunu pääsi vuoden 2015 Suuri Snadi -tapahtumassa Turun Kiskoliikennekerho ry:n lohkoradalle koeajoon, josta vaunu selviytyi myös ongelmitta. Vaunujen yksinkertainen jäykkä alustarakenne on toistaiseksi ajanut asiansa sekä NEM- että RP25-pyöräkerroin varustettuna.

Jotta alustan käyttäytymisestä saisi paremmin osviittaa, napsin oheisen kuvakollaasin Elo-t- ja Kbp-vaunuistani koeajosoikioilla. Käytän vaunuissani RP25-pyöräkertoja, joissa on NEM-pyöräkertoja matalammat laipat. Vaunut on koottu kokoonpano-ohjeiden mukaan eikä niissä ole lisäpainoja. Koeajovaunusto on ajettu suistumatta jokaisesta kuvassa esiintyvästä kaarteesta ja kohoumasta sekä vetäen että työntäen. Kohoumien mallinnukseen käytin tulitikkuja. Testasin samalla, kuinka kevyt kitkarenkaaton veturi selviytyy Kbp- ja Elo-t-letkan kanssa tiukoissa kaarteissa.



Koe 1: Vastusvoima kaarteessa

Jos vaunun pyöräkerta ei pääse kääntymään kaarteessa, alkaa pyörän laippa hangata ulkokaarteen kiskoa. Mitä jyrkempi kaarre ja mitä pidempi vaunun akseliväli, sitä voimakkaammin laippa vastustaa vaunun kulkua kaarteessa. Jos junassa on kuvatun kaltaisia vaunuja useampia, voi veturin vetokyky loppua kesken kaarreajon.

Testasin Elo-t- ja Kbp-vaunujeni tuottamaa vastusvoimaa laittamalla junan veturiksi kevyen kitkarenkaattoman Pikon veturin, jolla on siis lähtökohtaisesti sangen heikko vetokyky. Heikoista lähtöarvoista huolimatta veturi sai kaarteeseen (kaarresäde 356,5 mm) pysäytetyn 7-vaunuisen Kbp/Elo-t-junan liikkeelle sekä vetämällä että työntämällä. Veturin pyörien satunnainen ympärilyönti tosin viittasi, että kovin paljon pidempää letkaa pikkuveturini ei kykenisi liikuttamaan näillä kaarresäteillä.

Vastusvoiman_testaus.jpg
Vastusvoiman_testaus.jpg (53.83 KiB) Katsottu 4932 kertaa


Koe 2: Jyrkät kaarteet ja kohoumat

Asetin edellisen kuvan koeajoradan kaarrepalojen liitoskohtien alle tulitikkuja simuloimaan erilaisia kohoumia. Pikon veturista loppui voima näissä kokeissa, joten laitoin tilalle kitkarenkailla ja suuremmalla massalla varustetun Rocon Sr2-veturin. Vaunusto kulki alapuolen kuvassa esitettyjen kohoumien yli suistumatta sekä vedettäessä että työnnettäessä, kunhan nopeus pidettiin riittävän alhaisena. Käytin muuntajan ajotehona arvoa 75/200.

Kokeilin sijoittaa kohoumia myös keskelle S-kaarteita, mutta ne olivat vaunuilleni liikaa näillä kaarresäteiden arvoilla.

Jyrkät_kaarteet_ja_kohoumat.jpg
Jyrkät_kaarteet_ja_kohoumat.jpg (59.31 KiB) Katsottu 4932 kertaa


Koe 3: Loivemmat kaarteet ja kohoumat

Rakensin alapuolen kuvan mukaisen koeajosoikion olohuoneeni matolle. (Radan alle laitettu paperi suojasi veturin koneistoa maton karvoilta.) Loivempia kaarteita käytettäessä vaunusto sieti S-kaarteiden alle rakennettuja kohoumia, minkä lisäksi kaarteisiin pystyi rakentamaan korkeampia pomppuja (kaksi tulitikkua päällekkäin). Ulkokaarteiden puolelle tehtyjä kohoumia ei kuitenkaan voinut korottaa aiemmasta yhden tulitikun korkeudesta: kahden tulitikun pomppu ulkokaarteessa johti aina vaunuston suistumiseen. Käytin muuntajan tehona arvoa 150/200, joka kuljetti tavarajunaani pikajunan matkanopeudella.

Lisäsin junan perään lopuksi vielä ylimääräisiä telivaunuja, jotta sain testattua junapainon vaikutusta junan keskivaiheille sijoitettujen kevyiden Kbp-vaunujen käytökseen. Junapainon lisäys ei saanut kevyitä Kbp-vaunuja hyppäämään kiskoilta pompuissa ja kallistuksissa.

Loivemmilla kaarteilla ja S-kaarteilla varustettu koeajorata testijunineen. Kaarresäteet on merkitty kuvaan.
Loivemmilla kaarteilla ja S-kaarteilla varustettu koeajorata testijunineen. Kaarresäteet on merkitty kuvaan.
Koeajorata_2.jpg (53.36 KiB) Katsottu 4932 kertaa

Tasainen kohouma 604,4 millimetrin kaarteessa.jpg
Tasainen kohouma 604,4 millimetrin kaarteessa.jpg (58.69 KiB) Katsottu 4932 kertaa

Toispuolinen kohouma 604,4 millimetrin sisäkaarteessa.jpg
Toispuolinen kohouma 604,4 millimetrin sisäkaarteessa.jpg (55.67 KiB) Katsottu 4932 kertaa

Toispuoleinen kohouma 604,4 millimetrin ja 826,4 millimetrin muodostamassa S-kaarteessa.jpg
Toispuoleinen kohouma 604,4 millimetrin ja 826,4 millimetrin muodostamassa S-kaarteessa.jpg (74.8 KiB) Katsottu 4932 kertaa

Kallistettu 604,4 millimetrin kaarre.jpg
Kallistettu 604,4 millimetrin kaarre.jpg (62.36 KiB) Katsottu 4932 kertaa
LOK
lakivija[ät]hotmail[piste]com
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja PeS »

Käytännön kokeiluihin perustuvat testit ovat aina mielenkiintoisia. Näillä testeillä pääsit kuitenkin vasta puoliväliin. Koska vaunuissasi on lähikytkinmekanismi ja NEM-tuppelo, niin on myös enemmän kuin todennäköistä, että joku asentaa vaunuihin lähikytkimet. Silloin vedossa oleva vaunuletka käyttäytyy kaarteessa vähän eri tavalla kuin NEM-lenkkikytkintä käytettäessä. Kaksi yhteen kytkettyä lähikytkintä muodostaa yhdessä jäykän tangon — kaksi yhteen kytkettyä lenkkikytkintä taas pääsee kääntymään lenkeistään. Lähikytketty vaunuletka on siis jäykempi.

Etenkin jyrkemmissä kaarteissa — jo 600 millimetrin kaarteissa, mikä on kotiratamme minimisäde — letka pyrkii voimakkaasti kallistumaan sisäkaarteen puolelle. Jos tällaisen letkan vaunuissa ei ole kolmipisteripustusta, pyrkivät kaksiakselisten vaunujen korit kallistelemaan pyöräkertojen päällä. Silloin kärkikartiolla varustettu akseli myös kallistelee laakerikuppiparin sisällä.

Koska kolmipisteripustamattoman vaunun ripustuksessa tarvittavat väljyydet on järjestetty lotisevalla kartiosovitteella, liikkuvat akselinpäät kuppien sisällä ja kärkikartion kylki pyrkii kiilautumaan vasten laakerikupin seinämää. Tämä lisää kitkaa ja vetovastus kasvaa — tämän näkee ampeerimittaristakin. Ilmiö näkyy oheisesta kuvasta.
Karkikartiosovitus.jpg
Karkikartiosovitus.jpg (26.43 KiB) Katsottu 4909 kertaa
Telivaunuissa ilmiö ei ole yhtä voimakas, koska kori pääsee kallistumaan telin navan ympäri — riippuen tietenkin siitä, kuinka paljon telirungon ja vaunun korin välissä on välystä. Aina sitä ei ole juuri lainkaan. Kolmipisteripustamaton telivaunukin on tästä syystä epävakaa — etenkin silloin, jos vaunun painopiste on korkealla. Tosin telivaunuissa kolmipisteripustuksen toteuttaminen on äärimmäinen yksikertaista: riittää, että teleissä on välystä ja että toisen telin kallistelu estetään parilla esim. vaunun lattian alle liimatulla muoviriman pätkällä. Lähes kaikissa valmiissa telisvaunuissa on nykyisin kolmipisteripustua — samoin monissa pitkissä kaksiakselisissa vaunuissa.
Ripustus_1.jpg
Ripustus_1.jpg (31.17 KiB) Katsottu 4909 kertaa
Ripustus_2.jpg
Ripustus_2.jpg (28.11 KiB) Katsottu 4909 kertaa
Olen suunnitellut ja piirtänyt jälkiasennettavan kolmipisteripustusarjan kaksiakselisia vaunua varten. Kuvissa näkyvä sarja on vanhemman mallinen levyrautaohjaimella varustettu ripustus. Teen tästä kaikki tarvittavat versiot — myös sellaisen, mikä sopii Kbp-vaunuun. Ripustukset kiinnittyvät vaunun pohjaan yksinkertaisesti kahdella ruuvilla. Ripustus voidaan koota valmiiksi työpöydällä. Näin pääsee kokeilemaan kolmipisteripustuksen vaikutusta myös käytännössä.

Yksi hyödyllinen testauskohde ovat vaihteet — etenkin niissä tapauksissa, jolloin vaunussa on matalalaippainen RP25-pyöräkerta, jolla ajetaan Rocon tyyppisestä vaihteesta, jonka toiminta perustuu siihen, että risteyksen ylitse mennään laipan varassa. Tällaisessa tapauksessahan matalalla laipalla varustetun pyöräkerran risteyksen puoleinen pyörä on hetken aikaa ilmassa, kun se kulkee risteyksen ylitse. Tavallisesti ilmassa oleva pyöräkera sukeltaa — tai pyrkii sukeltamaan — vaihteen risteyksen pohjalle. Vaunu ehkä keikahtaa, jos näin käy. Yhteenkytketyissä letkoissa — etenkin lähikytkimiä käytettäessä — jäykkä kytkinvarsi kuitenkin kantaa vaunun risteyksen ylitse ilman, että suurempaa ongelmaa tapahtuu. Tämä näkyy etenkin kaksiakselisissa vaunuissa — telivauissa teli harvemmin notkahtaa.

Parhaiten em. ongelman havaitsee, kun kaksiakselinen vaunu työnnetään veturilla risteyksen ylitse esim. siten että vaunussa on lenkkikytkin ja veturissa pelkkä kytkinkoukku. Näin ollen vaunu ei ole "kiinni" veturissa, eli vaunun kytkinvarsi ei kanna, vaan vaunu todellakin keikahtaa vaihteessa — mikäli on keikahtaakseen.

Kolmipisteripustus eliminoi vaunun notkahtamista. Ripustus vaunun alla pääsee kallistelemaan, mutta itse kori ei heilahda. Tämä riippuu tietenkin siitä,minkälaiseksi kolmipisteripustuksen liikevarat on laskettu.
LOK
Lämmittäjä
Viestit: 213
Liittynyt: 19.10.2015 21:42

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja LOK »


Kuvasin viime viikolla lisää havainnekuvia Kbp-alustan toiminnasta eri olosuhteissa. Ohessa olisi testausraporttiin jatkoa yläpuolen kommentit huomioiden.
PeS kirjoitti: 26.09.2020 11:36 [...] Koska vaunuissasi on lähikytkinmekanismi ja NEM-tuppelo, niin on myös enemmän kuin todennäköistä, että joku asentaa vaunuihin lähikytkimet. Silloin vedossa oleva vaunuletka käyttäytyy kaarteessa vähän eri tavalla kuin NEM-lenkkikytkintä käytettäessä. Kaksi yhteen kytkettyä lähikytkintä muodostaa yhdessä jäykän tangon — kaksi yhteen kytkettyä lenkkikytkintä taas pääsee kääntymään lenkeistään. Lähikytketty vaunuletka on siis jäykempi.
Kirjoitin lähikytkimien vaikutuksesta vastusvoimaan tarkemmin toisessa viestiketjussa. Vastusvoimatestien jälkeen kokeilin, miten Profi-lähikytkimin varustettu juna reagoi ylempänä mainittuihin kohoumiin (kuva alla). Lähikytkimillä varustettu juna selviytyi korkeammista ulkokaarteen kohoumista (2 tulitikkua) kuin lenkkikytkimillä varustettu juna (yksi tulitikku). Käytin testissä aiemmin mainittua tehoporrasta 150/200 sekä vedettäessä että työnnettäessä.

Koeajojuna Profi-kytkimin 604,4 millimetrin kaarteessa ja kohoumissa.jpg
Koeajojuna Profi-kytkimin 604,4 millimetrin kaarteessa ja kohoumissa.jpg (49.19 KiB) Katsottu 4809 kertaa


Kbp- ja Elo-t-vaununi on mahdollista rakentaa kulkemaan Profi-lähikytkimin myös 356,5 millimetrin kaarteista. Lisäksi vaunut kulkevat Profi-kytkimillä alapuolen kuvan mukaisesta vaihteen tuottamasta S-mutkasta (kaarresäteet 356,5 mm ja 420 mm).

Profi-kytkimillä varustettu Kbp-runko vaihteen muodostamassa S-kaarteessa.jpg
Profi-kytkimillä varustettu Kbp-runko vaihteen muodostamassa S-kaarteessa.jpg (52.91 KiB) Katsottu 4809 kertaa

PeS kirjoitti: 26.09.2020 11:36 Yksi hyödyllinen testauskohde ovat vaihteet — etenkin niissä tapauksissa, jolloin vaunussa on matalalaippainen RP25-pyöräkerta, jolla ajetaan Rocon tyyppisestä vaihteesta, jonka toiminta perustuu siihen, että risteyksen ylitse mennään laipan varassa. [...]
Vaihteiden ja pyöräkertojen yhteensopivuuksista on keskusteltu mm. Veturitalli-foorumilla runsaasti vuosien varrella. Lukemieni foorumikeskustelujen perusteella ei ole olemassa yhtä pyöräkertaa, joka kulkisi luotettavasti kaikkien valmistajien eri aikakausina tuottamista vaihteista. Lähtökohdaksi otin, että vaunuihini voi asentaa oman kotiradan vaihteisiin soveltuvat pyöräkerrat. Pyöräkerran akselin mitaksi valitsin Rocon akselin, koska Rocon NEM-laippaisia DC-pyöräkertoja sekä Märklin-radalle sopivia Rocon AC-pyöräkertoja sai suomalaisista kivijalkaliikkeistä. Suunnittelin vaunujeni pyöränkannattimet (ja telit) samalla sellaisiksi, että pyöräkerrat on jälkikäteen helppo vaihtaa.

RP25-pyöräkerrat valitsin sarjojen vakiopyöräkerroiksi vanhempien harrastajien neuvosta sekä ensimmäisten toteutuneiden kauppojen perusteella: tarjosin rakennussarjoja alkujaan eri pyöräkerroin varustettuna, mutta lopulta vain RP25-versioille sekä pyörättömille versioille oli kysyntää.

Olen testannut vaunujeni kulkuominaisuuksia Atlaksen skaalavaihteissa (Code 83 Custom-Line #8) sekä Fleischmann Profi -vaihteissa. Vaununi kulkevat ongelmitta RP25-pyöräkerroille suunnitellusta Atlaksen skaalavaihdeparista RP25-pyöräkerroin sekä Rocon NEM-pyöräkerroin varustettuina.

Vanhoista Fleischmann Profi -kaarrevaihteista (6142, säteet 356,5 mm & 420 mm) Kbp- ja Elo-t-vaununi kulkevat turvallisesti Rocon NEM-pyöräkerroin varustettuina (kuva alla). Fleischmann Profi -kolmitievaihde (6157, säde 420 mm) sallii NEM-pyöräkertojen ohella myös RP25-pyöräkerroilla ajamisen. Vaunujen tärähtely kyseisissä tapauksissa on tosin sangen voimakasta, koska Fleischmann mitoitti vaihteet aikoinaan omille isolaippaisille pyöräkerroilleen. Telivaunut kulkevat Fleischmann Profi -vaihteista RP25-pyöräkerroin. Opiskelijabudjetti on toistaiseksi rajoittanut isomman vaihdekokoelman hankkimista.

NEM-pyöräkerroin varustettu Elo-t- ja Kbp-vaunu Fleischmann Profi -radan vaihteissa.jpg
NEM-pyöräkerroin varustettu Elo-t- ja Kbp-vaunu Fleischmann Profi -radan vaihteissa.jpg (53.05 KiB) Katsottu 4809 kertaa

PeS kirjoitti: 26.09.2020 11:36 Olen suunnitellut ja piirtänyt jälkiasennettavan kolmipisteripustusarjan kaksiakselisia vaunua varten. [...] Teen tästä kaikki tarvittavat versiot — myös sellaisen, mikä sopii Kbp-vaunuun.
Mahdollisuus valmiiden komponenttien ja puolivalmisteiden käyttöön piensarjoissa otetaan ilolla vastaan. Mikäli kolmipisteripustus mahdollistaa siron RP25-pyöräkerran laajan käytön eurooppalaisvalmistajien vaihteissa, niin se vähentäisi merkittävästi vaihteisiin liittyvää problematiikkaa.
LOK
lakivija[ät]hotmail[piste]com
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kbp-vaunun kokoonpano-ohje (H0) / Building instructions for Kbp class goods wagon (H0)

Viesti Kirjoittaja PeS »

LOK kirjoitti: 07.10.2020 02:11 Pyöräkerran akselin mitaksi valitsin Rocon akselin, koska Rocon NEM-laippaisia DC-pyöräkertoja sekä Märklin-radalle sopivia Rocon AC-pyöräkertoja sai suomalaisista kivijalkaliikkeistä. Suunnittelin vaunujeni pyöränkannattimet (ja telit) samalla sellaisiksi, että pyöräkerrat on jälkikäteen helppo vaihtaa.

RP25-pyöräkerrat valitsin sarjojen vakiopyöräkerroiksi vanhempien harrastajien neuvosta sekä ensimmäisten toteutuneiden kauppojen perusteella: tarjosin rakennussarjoja alkujaan eri pyöräkerroin varustettuna, mutta lopulta vain RP25-versioille sekä pyörättömille versioille oli kysyntää.
Keskieurooppalainen pyöräkertasalaatti on kieltämättä hervoton — sekavasta joukosta on vaikea löytää "keskivertopyöräkertaa". Jo pyöräkertavalmistajien käyttämien akseleiden mitoituserot ovat melkoiset. Tämä jää monelta huomaamatta, vaikka akselin pituus on aivan olennainen pyöräkertojen vaihdettavuuteen liittyvä asia. Keski-Euroopassa on käytössä (ainakin) seuraavat akselipituudet: 23,8 mm; 24,0 mm; 24,4 mm; 24,75 mm; 25,0 mm; 25,4 mm; 25,9 mm ja 26,0 mm. Rocon käyttämän akselin nimellispituus on 24,75 mm. Rocon akselipituuden käyttäminen rakennussarjassa on siinä mielessä hyvin perusteltua, että Rocon NEM-pyöräkertojen lisäksi tarjolla ovat Rocon valmistamat Märklin-pyöräkerrat, mutta myös Rocon valmistamat RP25-pyöräkerrat. Näiltä osin vaihdettavuus on siis hyvä.

Mestarimallien sarjoissa käytetään RP25-pyöräkertoja, joiden akseleiden pituus on joko 25 mm tai 23,8 mm. Valintaan ei ole vaikuttanut mikään suuri tekninen oivallus, vaan saatavuus. Metallirunkoisissa vaunuissa on käytettävä sellaisia pyöräkertoja, jotka on eristetty kummastakin navasta. Näitä ei ole ole tarjolla kovin monelta valmistajalta, vaan yleensä eristys on vain toisen pyörän navassa. Bulkkituotteiden valmistuksesta poikkeaminen nostaa hintaa.

RP25-pyöräkerrat näyttäisivät vakiintuneen de facto -pyöräkerroiksi suomalaisessa kalustossa ilman sen kummallisempaa sopimusta. Kehitys alkoi jo Kaj Wikbergin kauppaamissa rakennussarjoissa ja Mestarimallien sarjoissa jatkettiin samaa periaatetta. Hyvä, että vaunuihisi voi tarvittaessa asentaa RP25-fillarit. Olettaisin, että sarjasi kiinnostavat samoja harrastajia, joilla on jo muitakin Suomi-sarjoja.
LOK kirjoitti: 07.10.2020 02:11 Olen testannut vaunujeni kulkuominaisuuksia Atlaksen skaalavaihteissa (Code 83 Custom-Line #8) sekä Fleischmann Profi -vaihteissa. Vaununi kulkevat ongelmitta RP25-pyöräkerroille suunnitellusta Atlaksen skaalavaihdeparista RP25-pyöräkerroin sekä Rocon NEM-pyöräkerroin varustettuina.

Vanhoista Fleischmann Profi -kaarrevaihteista (6142, säteet 356,5 mm & 420 mm) Kbp- ja Elo-t-vaununi kulkevat turvallisesti Rocon NEM-pyöräkerroin varustettuina (kuva alla). Fleischmann Profi -kolmitievaihde (6157, säde 420 mm) sallii NEM-pyöräkertojen ohella myös RP25-pyöräkerroilla ajamisen. Vaunujen tärähtely kyseisissä tapauksissa on tosin sangen voimakasta, koska Fleischmann mitoitti vaihteet aikoinaan omille isolaippaisille pyöräkerroilleen. Telivaunut kulkevat Fleischmann Profi -vaihteista RP25-pyöräkerroin. Opiskelijabudjetti on toistaiseksi rajoittanut isomman vaihdekokoelman hankkimista.
Atlas ja Fleischmann Profi -vaihteet tarjoavat testaukseen hyvän otoksen. Mitoitukseltaan ne tavallaan edustavat ääripäitä — muiden valmistajien vaihteet jäävät em. valmistajien välimaastoon, jolloin tärähtely matalalaippaisia pyöräkertoja käytettäessä jää vähäisemmäksi kuin Fleischmann Profissa.

Suurin osa vaihteista on mitoitettu sillä ajatuksella, että pyöräkerran laippa kantaa vaihteen risteyksen ylitse. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yhdellä tavalla mitoitettu laippa kulkee tällaisesta vaihteesta moitteettomasti — jos laippa on oletettua matalampi se sukeltaa risteyksessä tai jos se on oletettua syvempi, nousee pyöräkerta risteyksessä. NEM-standardi määrittelee laipan syvyydeksi 0,6-1,2 mm ja amerikkalainen NMRA-standardi 0,6-0,9 mm. Roco on mitoittanut vaihteensa siten, että ainoastaan 1,1 mm syvä laippa kulkee siitä moiteettomasti — matalammat laipat sukeltavat enemmän tai vähemmän, eli vaunut tärähtelevät vaihteissa. Monet amerikkalaiset vaihteet taas on mitoitettu siten, että vain 0,9 mm syvä laippa kulkee risteyksen ylitse moitteettomasti — matalammilla laipoilla varustetut fillarit sukeltavat ja syvemmillä laipoilla varustetut nousevat.

Pyöräkerran sukeltaminen eli vaunun tärähtäminen risteyksen yli kuljettaessa ei välttämättä aiheuta suistumista — ongelma on enemmän visuaalinen kuin tekninen, tosin ei aina — esimerkiksi työnnettäessä kaksiakselista vaunua risteyksen ylitse. Sen sijaan vaihteen risteykseen nähden liian syvä laippa aiheuttaa myös teknisen ongelman: pyörän kehä nousee kiskonharjalta, jolloin pyörä ei enää virroita.

Aika moni keskieurooppalainen valmistaja mitoittaa nykyisin pyöräkertojen laipan syvyyden noin 0,9 millilmetriin. Tämä nimittäin mahdollistaa kaluston kulun sekä eurooppalaisissa että amerikkalaisissa vaihteissa. Roco ja Fleischmann ovat kuitenkin jäämässä kaivamaansa kuoppaan.
LOK kirjoitti: 07.10.2020 02:11 Mikäli kolmipisteripustus mahdollistaa siron RP25-pyöräkerran laajan käytön eurooppalaisvalmistajien vaihteissa, niin se vähentäisi merkittävästi vaihteisiin liittyvää problematiikkaa.
Kolmipisteripustus vähentää itse vaunun tärähtämistä tai korien heilahtelua, kun pyöräkerrat ottavat vastaan radan virheitä tai vaihteiden mitoituseroja. Kolmipisteripustus varmistaa sen, että jokaisen pyöräkerran kulkukehä on kaikissa olosuhteissa kiskonharjaa vasten. Alppirautatieharrastajien rata on tässä mielessä oivallinen testilaboratorio. Radalla on laaja kattaus erilaisia vaihteita eri aikakausilta. On ollut mukavaa havaita, että Mestarimallien RP25-pyöräkerroilla ja kolmipisteripustetulla kalustolla on ajettu radalla ahkerasti. T'ästä on saatu hyödyllistä kokemusta ja samalla on myös saatu osoitus kolmipisteripustuksen vahvuuksista.

Ryhdyin myös tutkimaan RP25-pyöräkertojen sovittamista ja sopivuutta Märklinin C-vaihteisiin kolmipisteripustelulla kalustolla. Ratkaisu on yksinkertainen ja se löytyy Märklinin omista standardeista. Kun RP25-pyöräkerran laippaväliksi säädetään 14,0 mm — mikä on Märklin-standardin minimi — kulkee kalusto sutjakkaasti C-vaihteista. Tosin tässäkin tapauksessa pyöräkerta sukeltaa vaihteen risteyksessä, mutta vaunu ei suistu. Teen aiheesta jossain vaiheessa laajemman jutun.
Vastaa Viestiin