Pienoisrautatie pieneen tilaan - H0f

[kari-g]

Jos tilaa isolle (= H0) radalle ei ole, niin mielenkiintoinen vaihtoehto on H0f (saks. Feldbahn = kenttärata). Skaala on siis H0, mutta raideleveys 6,5 mm eli 600 mm. Busch valmistaa ihan näppärää kalustoa ja kiskoja.

Wikipedia kertoo H0f:stä:
https://en.wikipedia.org/wiki/H0f_gauge

Busch'in sivuilta löytyy lisää. Jostakin syystä (?) kaikki H0f matsku on saksaksi. Jos netin vaihtaa englannin puolelle, niin eipä löydy mitään.
Punaiselle merkityt ovat "out of stock"

-- vuori/kaivosradat:
https://www.busch-model.info/modellbau/ ... benbahnen/
-- kenttäratojen veturit ja vaunut
https://www.busch-model.info/modellbau/ ... wagen/?p=1
-- kenttäratojen lisätarvikkeita
https://www.busch-model.info/modellbau/ ... -zubehoer/

Aloituspaketti 159,00 € löytyy vaikkapa täältä
https://www.modellbahnshop-lippe.com/Mi ... 14105.html

Youtubessa on monia hyviä videoita. Vaikkapa tämä
https://www.youtube.com/watch?v=rOPIg_b3aC0&t=54s

Kun pölkkyjen välissä on "rautaa" ja veturin alla magneetti, niin veturi kulkee kiskoilla vaikka ylösalaisin (!).

//kari

[PeS]

Alppiradalla on tällä systeemillä rakennettu lenkki. Toiminta ei ole mitenkään vakuuttavaa.

[kari-g]

Hmm.
Juutuubista löysin videon "Tapiolan pienoisrautatiemessut 10.2.2018 feat. santtu sammakko_veljet ja sen äiti",
https://www.youtube.com/watch?v=ovoAPDJxgwI&t=168s
jossa noin 2 min 46 sek kohdalla näkyy 10 sek pätkä kenttäratoja. Alla kuvakaappaus

1-BUSCH H0f.jpg

Mielestäni ko rata ei ole BUSCH H0f vaan tavallinen H0e. Ainakin kiskot näyttävät suht. leveältä (= 9 mm) verrattuna kuvassa näkyviin H0 kiskoihin. H0f:n 6,5 mm raideleveys olisi kyllä selvästi kapeampi. Ja sitäpaitsi BUSCHin veturit kulkevat selvästi hitaammin. Kiskoista myös puuttuu BUSCHin "pelti" pölkkyjen välistä.

Onko jokin muu video Alppirautatiestä, jossa näkyisi BUSCH H0f?

//kari

Lisäys 6.10.2020
Löysin Tommi Halkosaaren kuvaaman videon "Suomen suurin pienoisrautatie - Largest Model Railway in Finland",
https://www.youtube.com/watch?v=hBqzlMhWrMc&t=252s
jossa Alppirautatie oli esillä Kauppakeskus AINOAssa 9.1.-29.2.2020.
Videon kohdassa 2 min 01 sek -- 2 min 13 sek näkyy mielestäni H0f kenttärata. Mitään liikennettä ei kuitenkaan näy.
Ohessa kuvakaappaus.

[rcs_plus]

Alppiradan H0f, turverata, on tosi haastava ajettava. Kiskot pitää putsata ja samoin veturin pyörät. Näin veturi saattaa kulkea pari kierrosta ja sitten taas kiskoja putsaten taas vähän aikaa. On kokeiltu ajaa ylijännittteellä, 3V on normijännite, mutta ainakin yhden veturin moottori päästi savut. Vaikka kiskojen keskellä on magneettinauha, niin veturin virroitus ei vaan toimi kunnolla ja kärsivällisyys loppuu kuskilla.
Toinen kuva on Egger Bahn H0e. Ensimmäinen H0e-mittakaavan valmistaja. Näitäkin Alppiradalla on, mutta rata on ollut vain kerran kokoonpanossa mukana.

[PeS]

Kotiradallani on 600 mm:n kapearaiteinen osuus, josta oheinen kuva. En ole käyttänyt Buschin omaa kiskoa, vaan tehnyt kiskotuksen käsin code 40 profiilista. Penkan alla ei myöskään ole teräslevyä. Ensimmäisen sukupolven vetureissahan ei ollut magneettia. Virroituksen kannalta ongelmana on keveys ja ripustuksen puute. Jos vaunuista tekee virroittavat, niin homma paranee vähän. Ei tällä systeemillä mitään operointeja tehdä — ajetaan parhaimillaan ympyrää. Kuvan Gmainder-vetureita oli muuten myös Suomessa.

[kari-g]

SB-Modellbau Saksassa tekee esim em. malliin sopivia kelloankkurimoottoreita. Kts.
https://www.sb-modellbau.com/details/H0 ... bahn-99148
Uusi 12 V moottori soveltuu myös digiajoon.
Tämä SB-Modellbau tekee laadukkaita muunnossarjoja. Taisi olla yli kymmenen vuotta sitten kun ostin aikoinaan
vanhasta N-liitosta ostamaani PIKO 01 höyryyn uuden moottorin. Hienosti toimi!
https://www.sb-modellbau.com/details/H0 ... -232-24016

Tutkailin viime yönä (!) mitä kansa on kirjoittanut BUSCH -radan rakentamisesta/parantamisesta. Saksankieltä taitaville oheinen linkki:
Ensimmäinen juttu alkaa jo vuonna 2013.
https://www.stummiforum.de/viewtopic.php?f=50&t=95523
Tässä vielä tarinaa miten dekooderi asennetaan
https://www.stummiforum.de/viewtopic.ph ... 3&start=50
Ja miten juna kulkee uudella (digi)moottorilla.
http://youtu.be/tcDJG-Z-RrQ

Kiskot normaalia Z-fleksiä. Peltiliuskat kiskojen alle kirjakaupasta löytyvistä arkistointi"nippusiteistä" tai mitä lienevätkään. kts kuva alla

1-liuska.jpg

[Psi]

– –Ja miten juna kulkee uudella (digi)moottorilla.
http://youtu.be/tcDJG-Z-RrQ
– –

Tiedän että muuan pölynimurivalmistaja väittää käyttävänsä digitaalista moottoria pölynimureissaan, mutta ymmärtääkseni sekin on vain mainosmiesten keksimä väännös harjattomasta moottorista, eli moottorista jonka stattorikäämejä ohjataan taajuusmuuttajalla ja jonka roottorissa on kestomagneetit. Harjattoman moottorin nopeus riippuu taajuusmuuttajan syöttämien staattorikäämitysten muodostaman pyörivän magneettikentän nopeudesta. Jos olen yhtään kärryillä, niin Märklinin C-Sinus-moottori on (oli?) tällainen harjaton moottori.
Kelloankkurimoottorissa moottorin roottorin muodostaa kellon muotoinen "tyhjän päälle" käämitty ja liimalla koossa pysyvä käämitys, ja kellon muotoisen pyörivän käämityksen sisällä on moottorin toiseen laakerikilpeen kiinnitetyt kestomagneetit. Magneettiset voimaviivat kulkevat kestomagneetin toisesta navasta käämityksen läpi moottorin metalliseen kuoreen ja takaisin käämityksen läpi kestomagneetin toiseen magneettiseen napaan. Kellonankkurimoottorissa ei siis tarvita metallista pyörivää ankkuria, joten moottorin saa helposti pienellä virralla pyörimään, ja moottoria on helppo pyörittää virrattomana, kun kenttämagneetit eivät vedä ankkurin sakaroita puoleensa. Kelloankkurimoottori ei ole harjaton, pyörivää käämitystä syöttää kommutaattori, mutta sen harjat ovat jalometallia.

SB-Modellbau ei ymmärtääkseni tee itse moottoreita, vaan se käyttää päivityssarjoissaan Maxonin ja Faulhaberin kelloankkurimoottoreita:

https://www.sb-modellbau.com/details/H0 ... bahn-99148

Maxon valmistaa kyllä harjattomiakin moottoreita:

https://www.maxongroup.ch/maxon/view/se ... lose+motor

Selasin koko viestiketjun:

https://www.stummiforum.de/viewtopic.php?t=95523

läpi, mutta en löytänyt mainitaa digitaalisesta, numeerisesta tai harjattomasta (bürstenlos / brushless) moottorista.

pekka

[mattih]

Tiedän että muuan pölynimurivalmistaja väittää käyttävänsä digitaalista moottoria pölynimureissaan, mutta ymmärtääkseni sekin on vain mainosmiesten keksimä väännös harjattomasta moottorista

Ei tää nyt vielä mitään. Joskus TV-shopissa mainostivat pesupalloa jonka "pesuteho perustuu mikroprosessorin lähettämiin mekaanisiin magneettiaaltoihin!"

[kari-g]

Haa... Tämä (digi)moottori -sana on ihan oma keksintöni. Tarkoittaa dekooderin ja moottorin yhdistelmää, siis kokonaispakettia.
Sori jos aiheutti hämmennystä. Tarkoitus oli kertoa että moottoria ohjataan digillä = DCC.
SB-MODELLBAU siis myy moottori & ekstra hw -paketteja. Firman netin etusivulla kerrotaan SB-M:n olevan kelloankkurimoottoreihin
erikoistunut firma ja virallinen Maxon ja Faulhaber moottoreiden "partneri".
Mainitsemani BR01:n moottoripaketti sisälsi myös uuden messinkisen tenderirungon korvaamaan entistä lyijypainoa.
//kari

[PeS]

Maxonin moottorit ovat vakiinnuttaneet asemansa monissa pienoisrautatievetureissa. Raudaton (=coreless) moottori on monessa mielessä ylivertainen etenkin sellaisissa kohteissa, joissa on vähän tilaa. Tällaisia ovat mm. monet suomalaiset pienoisrautatieveturit — etenkin höyryveturit. Fyysisesti pienikokoinen raudaton moottori tarjoaa selvästi enemmän vääntövoimaa kuin fyysisesti samankokoinen "perinteinen" laadukas sähkömoottori — kuten esimerkiksi viisinapainen Mashima. Lisäksi raudaton moottori käynnistyy hyvin alhaisella jännitteellä. Se on käytännössä myös äänetön.

Maxon on pienoisrautatiesovelluksissa vahvoilla esim. Faulhaberin verrattuna, koska Maxonilla on tarjolla myös sellaisia malleja, joissa akseli kulkee rungon läpi — akseli on siis laakeroitu molemmista päistään moottorin runkoon. Tämä mahdollistaa perinteisen matoruuvikäytön vaihdelaatikoissa. Toisaalta monen raudattoman moottorin asennus esimerkiksi vaihdelaatikkoon on konstikasta. Moottorin asennus tehdään kiertämällä. Moottorin rungossa on M5,5 ulkokierteellä varustettu kaulus (tämä näyttää olevan vakioasennustapa monissa laatumoottoreissa). Tätä varten vaihdelaatikkoon on valmistettava sovite — sinänsä yksinkertainen asia, jos hankkii M5,5 kierretapin. Tavanomaisissa moottoreissa — kuten Mashimassa — moottorin rungossa taas on kaksi M1,4 kierteellä varustettua reikää, johon vaihdelaatikko ruuvataan kahdella ruuvilla.

Maxonin ja Faulhaberin moottorit ovat kalliita. Yksin kappalein ostettuna hinta on noin 60 euroa. Viisinapainen Mashima maksaa noin 25 euroa ja kolminapaiset kiinalaiset noin kaksi euroa. Kaikki harrastajat eivät halua maksaa moottoreista tällaista hintaa, vaikka ne olisivat kuinka hyviä. Kiinalaiset ovat myös ryhtyneet valmistamaan halpoja raudattomia moottoreita, joiden hinta on murto-osa Maxoneista. Tällainen irtoa alle kympillä. Maxon tai Faulhaber saattavat olla pienoisrautatiekäytössä jonkin sortin yli-investointi. Asiaa on syytä pohtia sen jälkeen, kun on enemmän kokemuksia kiinalaisista raudattomista moottoreista.

Mestarimallien sarjoissa on kokeiltu monenlaisia moottoreita — myös Maxonin moottoreita. Joissakin tapauksissa ne ovat ainoa vaihtoehto yksinkertaisesti sen vuoksi, että veturin sisätilat rajoittavat moottoreiden valintaa.

Kesällä kokeilin Rocon teleihin perustuvassa Märklin-käyttöön tarkoitetussa Dv12-veturissa lukuisia erilaisia moottoreita. Suomalainen Dv12 on kohtuullisen haastava kohde, koska konepeitot ovat melko kapeat — etenkin siinä tapauksessa, kun konepeitot ovat valettu konevaluna (tällöin konepeittojen seinämien ainevahvuus on pari milliä, mikä kaventaa sisätilaa). Rocon telit osoittautuivat yllättävän jäykiksi — ei siis ole ihme, että Roco on ratkaissut ongelman selvästi ylimitoitetulla ja fyysisesti suurikokoisella moottorilla. Näin jäykkien telien vääntämiseen tarvitaankin ylimääräistä voimaa. Veturin saa kyllä liikkeelle monenlaisilla moottoreillä, mutta jäykkien telien vääntäminen vie osan moottorin voimasta — siksi moni pienempi moottori kuumenee melkoisesti. Raudattomasta moottorista on tässäkin apua. Toisaalta järkevämpää olisi yrittää herkistää telejä — tämä parantaa myös hidasajo-ominaisuuksia. Hehkutukset Rocon teknisestä laadusta ovat ainakin tämän kokemuksen perusteella katteettomia.

Kuvassa näkyvässä Märklin-käyttöön suunnitellussa ja Rocon teleihin perustuvassa Dv12-veturissa on Mitsumin kolminapainen ja melkoisen voimakas perinteistä moottoritekniikkaa edustava moottori. Tätä käytetään muistaakseni jonkun tietokoneen valmistajan printtereissä. Tämä on kuitenkin aivan liian heikko vääntäämään Rocon telejä. Lyhyen ajon jälkeen moottori on tulikuuma.



Tilaustyönä Dv12-veturiin valmistettu alusta, jossa Maxonin raudaton moottori vääntää herkästi rullaavia telejä. Tähän työhön riittää hyvin myös perinteistä moottoritekniikkaa edustava Mashima, mutta erot moottoreiden välillä ovat kuitenkin selvät. Tulipahan tämäkin kokeiltua.



Maxonin moottori asentuu tällaisen asennuslevyn avulla helposti pellistä syövytetyn vaihdelaatikon runkoon. Kuvassa on käytetty kolme millimetriä paksua messinkiä, mutta yhden millimetrin tai puolentoista millimetrin vahvuiseen levyyn syntyy myös riittävästi kierrettä asennusta varten.

[Psi]

Jos iljettävää viisastelua hieman sallitaan, niin kelloankkurimoottorithan eivät tarkasti ottaen ole raudattomia moottoreita, Moottorin runkona toimiva lieriö on terästä (rautaa), ja se on olennainen osa magneettisten voimaviivojen reittiä. Vain moottorin roottori on raudaton, kun käämitykset on käämitty ilman rautalevyistä (muuntajalevyistä?) tehtyä ankkurin kelasydäntä (engl. "core"). Tästä syntyvät englanninikieliset termit "coreless motor" / "ironless core motor".

Katsoinpa huvikseni Talvitien–Hytösen "Englanti–suomi tekniikan ja kaupan sanakirjasta" (ISBN 951-0-23746-9) kuinka he ovat vuonna 2000 kääntäneet termin "coreless": se on "sydämetön"

pekka

[PeS]

Raudaton tai raudattomalla ankkurilla varustettu sähkömoottori näyttävät olevan vakiintuneita ilmaisuita.

[mudhoney]

Itsellä on tarkoitus kokeilla H0f-radan tekoa. Joulun alla hankin Buschin Feldbahn perussetin ja kylkeen voi staattisemmin jatkaa Auhaugenin seteillä.

P3186705_1.jpg

[Psi]

Aiheesta ja vähän vierestäkin:

Jos on tarve saada erittäin pienikokoisia junia liikkumaan (esimerkiksi N-mittakaavan puistorautatielle), niin lineaarimoottori voisi olla ratkaisu. T-mittakaavan junien liikuttamiseen näitä on maailmalla kehitelty harrastuspohjalla:

https://hackaday.com/2022/05/19/pcb-lin ... el-trains/

ja kaupallisesti:

https://www.teenytrains.com/

MiWuLa on tuskaillut saman tapaisen ratkaisun parissa kun siellä on rakennettu F1-rataa, jossa useampi auto kulkee tietokoneohjatusti toisistaan riippumatta: Gerritin päiväkirjan sivu #83: https://www.youtube.com/watch?v=3ujaGUFfgC0

Muitakin hauskoja liikutuskeinoja on tietysti mm. Magnorail: https://www.magnorail.com/en/

pekka

[Psi]

Lisää T-mittakaavaa ja lineaarimoottoreita tällä YouTube-kanavalla

pekka