No niin, ekaksi moduuliksi voisin tosiaan tehdä sen seisakelaiturin, tasoristeyksen, ojarummun ja rantasaunan sisältävän linjalohkon. Toiseksi ajattelin sitä kolmioraidetta. Märklinin vanhassa (vuoden 1987/88) H0-kuvastossa on kaavio kolmioraiteen tekemiseksi K-kiskoista, yks vaihde vaan pitäisi hankkia lisää ja eri pituisia suoria & säteisiä kaarteita.
Kolmioraiteen suora sivu voisi olla sitä parempilaatuista päälinjaa (Fremo-päädyt toki) ja siitä erkaneva rata puolestaan seuraavassa lohkossa/moduulissa M-kiskotukseen muuttuvaa. Näin voisin yhdistää omiin Fremo-lohkoihini mahdollisesti kotiradaksi jäävän M-kiskoista rakennettavan radan pääteaseman.
Seuraavat seikat ovat mielikuvitukseni ja mielikuvieni tulosta. Olin jo ennen tätä moduuliajattelua suunnitellut pitkähkön rataosuuden jonka joskus toteuttaisin kokonaan. Siihen sisältyy jo edellä mainitut kolmioraide, seisake, ja sivuradan pääteasema.
---
Pikola: (Pk)
Asema avattu liikenteelle 1.11.1927. Rata satamaan valmistui samana vuonna, mutta avattiin vasta 1.4.1928. Liikennepaikalla alunperin viisi läpiajettavaa raidetta, raiteet aseman omalle makasiinille, yksi vetoraide, sekä veturitallille johtanut raide. Suurin osa raiteista purettiin vuonna 1982. Veturitalli ja kääntölava purettiin kesällä 1984.
Eli rataosuuden alkuperäinen pääteasema josta erkani satamarata. 1970 -luvun lopulla kuitenkin liikennepaikan merkitys alkoi vähentyä ja ratapihan toimnnot kutistuivat.
Pikolan satama: (Pks)
Avattu liikenteelle 1.4.1928. Raiteistoa laajennettiin kahteen otteeseen, vuosina 1933 ja 1951. Tavarankuljetus sataman kautta väheni kuitenkin rajusti 1960 -luvulla ja suurin osa raiteistosta purettiin 1968-71. 1972 rakennettiin Pikojärven rantaa myötäilevä 2,7 kilometrin pituinen rata Alaslahteen, jonne rakennettiin puun nippu-uittoa varten puutavaran nostopaikka. Vuodesta 1973 lähtien on ajettu puunippujunia satamasta Lamminvaaran tehtaille, koska nippuja ei voida suoraan uittaa sinne kivikkoisen Pirukosken takia.
Pikolan radan liikenteen tarkoitus: sisävesisatama. Vaan kun sisävesisatamat alkoivat 60-luvulla menettää merkitystään, järvi-kiskot-tavaraliikenne väheni, mutta rata sai kuitenkin uutta merkitystä teollisuuden avulla.
Haararinne: (Hre)
Seisake avattiin 1.11.1930, alennettiin laituriksi 1951 ja lakkautettiin 1968. Samalle paikalle rakennettin 1971 kolmioraide Lamminvaaran tehtaiden liikennettä varten. Hietalan suunnasta tulatessa on siis suora raide Lamminvaaraan, Pikolaan täytyy kaartaa Sn35 -vaihteen kautta. Koska kolmion haarat eivät ole kovin pitkät, on vain vaihteiden tulosuunnissa opastimet turvaamassa koko kolmioaridetta. Jos jokin juna on jollain kolmion sivulla liikkeellä, tällöin mikään muu juna ei voi tulla kolmiolle.
Liikenteen suunta ohjautui pääteasemalta teollisuusalueelle. Samoin myös raskas kiskotus.
Ruostepuro:
Seisake avattu 1.11.1930. Lakkautettu 1951. Avattu kiskoautoliikenteen myötä uudelleen joskus 1950-60 -luvulla. Lakkautettu uudelleen 80-luvulla.
Perinteinen tarina.
---
Mikäs tässä nyt oli pointti? Eli Haararinteestä ja Ruostepurosta olisin tekemässä moduulit ja Haararinteen kolmioraiteesta jatkaisin M-kiskotuksella Pikolan pääteasemalle.
Märklin ja modulit
Tässä eilen mietitiin, että me tehtäis se asema-alue. Eli 2-3 modulia pitkä ratapiha ja sitten ehkä 1-2 normaali modulia eli yksi aseman kumpaankin päähän....sillo ei het olis sun seisakkeen jälkeen seuraavassa modulissa asema 
Siinä ratapihalla voisi säilyttää sun sahalle/satamaan lähteviä vaunuja ja tehä vaihtotöitä.
Voihan joka vuosi tehä 1-2 modulia lisää nin pikkuhiljaa se paisus ku pullataikina
Siinä ratapihalla voisi säilyttää sun sahalle/satamaan lähteviä vaunuja ja tehä vaihtotöitä.
Voihan joka vuosi tehä 1-2 modulia lisää nin pikkuhiljaa se paisus ku pullataikina
Mä käsitin että sulla oli asema tulossa kolmioraiteen päähän ja ennen kolmioraidetta seisake? eli meillä sillo olis ollu pääteasema kolmioraiteen päässä ja toinen asema seisakkeen jälkeen linjalla?
Tää oli se miten mulla tää asia piirty nuppiin....sun eka moduli missä seisake, sitten kolmioraide, sitten meidän välimoduli ja asema-alue ja kolmioraiteesta jatkuu sun päättärille.
Tässähän tätä modulien paikkaa voi vaihdella, sehä FREMO:n idea onkin, mutta toi oli hahmotelma palojen yhistämisestä.
Tää oli se miten mulla tää asia piirty nuppiin....sun eka moduli missä seisake, sitten kolmioraide, sitten meidän välimoduli ja asema-alue ja kolmioraiteesta jatkuu sun päättärille.
Tässähän tätä modulien paikkaa voi vaihdella, sehä FREMO:n idea onkin, mutta toi oli hahmotelma palojen yhistämisestä.
Piirsinpäs tässä kuvan [nyttemmin ulkoiselta palvelimelta kadonneen].jhr kirjoitti:Mä käsitin että sulla oli asema tulossa kolmioraiteen päähän ja ennen kolmioraidetta seisake? eli meillä sillo olis ollu pääteasema kolmioraiteen päässä ja toinen asema seisakkeen jälkeen linjalla?
Tää oli se miten mulla tää asia piirty nuppiin....sun eka moduli missä seisake, sitten kolmioraide, sitten meidän välimoduli ja asema-alue ja kolmioraiteesta jatkuu sun päättärille.
Tässähän tätä modulien paikkaa voi vaihdella, sehä FREMO:n idea onkin, mutta toi oli hahmotelma palojen yhistämisestä.
Eli moduuleja voidaan mielen mukaan lisätä kolmioraiteen molempiin päihin eli "päälinjalle". Moduulirata käytössä, esmes vaikka jossain Pienoisrautatiepäivillä, voidaan kolmiosta haarautuvalle radalle liittää joku "päättyvä moduuli" eli vaikka lyhyt puutavaranlastausmoduuli, hylätty rata tms.
Juu, ei sen seisakemoduulin tarvitse olla heti kolmiosta seuraavana.
Viimeksi muokannut LOK, 17.12.2017 23:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Toimimaton linkki poistettu.
Syy: Toimimaton linkki poistettu.
Katsotaas...2231, 2233 ja 2234 kaarteita ja 2261 vaihteet, eli 424,6mm on kaarresäde.jhr kirjoitti:Toi kolmioraidemoduli on aika hyvä idea!..loppujenlopuks todella hyvä.
..saa höyrytkin käännettyä ymäpäri.
Mitä kaarresädettä olet suunnitellu kolimioon?
Siitä on hyvä jatkaa toisilla moduleilla niinku kirjotit
Juu, lätät saa kans käännettyä niin ei tarvii yhden vaunun yksiköllä ajaa moottoripäästä
Ko. toimintaahan harrastettiin esim. Taivalkosken radalla.Ja toki jos halutaan tehdä moduuliradasta Point-to-loop tyylinen eli pääteasema - linjamoduuleja - silmukka, niin senkään teko ei tuota ongelmaa. Päätysilmukastahan saadaan helposti sitten pohja linja-vaihteelle / tunnelimoduulille.jhr kirjoitti:Märklin hyvä puoli kyllä on, että voi tehä luuppeja ja kolmioita ilman oikosulkua ja turhaa päänvaivaa. Tosiaankin mielenkiintonen toi kolmioraide idea!
Tässä ollaan nyt pintapuolisesti lähinnä puhuttu moduulien tyypeistä, mutta mites tuo sähköpuoli? Tuleeko asemamoduuleihin oma asetinlaite ja eristetyt raiteet, jotta yhdellä asemalla voidaan operoida yhtäaikaisesti kahtakin junaa? Entäpä linjamoduulit? Pitäisikö niihinkin saada mahdollisuus valita kahden muuntajan eli kahden junan väliltä. Esmes pitäisikö kolmioraiteen haarat eristää toisistaan, että pääradalla Pohjoisesta Etelään kulkeva juna jää opastimelle odottamaan, että Etelästä sivuradalle menevä järjestelyjuna pääsee alta pois.
Olisko fiksuinta het alussa tehä diginä nin sillo veturit ei ole toisistaan riippuvaisia?
Tuo eristäminen vois olla ihan pätevä juttu. Se mitä itellä tuli ekana mieleen on eristämisen käyttö opasteissa ja mikäli olis mahdollista pitää edellä menneen junan taakse jäävä moduli virratomana nin ei tule peräänajoja jne....eli kun opastimen valo muuttuu vihreäksi niin virta kykeytyy moduliin...liekö sitten hankala toteuttaa??...kulunvalvonta
Elektroniikka mulle on hieman hepreaa...
Heh, tulikohan selitettyä riittävän epäselvästi
Tuo eristäminen vois olla ihan pätevä juttu. Se mitä itellä tuli ekana mieleen on eristämisen käyttö opasteissa ja mikäli olis mahdollista pitää edellä menneen junan taakse jäävä moduli virratomana nin ei tule peräänajoja jne....eli kun opastimen valo muuttuu vihreäksi niin virta kykeytyy moduliin...liekö sitten hankala toteuttaa??...kulunvalvonta
Elektroniikka mulle on hieman hepreaa...
Heh, tulikohan selitettyä riittävän epäselvästi
-
kreikkalainen
- Lämmittäjä
- Viestit: 113
- Liittynyt: 31.03.2007 22:02
Olen seurannut lomarannan nettikahvilasta Kreikassa teidan kuuma keskustelu K-, tai M- tai C-moduuliradasta (myos Faller Car System ideasta). Itse jatkan oma moduuliprojektini loppukesa puolella ja dokumentoin (kuvat, teksti, piirustiksia,ym.) omalla weppisivulla.mudhoney kirjoitti: Ja toki jos halutaan tehdä moduuliradasta Point-to-loop tyylinen eli pääteasema - linjamoduuleja - silmukka, niin senkään teko ei tuota ongelmaa. Päätysilmukastahan saadaan helposti sitten pohja linja-vaihteelle / tunnelimoduulille.
Yksi niista omista moduuleista sisaltaa myos Mobile Station adapterin digi-ojkauksen varten.
Toistan: paatavoite on, saada toimiva FREMO-mukainen kolmekiskomoduulirata 27.10. asti Tamperella
http://www.marklinclub.fi/
Juu, ideoita on ihan kiitettävästi ja aina askel kerrallaan projekti nytkähtää eteenpäin.
Kyllä se tarvii mobile stationille tehä niin saa monipuolisemman systeemin.
Tamperellehan ei tarvii olla jätti rataa, mutta jokunen moduli mitkä saahaan yhteen niin näkee, että hyvällä alulla tää on
....ja kun on hieman valmista niin voi olla, että jotkut muutkin innostuu osallistumaan yhellä tai kahella modulilla.
Kyllä se tarvii mobile stationille tehä niin saa monipuolisemman systeemin.
Tamperellehan ei tarvii olla jätti rataa, mutta jokunen moduli mitkä saahaan yhteen niin näkee, että hyvällä alulla tää on
....ja kun on hieman valmista niin voi olla, että jotkut muutkin innostuu osallistumaan yhellä tai kahella modulilla.