Veturitalli.Fi

Myydään erittäin hyväkuntoiset, osin lähes uudenveroiset Märklin H0 digitaaliveturit: Märklin 39581 BR 151 vihreä raskaan tavarajunan sähköveturi (esikuva Saksan liittotasavalta, DB era IV 1968-1990). Pyörästö Co-Co. Veturissa on C-sine moottori ja äänidekooderi, jossa ääninä jarrujen kirskunta ja t...

Kysymyksiin mitä maksaa ja mistä ohjeet: Digiohjain noin kymmenelle junalle ja virtalähde siihen maksaa noin 100 euroa. DCC-lutikka per veturi noin 30e, äänideko noin 100e/kpl. Nämä ovat siis keskenään vaihtoehto. Jos haluat digitalisoida myös opastimet ja vaihteet, tulee hintaa noin 10e/laite. Isom...

Helppoihin kysymyksiin vastaukset ensin: 1) Digiveturin dekooderi tunnistaa yleensä automaattisesti olevansa analogiradalla ja toimii analogiradan ohjaimen mukaan. Analogiveturi puolestaan kulkee täysillä digiradalla ilman kontrollia (radassa täysi jännite kaiken aikaa). 2) Analogiveturit pitää varu...

Lattiaradan ensimmäisen ajotestin jäljiltä oli täysin selvää, ettei Wiesensteigin kapasiteetti riitä mitenkään aiotulle liikennemäärälle. Lisäksi 22 metrinen kääntöpöytä veturitalleineen tuntui ylimitoitetulta niin pienelle asemalle. Jotain tarvitsi siis Rautatiehallituksessa tehdä ja päätös oli rai...

Hienon näköistä tulee ja mukavaa, kun kerrot noin seikkaperäisesti työvaiheet kompastuskivineen kaikkineen.

En tiedä, valmistaako kukaan Märklinin kanssa sellaisenaan vaihtokelpoista kiskomateriaalia. Mutta löytynee kuitenkin vaihtoehto: englantilainen peco valmistaa erillistä "keskinappularivistöä", jonka avulla Pecon (ja mahdollisesti muiden 2-kiskovalmistajien, jos pölkkyjako täsmää) raiteita voidaan ...

Tuo Juha Telimaan ohje mulla olikin muistiin selvästi jäänyt, kun oman vastaukseni kirjoitin. Mutta tuohan on hienoa, että nyt löytyy 3D tulosteita nimenomaan suomalaisesta Lätästä. Näin ajattelinkin, että nykyisin on parempiakin vaihtoehtoja kuin ne ruotsalaisen Lätän aihiot.

Suomimallit ovat itselleni todella vieras aihe ja varmasti täältä löytyy parempiakin asiantuntijoita, mutta voisiko tuosta saada jotakin aikaiseksi. Kallishan toki on, mutta ilmeisesti kuitenkin MM-formaatilla ajovalmis yksilö. Maalaus ainakin menee tietysti uusiksi. Enkä millään muista oliko se Suo...

Petriltä hyvä havainto, että Märklin on paremminkin vaihtoehto kaksikiskolle kuin yksi vaihtoehto niiden rinnalla. Pekan analogiaa en sen sijaan sellaisenaan hyväksy, että myös muilla järjestelmillä yhden merkin sisällä pitäytyen kaikki kaksikiskon edut säilyvät. Tällöin "ostataan" myös Märklinin ha...

Hmmmm... En ihan jokaista Petrin kohtaa rupea kommentoimaan, mutta pari nostoa vielä kaluttuun aiheeseen. Koko pienoisrautatieharrastus on taantunut aikaa sitten vain harvojen harrastukseksi, joten siksikin suuret massavalmistajat ovat olleet hätää kärsimässä viimeistään koko 2000-luvun. Mitä tulee ...

Kalustossa kannattaa tosiaan miettiä sitä, onko hyötyä digitalisoida vanhoja ja kuluneita tai vaikka kulumattomiakin vetureita. Ajo-ominaisuudet uusissa ovat usein paremmat ja tosiaan mallien yksityiskohtaisuudessa on menty eteenpäin kaikkien valmistajien toimessa. Mikäli vanhassa kokoelmassa on mie...

Märklin of Sweden -hemmo näyttää myös, miten ovet animoidaan, vähän samaan tapaan kuin ykköslinkissäsi. Lisäksi hän hyvin esittelee koko tallin rakentamisen: https://www.youtube.com/watch?v=C0hM8_fYqgM Terveisin Junnailija Kiitos vinkeistä. Tuo servomoottori kävikin mielessä, mutta tässä viimeisess...

Kibrin roundhouse 39452 olisi kokonsa puolesta mainio veturitalli oman ratani varikkolohkolle (lattiaratani tulee sisältämään toivottavasti kaksi rakennettua lohkoa, joilla molemmille tulee varikot). Valitettavasti kyseinen talli ei näytä sisältävän minkäänlaisia ovimekamismeja, vaan ovet jäävät kai...

http://pienoisjunat.blogspot.com/p/tuotesivut.html Tällainen on myös olemassa. Märklin valtuutettu. Maisemointikamaa, taloja etc. Jos oli jo listalla niin puusilmälle pahoittelut. Oli tuolla edellisellä sivulla tämä jo mainittu. Yhdet kaupat tänä vuonna tehnyt ja sen perusteella hyvä. Hinnat ovat m...

Otsikossa sen verran vastakkainasettelua jo itsessään, että pitää kirjoittaa oma kommentti aiheeseen. Nykyisistä Digiohjaimista suurin osa taitaa nykyisellään olla niin sanottuja multiprotokollaohjaimia, joilla ohjailee vaivatta DCC:n ja MM:n. Lisäksi kun digillä ajetaan aina täydellä jännitteellä, ...