Veturitalli.Fi

Kuvia koitetaan laittaa tästä upeasta DB:n nosturista.
Nosturisetti löytyi Fleischmann 5597 ja pelkkä nosturi 5595 numerolla.

Nosturia on valmistettu 1937-44(vuosiluvut mainittu,jolloin nostureita valmistettu).
Nosturivaunun pituus 10,6 m,vastapainot 2x26t.

1000

Ardeltin valmistamia rautatienostureita oli käytössä Suomessakin. Ilmeisesti suuren akselipainon vuoksi Suomeen toimitetuissa nostureissa oli saksalaiseen virkaveljeen verrattuna yksi ylimääräinen akseli. http://vaunut.org/kuva/52948?t=Ardelt Yksi Ardelt taitaa olla yhä Haapamäellä?

Ardeltin rautatienosturista löytyy 1:87 pienoismalli myös Liliputilta ja todella hieno malli saksalaiselta Weinertilta.

Hiukan OT, mutta miten noissa nosturivaunuissa yleensä saadaan nostetuksi vastapainot paikalleen? Tuossakin ne ovat 2*26t, mikä ei ihan ihmisvoimin liiku...

Tony kirjoitti:Hiukan OT, mutta miten noissa nosturivaunuissa yleensä saadaan nostetuksi vastapainot paikalleen? Tuossakin ne ovat 2*26t, mikä ei ihan ihmisvoimin liiku...

Varmaankin toisella nosturilla/nostimella...EH

Lisätään vielä nosturin tietoihin :Nosturivaunu 6-akselinen(3+3 telinen),nosturin puomi oli yleensä 14 metriä(eri mittaisia puomejakin oli).
Krupp-Ardelt nostureita oli myös pienempiä (vastaavan kaltaisia löytyi 45tonninen 3-akselinen, 65t ja jne.)

Myös Kleinbahnilla on (ollut) Ardelt nosturi. Mallina suurinpiirtein samaa tasoa Liliputin kanssa.

Muistaakseni olen saksankieliseltä foorumilta joskus selvitellyt, että Fleischmannin nosturi olisi 90t, Liliputin ja Kleinbahnin 75t Ardelt. Lähdettä en kyllä enää pysty uudelleen löytämään.

t-i-m-o kirjoitti:
Muistaakseni olen saksankieliseltä foorumilta joskus selvitellyt, että Fleischmannin nosturi olisi 90t

Nimenomaan tämä Fleisun setti 5597 sisälsi tuon 90t nosturin"6700 Nur"(Flm 5595) ,plus 2kpl X05 etuvaunua(Flm 5201/02) joissa kuljetettiin näitä nosturivaunun sivutukien alle laitettavia puisia aluslaattoja.
Lisäksi ensimmäisessä X05 vaunussa oli tuki nosturin puomille.

Vastapainojen kuljettamiseen oli 4-akselinen "6718 Nur" 9,2m telivaunu (Flm 5596).
Lisäksi perään tuli Grs 204/Gmhs 53 tarvikevaunu(Flm 5351/39 sekä 4-akselinen miehistövaunu(Flm 5137).
Väritys oli vihreä apuvaunuissa. Kuvat Fleischmann nosturijunaseteista.

Alakuvan nosturin kyltissä lukee:

Tragkraft/Haupthaken
90t bei 8m Ausldg.
Tragkraft/Hilfshaken
20t bei 18m Ausldg.

Kuvien lisäämisessä foorumille täytyy olla tarkkana, tavallisen kuvan oikeudet säilyvät 50 vuotta ja taiteellisten otosten 70 vuotta!

Valokuvat kuuluvat ns. lähioikeuksiin, joista myös säädetään tekijänoikeuslaissa. Valokuvateoksilla - ts. valokuvilla, jotka ovat riittävän omaperäisiä ylittämään teoskynnyksen - suoja on samanlainen kuin muillakin teoksilla. Myös teoskynnystä ylittämättömät tavalliset valokuvat saavat suojaa, mutta niiden suoja-aika on 70 vuoden sijasta 50 vuotta. Suojaa eivät kuitenkaan saa ennen vuotta 1966 julkistetut tavalliset valokuvat. Myöskään sellaiset ETA:n ulkopuolelta peräisin olevat valokuvat, jotka on julkaistu ennen vuotta 1966 eivät saa suojaa.

Eli käytännössä ennen vuotta 1966 kuvattuja tavallisia kuvia saa julkaista foorumilla vapaasti.

Tony kirjoitti:Hiukan OT, mutta miten noissa nosturivaunuissa yleensä saadaan nostetuksi vastapainot paikalleen? Tuossakin ne ovat 2*26t, mikä ei ihan ihmisvoimin liiku...

sivun:

http://www.eisenbahndienstfahrzeuge.de/ ... lt-90t.htm

kuvista voisi kuvitella että vastapainot on vastapainojen kuljetusvaunussa erillisillä liikkuvilla laveteilla ja lavetit saadaan vastapainojen kiinnitystilanteessa siirrettyä kiinni nosturiin ja ehkä todennäköisesti tunkattua ylös jotta vastapainot saadaan nosturiin takaosaan kiinnitettäväksi ja sen jälkeen laskea vastapainon lavetti alas, jotta nosturi pääsee taas kääntymään. Vastapainovaunun nostuin puoleisessa päässä näkyy ruuvitunkit joilla itse vastapainovaunu saatanee vielä pois jousien varasta asennusoperaation ajaksi...

pekka

Psi kirjoitti:
kuvista voisi kuvitella että vastapainot on vastapainojen kuljetusvaunussa erillisillä liikkuvilla laveteilla ja lavetit saadaan vastapainojen kiinnitystilanteessa siirrettyä kiinni nosturiin ja ehkä todennäköisesti tunkattua ylös jotta vastapainot saadaan nosturiin takaosaan kiinnitettäväksi ja sen jälkeen laskea vastapainon lavetti alas, jotta nosturi pääsee taas kääntymään. Vastapainovaunun nostuin puoleisessa päässä näkyy ruuvitunkit joilla itse vastapainovaunu saatanee vielä pois jousien varasta asennusoperaation ajaksi...

pekka

Näissä oli muuten ruuvattavat tuet,käsivoimin näitä asenneltiin.
Tukijalkojen alle tulivat puiset lavetit,nämä nosturivaunun jalat asetettiin perinteisen "vatupassin" avulla oikeaan korkeuteen.
Elikkä nosturivaunu saatiin vaateriin,nostoja varten.
Lavetit jakoivat painoa suuremmalle alalle,mikäli maapohja oli huonommin kantavaa.

Mitä näihin Ardelt höyrynostureihin tulee, niin niitä on vielä massamme ainakin kaksi täysin toimintakuntoista. Ensimmäisenä tulee mieleen se Porvoon asemalla majaileva pienehkö Ardeli, joka aina Porvoon höyrypäivillä siellä puhkui. Nuo Ardelit pystyvät muuten liikkumaan kiskoilla omin voiminkin eteen/taaksepäin vaikkakin hyvin hitaasti matoruuvivoimansiirtonsa kautta!

Miten tuo "matoruuvi" käyttäytyy hinauksessa, Kytkeytyykö ruuvi irti rattaalta? Vanhemmissa Peugeot-henkilöautoissa (muistaakseni ainakin 204-"piikkinokka", 404, 504)oli matoruuviperät. Hinata ei saanut.