Veturitalli.Fi

PeS kirjoitti:Huolestuttavaa on, että joissakin Rocon uusissa vetureissa laipan syvyydeksi on valittu 1,3 mm. Liekö vetureissa käytetty Fleischmannin varastosta kaivettuja ylijäämäfillareital

No onpa kyllä yllättävä ja ikävä takaisku Rocon laadulle Onko tietoa missä malleissa tämmöisiä on käytetty? Ovatkohan aitoja Rocoja vai Fleisulta perittyä tuotantoa?

mattih kirjoitti:

PeS kirjoitti:Huolestuttavaa on, että joissakin Rocon uusissa vetureissa laipan syvyydeksi on valittu 1,3 mm. Liekö vetureissa käytetty Fleischmannin varastosta kaivettuja ylijäämäfillareital

No onpa kyllä yllättävä ja ikävä takaisku Rocon laadulle Onko tietoa missä malleissa tämmöisiä on käytetty? Ovatkohan aitoja Rocoja vai Fleisulta perittyä tuotantoa?

Alkuvuoden saksalaisten lehtien vetutesteistä bongasin mitat. Molemmat uusia vehkeitä. Toinen oli joku C5-veturia muistuttava baijerilainen höyry ja toinen dieseli tai sähkis. Lehdet löytyvät PRK:lta.

raptor70 kirjoitti:miten nämä huonommat ajo-ominaisuudet sitten ilmentyvät veturin kulussa? kiitos

No ei mitään dramaattista. Nopeuden säädössä on hieman selvemmin pykälää, jolloin ajon ohjaaminen on hieman "kulmikkaampaa" ja epätarkempaa. Virroitus toimii kyllä hyvin ja meno ei nyi eikä pätki.

Ja mitä tulee tuohon nakutukseen, niin tutkin asiaa hieman nostamalla veturia kevyesti ilmaan pyörien liikkuessa, ettei päässyt liikkumaan eteen (sellainen testiajoon tarkoitettu kisko olis kiva). Nakutus on tosiaan lähtöisin laahaimesta. Laahaimeen tulleista kulumajäljistä päätellen keskinastat ottavat vain laahaimen kärkiin ja siksi naksahtaa osuessaan nastoihin (?).

Ajattelin kokeilla hieman taivutella laahainta paremman malliseksi. Jos se ei auta, niin kuinkahan onnistuu Märklinin laahaimen vaihtaminen tilalle? Onko kellään kokemusta? Aika samalta päällisin puolin näyttää. Kokeilemalla sekin tietysti selviää, mutta kunhan kyselen, jos jollain on kokemusta.

rim, kiitos vastauksesta..

Tuo kulmikkuus saattaa johtua dekoderin ominaisuuksista. Kokeile jollain muulla dekolla. Myös DC-käyttöisenä voisit testata. Veturi vaikka selälleen pöydälle* ja säädettävää tasasähköä moottorille, deko vaan ensin irti. Näin saisi veturista perusominaisuuksia selville. *On hyvä huoltoasentokin.

mattih kirjoitti:

PeS kirjoitti:Huolestuttavaa on, että joissakin Rocon uusissa vetureissa laipan syvyydeksi on valittu 1,3 mm. Liekö vetureissa käytetty Fleischmannin varastosta kaivettuja ylijäämäfillareital

No onpa kyllä yllättävä ja ikävä takaisku Rocon laadulle Onko tietoa missä malleissa tämmöisiä on käytetty? Ovatkohan aitoja Rocoja vai Fleisulta perittyä tuotantoa?

Tais asiat mennä väärinpäin.
Rocon laadulla en ylpeile,aika P...tÄ,Verrattuna FLEISHMANN laatutuotantoon!
Tämä matä Roco pelastettiin aikoinaan,nyt osti tuon ainoan oikean viimeisen FLEISCHMANNIN´´
No tämä,olikin mielipide...

Nuo 1,3mm:n laipat Roco:ssa taitavat olla tarkoitettu uskollisille Fleischmann-fanaatikoille......tai vain FL:n/muille code100>- radoille.

ealab kirjoitti:Tuo kulmikkuus saattaa johtua dekoderin ominaisuuksista. Kokeile jollain muulla dekolla. Myös DC-käyttöisenä voisit testata. Veturi vaikka selälleen pöydälle* ja säädettävää tasasähköä moottorille, deko vaan ensin irti. Näin saisi veturista perusominaisuuksia selville. *On hyvä huoltoasentokin.

Joo, dekooderia mä ainakin veikkaan. Eiköhän sekin ole yksi seikka jolla Piko on saanut hintoja hilattua ostajaystävälliseen suuntaan. Parempi deko toisi välittömästi lisää hintaa. Mutta kuten olen todennut, ei haittaa minun käytössä pätkääkään ja ainahan sen voi vaihtaa parempaan jos siltä tuntuu.

jartsa kirjoitti: Tais asiat mennä väärinpäin.
Rocon laadulla en ylpeile,aika P...tÄ,Verrattuna FLEISHMANN laatutuotantoon!
Tämä matä Roco pelastettiin aikoinaan,nyt osti tuon ainoan oikean viimeisen FLEISCHMANNIN´´
No tämä,olikin mielipide...

Roco ja Fleischmann painivat aika pitkälti samassa sarjassa. Kannattaisi kuitenkin määritellä vähän tarkemmin, mitä laatu tarkoittaa tai mitkä ratkaisut ja ominaisuudet tekevät tuotteista laadukkaita. Voidaan vaikka vertailla eri valmistajien moottoreita, voimansiirtoratkaisuita, laakerointia, mittatarkkuutta tms.

Rocon omistusta ja rahoitusta on todellakin järjestetty kahteen otteeseen. Aluksi yrityksen toimiva johto osti yrityksen sen alkuperäisiltä omistajilta, mutta homma ei lähtenyt pelittämään. Sittemmin yrityksen kotipaikka taidettiin siirtää Itävallasta Saksaan, jonka jälkeen homma lähti toimimaan. Rocon liikevaihto on ollut muistaakseni noin kaksinkertainen Fleischmannin verrattuna, eli Fleischmann on ollut selvästi pienempi toimija. Se nyt ainakin on selvää, että Fleischmann oli menossa kohti konkurssia: yhtiö ehti tehdä jo useamman reilusti tappiollisen vuoden ennen kuin Roco osti sen, eli tässä vaiheessa Fleischmann oli se, mikä oli rapakuntoinen. Tällaisessa yrityskaupassa ostetaan ennen kaikkea saneerausoptioita ja markkinaosuuksia. Omistusjärjestelyssähän on tarkoitus karsia päällekäiset ja keskenään kilpailevat tuotteet. Uusi strategiahan julkistettiin melko pian yrityskaupan jälkeen: H0-tuotteet yhdistetään joitakin erikoistuotteita lukuunottamatta Rocoksi ja N-tuotteet Fleischmanniksi. Jollain aikavälillä tuoteiden ja brändien määrä konsortiossa siis vähenee. Sekin on syytä pitää mielessä, että tässä fuusiossa Roco vie ja Fleischmann vikisee.

Yritystoiminnassa sekin on syytä pitää mielessä, että jos yrityksen tuotteilla on hyvä hinta-laatu-suhde, se pärjää markkinoilla, menestyy, ei tee konkurssia eikä sitä tarvitse myydä. Keski-Euroopassa on monia pienoisrautatiealan yrityksiä, jotka ovat pärjänneet rakennemuutoksessa. Tällaisia on mm. Piko ja Gützoldt.

Kannattaako enää verrata Märklinin analoogeja mihinkään kun Märklin ei niitä nykyisin valmista, sano.

rim kirjoitti:
Nopeuden säädössä on hieman selvemmin pykälää, jolloin ajon ohjaaminen on hieman "kulmikkaampaa" ja epätarkempaa. Virroitus toimii kyllä hyvin ja meno ei nyi eikä pätki.

Ja mitä tulee tuohon nakutukseen, niin tutkin asiaa hieman nostamalla veturia kevyesti ilmaan pyörien liikkuessa, ettei päässyt liikkumaan eteen (sellainen testiajoon tarkoitettu kisko olis kiva). Nakutus on tosiaan lähtöisin laahaimesta. Laahaimeen tulleista kulumajäljistä päätellen keskinastat ottavat vain laahaimen kärkiin ja siksi naksahtaa osuessaan nastoihin (?).

Ajattelin kokeilla hieman taivutella laahainta paremman malliseksi. Jos se ei auta, niin kuinkahan onnistuu Märklinin laahaimen vaihtaminen tilalle? Onko kellään kokemusta? Aika samalta päällisin puolin näyttää. Kokeilemalla sekin tietysti selviää, mutta kunhan kyselen, jos jollain on kokemusta.

Dekooderi veturissa?
Näitä CV:tä rukkaamalla saadaan ajokäytöskin veturin luonteelle sopivaksi,kun tietää mitä menee tekemään.

Laahaimesta hieman:
Kyllä Märklinin laahaintakin joutuu "virittämään" kapeilla kärkipihdeillä,ajanmyötä jousivoima löystyy.
Loppuunkuluneen laahaimen näet Märklinin kotisivuilla,osiossa Service.

jartsa kirjoitti:

rim kirjoitti:
Nopeuden säädössä on hieman selvemmin pykälää, jolloin ajon ohjaaminen on hieman "kulmikkaampaa" ja epätarkempaa. Virroitus toimii kyllä hyvin ja meno ei nyi eikä pätki.

Ja mitä tulee tuohon nakutukseen, niin tutkin asiaa hieman nostamalla veturia kevyesti ilmaan pyörien liikkuessa, ettei päässyt liikkumaan eteen (sellainen testiajoon tarkoitettu kisko olis kiva). Nakutus on tosiaan lähtöisin laahaimesta. Laahaimeen tulleista kulumajäljistä päätellen keskinastat ottavat vain laahaimen kärkiin ja siksi naksahtaa osuessaan nastoihin (?).

Ajattelin kokeilla hieman taivutella laahainta paremman malliseksi. Jos se ei auta, niin kuinkahan onnistuu Märklinin laahaimen vaihtaminen tilalle? Onko kellään kokemusta? Aika samalta päällisin puolin näyttää. Kokeilemalla sekin tietysti selviää, mutta kunhan kyselen, jos jollain on kokemusta.

Dekooderi veturissa?
Näitä CV:tä rukkaamalla saadaan ajokäytöskin veturin luonteelle sopivaksi,kun tietää mitä menee tekemään.

Laahaimesta hieman:
Kyllä Märklinin laahaintakin joutuu "virittämään" kapeilla kärkipihdeillä,ajanmyötä jousivoima löystyy.
Loppuunkuluneen laahaimen näet Märklinin kotisivuilla,osiossa Service.

Nyt en tarkoittanut laahaimen jousen virittämistä - se kuitenkin on ihan rutiinijuttu. Lähinnä ajatuksena on itse laajaimen muodon fiksaaminen enemmän sellaiseksi, että se käyttäytyisi kuin "suksen kärki", eli kaarevaksi. Täytynee varmaan vaan kokeilla.

Laahaimeen ei pidä koskea,ainoastaan tähän jousiosaan joka jännittää laahaimen oikeaan muotoonsa.
Mikäli tämä laahain on kulunut tai vioittunut,helpommalla pääsee vaihtamalla koko laahain uuteen.
Aiemmin mainitsinkin: Märklinit toimivat parhaiten omilla radoillaan,nämä erimerkkiset ovat vain "yhteensopivia" Märkliniin ja kulkuominaisuudet ovat sinnepäin...

Yks´maku, ei ole mitään, edes taikauskoista syytä olla muokkaamatta laahaimen "suksenkärkiä" parempaan kuosiin. Jos niin katsoo tarpeelliseksi. Jousiosa ei mitenkään jännitä laahainta muotoonsa, kunhan vain pitää huolen jousipaineesta. Sen verran on jo jämäkkyyserojakin tallassa ja jousessa.

ealab kirjoitti:Yks´maku, ei ole mitään, edes taikauskoista syytä olla muokkaamatta laahaimen "suksenkärkiä" parempaan kuosiin. Jos niin katsoo tarpeelliseksi. Jousiosa ei mitenkään jännitä laahainta muotoonsa, kunhan vain pitää huolen jousipaineesta. Sen verran on jo jämäkkyyserojakin tallassa ja jousessa.

Näinhän se taitaapi olla. Varsinkin kun Pikon laahain näyttää silmään vielä hiukan vahvemmalta tavaralta kuin Märklinin oma.