Veturitalli.Fi

Museon sivuilla on juttua Dv12-tekniikasta. Teleistä ja moottorista. Tässä yksi tapa, joka on vielä protoasteella, Dv12-mitoilla, mutta toimii hyvin. Moottorit ovat purettu CD/DVD-asemista. Tuohon protoon sopivat molemmat pitkulaiset moottorityypit, sopivat siten myös lopulliseen malliin. Jos tarkasti katsoo, niin nuo pikkumoottorit ovat sarjaankytketyt, siksi, kun ovat alempijännitteisiä. Ne 9,6- 13V:n moottorit kytketään rinnan. Moottorit voidaan valita, purettujen joukosta mittaamalla niiden ottama virta, jos ei jännitemerkintää löydy. 12V:lla <40mA käyvät suoraan, enemmän virtaa ottavat vain 2-moottorikäyttöön, sarjakytkettyinä. Vaikka näiden, 1-moottorikäytössä, käyttöjännitettä voisi vastuksella pudottaa, se myös vähentää vääntöä* verrattuna suoraan, alempaan jännitteeseen.
* Näin saisi kyllä luistoneston ja kuormaan reagoinnin.

Mistä tuo valmiin näköinen teli on napattu?

ealab kirjoitti:Museon sivuilla on juttua Dv12-tekniikasta. Teleistä ja moottorista. Tässä yksi tapa, joka on vielä protoasteella, Dv12-mitoilla, mutta toimii hyvin. Moottorit ovat purettu CD/DVD-asemista. Tuohon protoon sopivat molemmat moottorityypit, sopivat siten myös lopulliseen malliin. Jos tarkasti katsoo, niin nuo pikkumoottorit ovat sarjaankytketyt, siksi, kun ovat alempijännitteisiä. Ne 9,6- 13V:n moottorit kytketään rinnan. Moottorit voidaan valita, purettujen joukosta mittaamalla niiden ottama virta, jos ei jännitemerkintää löydy. 12V:lla <40mA käyvät suoraan, enemmän virtaa ottavat vain 2-moottorikäyttöön, sarjakytkettyinä. Vaikka näiden, 1-moottorikäytössä, käyttöjännitettä voisi vastuksella pudottaa, se myös vähentää vääntöä* verrattuna suoraan, alempaan jännitteeseen.
* Näin saisi kyllä luistoneston ja kuormaan reagoinnin.

Tämä on hyvä. Laita myös museon sivuille - sopii sinne hyvin aloitetun keskustelun jatkeeksi.

Telit ovat suoraan Roco:n Br 215-218- vetureista. Näitä telejä olen Saksan eBaysta huudellut, eikä pahaan hintaan. Pitää vain seurata myytäviä, ei niitä joka päivä ole. Joskus on koko vetureitakin edullisina. Tuossa protossa näkyvät pikkumoottorit, sellainen on myös hyvin toimien Hv1:ssä, kun sen alkuperäinen moottori sattui kärsimään.

Ihan uteliaisuudesta kyselisin, onko tämä deeveriprojekti edennyt? Minulla on odottamassa tuo Rocon malli, josta saisin telit. Tosin hurukin on minulla kesken ja itseasiassa monta muuta aloitettua, mutta ei loppuun vietyä pikkuprojektia. Ehkä kohta kerkiää taas paremmin tehdä jotain, kun kesäloma lähestyy.

Etsikorisarjaa on aloiteltu. Nyt vain välillä katson laatikkoon, ettei unohdu.

Kuvassa olevat lyhyet moottorit "sallivat" pidemmät kardaanit, jos moottori laitetaan likemmäksi toisiaan. Nämä moottorit on hyvä kytkeä sarjaan, alemman moottorijännitteen takia. Myös mm. SP-kouluelektroniikka myy käypäsiä moottoreita. Jos alkuperäinen Br215-moottori ei sovi, tai ei ole.
Kuvassa ylhäältä lukien Dr14, etsirunko ja valmis moottoripeti, telit Roco Br290, joissa Dr14 fasadit. Dr16 moottorikokeilu, telit Roco Br290 myös muokattuina, niihin tulee Dr16-fasadit. Alhaalla Dv12, telit Roco Br215, myös moottori-kardaanikokeilu. Tilapäisrungoissa Dr16 ja Dv12, näissäkin mitoitukset ao.

Nyt tekeillä Mestarimallit-versio. Kuva telistä. Kytkintuppilosysteemi( 2 sarjaa!) on veturisarjaan kuuluva. Rakensin sen liikkuvaksi. Tätä varten piti keulan alustarakenteita hiukan muokata, ei haittaa. Tuppilokita puskinlevyyn, Tuppilo on liikkuva, jotta voisi käyttää lähikytkimiä. Ja on hyvä tulla 0,5-1mm ulos puskinlevystä. Toimii, on jo kokeiltu. .

Näemmä jousituskin tuunattu. Alkoi kiinnostaa itseäkin, laittaisitko jotain tarinaa siitä?

Joo, aukkoa vaan poralla, jyrsinterällä, viilalla. Ei ole voimalaji. Jouset tein 0,5 Ms-langasta, 2mm akselin ympäri kierrettynä. Koko lanka samalla istumalla. Siitä sitten venytetään sopivasti, että saadaan 7-kierroksen pätkiä, joiden langanpäät mieluusti vielä hiottava suoriksi, ettei jousi taivu. Huom. kiertosuunta! Jouset pysyy paikoillaan 2mm akryylitangon pätkillä, 2mm:n reikiin, sitten vain jouset pikaliimalla, takasivulta. Maalauksia varten poistin tangot, mutta laitan ne liimaten takaisin. (Märklin Br215-veturissa on juuri samannäköiset telifasadit, kuin deeverissä. Roco:n Br215 fasadit hiukan poikkeavat). Reiät on paras tehdä sormiporalla ja hyvällä terällä.

ealab kirjoitti:Nyt tekeillä Mestarimallit-versio. Kuva telistä. Kytkintuppilo on sarjaan kuuluva. Tätä varten piti keulan alustarakenteita hiukan muokata, ei haittaa. Tuppilokita puskinlevyyn, Tuppilo on liikkuva, jotta voisi käyttää lähikytkimiä. Ja on hyvä tulla 0,5-1mm ulos puskinlevystä. Toimii, on jo kokeiltu. 2240.jpg.

Hienolta näyttää. Tuo kääntyvä kytkinmekanismi on mielenkiintoinen, miten olet sen toteuttanut?

Luultavasti rakenne näkyy kuvassa ja selostuksessa. Konehuoneen kiinnitys näin*, koska tässä koplinkisysteemi esti ruuvin käyttämisen. Kopassa on vastaavat hahlot. Samasta syystä hyttiin lisäkielekkeet. Näin takakontti pysyy ruuvittakin. Näin, kun yksi asia johtaa toiseen ja se edelleen kolmanteen...Telijousia koetin aikoinaan jo Roco:n teleihin, mutta niiden muovi on hankalaa työstettävää. Holkkimutterit ovat Roco-vaihteista. solenoidien kiinnityspaikoista, tarpeettomina otettuja.

Tuulilasinpyyhkimet kasattuna. Ja alusta pohjamaalattuna. Rosterikaiteet on hyvä juttu!. Kokeilin ylimääräisellä hukkapalalla taivuttelua, tuli pitkäveteistä hommaa.

Johdotusta. Laitimmaiset piirilevyt, takimmaisessa vielä 5V:n regu, valojen kontakteja varten, kopassa siihen "viikset". Digi(emo)levy Märklinin, koska niitä sattuu olemaan, ei "korvamerkkiä", tähän sopii MTC21-deko, Märklininkin, ovat moniprotokollaisia. Jos niistä löytyisi ääneltäänkin sopivaa. Muu levy virroituksen ja moottorien kontakteja varten. Siinä on häiriösuojakuristimet, ne saattavat lähteä, jos kuristimet tuleekin suoraan teleihin. Tämä 5V:n regulaattori-kytkentä on jo monessa veturissani. Siinä valojen kirkastuminen stoppaa 5V:een, myös analogikäytössä. Siis kohta liikkeellelähdön jälkeen jännite on jo tuo 5V.. Tämä kytkentä(regu) sopii vain ledeille. Koska on pienikokoinen, vain 50mA kestävä.

Koppaa on maalailtu. Mustat saumat onnistui teippailematta. Käytin 0,5 injektioneulaa, kärki suoraksi hiottuna, pyöristettynä, vähän litteäksikin, jotta mahtui uurteisiin. Olennaista on myös reiän avaus. Hiukan piti "taiteilla" mustan maalin juoksemiseksi. Hiukan ehkä ohennusta. Neulan pää pitää saada kohteen pintaan kiinni, jotta maali alkaisi juosta. Kun maali yleensä tulee neulasta, niin hyvin rauhallista liikettä sitten. Maali saattaa mennä neulaan kapillaarisestikin, ei hyvin näin ohueeseen.