Veturitalli.Fi

tässä pikkuveljen kanssa aateltiin rakentaa iskän vanhoista märklin junista ja muista osista iso rata,olemme tehneet jo alustan ja laitettu siihen ruohomattoa ja raidetta muttaa kalliot ja rakennukset puuttuvat viellä ,kun ei niistä vanhoista saatu kuin yksi talo ehjäks....ratavartian talo

kalustona toimii noin 40vuotta vanhoja junia joita on kuusi,4höyry ja 2sähkö junaa ja on viellä 14vaunua

Ne veturit kannattaa huoltaa ennen käyttöä,toi 40 vuotta on jo pikeennyttänyt ja öljytkin jo kuivuneet akseleista.
Jos taitoa löytyy,ne voi itsekkin puhdistaa/öljytä.Vaihtoehtosesti joku perehtyneempi henkilö huoltaa ne korvausta vasten.

no ne on rasvattu ja sun muuta ja uudelleen maalattu ym,kyllä varmasti hieno tulee

Tuo hyvin pitkään "naftaliinissä" maanneiden vetureiden kuntoon saattaminen näkyy olevan paljolti tuurista ja varmaankin säilytysoloista riippuvaa.

Itse siis sain jokusen vuosi sitten takaisin pari vanhaa nuoruuteni Fleischmannnin H0 veturiani (höyry + diesel) aikoinaan ostettuina Tampereen Stockalta ja Pynsäntorin Jokipiiltä noin vuosina 1962-64. Nämä vehkeet sain elvytettyä seuraavasti:

Ei muuta kuin veturi roikottaen Fleischun analogiradalla fillarit hiukka kiinni ja varovaisesti jännitettä nostaen ja fillareita käsin avittaen. Moottori alkoi pyörimään itsekseen ja sen jälkeen voimansiirron öljyäminen ohuella ompelukoneöljyllä koko ajan
jännitettä hiukka nostaen.

Nyt nämä Fleischmannin vehkeet toimivat siis sen noin 50 vuoden pienen tauon jälkeen aivan Buiccin lailla!

Hallussani on myös Fleisua, Länsi-Saksassa tehtyä. Aloitin kunnostuksen varovasti punaisesta O&K:sta. Siitä saanee kulkupelin, uusimalla ruostuneet akselit, pyörät, joiksi sopii Roco:n Br 290:stä riisutut. Saa samalla NEM-normiset. Vaan pyörien rattaat pitäisi sorvata alkuperäisistä "ulos" ja liittää ne uusiin pyöriin. Ratasvarastosta kun ei löytynyt sopivalla hammasluvulla ja modulilla(05) olevia rattaita. Toisen akselin linjakin, laakerit pitää oikaista, ei ole suorassakulmassa, on alkuperäinen koneistusvirhe?. Myös ehkä moottorin harjasillasta toisen hiilipitimen eristäminen moottorin rungosta? Moottorin kenttämagneetti tuntuu olevan voimissaan, toisin, kuin 50-luvun, paristokäyttöisen, 2-akselisen höyryveturin, jonka magneetti piti uudelleen magnetisoida. Sen jälkeen alkoi alkuperäinen, jo korjattukin nopeussäädin kestää.

Fleisut on olleet aina W-Germany kamaa.Eikä mitään DDR piko-höttöä..

Toki, Fleisut ovat aina olleet BRD kamaa mutta kyllä se itäveli Pikokin DDR:ssä teki joitakin sarjojaan hyvin tarkoin toleranssein ja laaduin silloin 1950-60 luvuilla. Tästä on ihan meikäläisellä kelpo todistusaineistoa jäljellä! Toki, kyllä Piko valtaosin neukkuaikanaan teki paljolti "sekundaa ja sutta", mutta ihme poikkeuksiakin oli!

Nämä oli näitä 60-luvun ja hieman 70 puolelta olevia Pikoja,jäi vain hieman huonon laadun maku.
Mekaaninen toteutus silloin oli pellistä prässätty alusta,onko nykyisinkin semmonen vai sinkkivalua?