Veturitalli.Fi

Pikon Digi2 on boosteri eli lisävahvistin. Digi1 on keskusyksikkö, jonka käskyt välitetään boosterille toista johtoparia pitkin. Käskyt välitetään edelleen boosterin raide-osuudelle toisella johtoparilla. Raide-osuudet on siis eristetty toisistaan ja toista syöttää Digi1 ja toista Digi2. Boostereita voi olla kaikkiaan kymmenen.

Toisinsanoen Digi2 lukee Digi1:n käskyt toisella johtoparilla ja välittää ne edelleen omalle osuudelle toisella johtoparilla. Digi1:n käskyt voidaan "lukea" Digi1:n syöttämistä kiskoista, jolloin boosterin lukevat johdot kytketään Digi1:n osuuden kiskoihin ja toiset syöttävät johdot Digi2:n kiskoihin.

http://www.piko.de/e/textseiten_db/PIKO ... Digi_2.php

Aa, okei. Kiitos kovasti Juha valaisusta!

Eli siis kai suunnitelmani edelleen toimisi? Digi1:stä johdot rataan ja toiset johdot Digi2:n kautta toiseen kohtaan radalle. Ja tässä tapauksessani siis toiset johdot laittaisin irroitettavaan palaan (varmaankin Digi2:sta tulevat?), jonka kiskot katkaistaan moduulityyppisesti rajakohdasta siirtämisen takia, ja toiset johdot (Digi1:stä suoraan tulevat) kiinteälle radalle (vastapäätä irroitettavan palan kohtaa jos johdot riittävät?). Vetureita voisi ohjata samalla kaukosäätimellä koko radan matkalta, myös irroitettavalle palalle tultaessa? Eikä veturi pysähtyisi irroitettavan palan kohdalla? Irroitettavalla palalla tulee olemaan myös vaihde. Onko pala nyt ns. eristetty?

Ja sitten niin, että irroitettavalla palalla johdot kytketään vaikkapa ulompaan raiteeseen ja kiinteän radan puolella sisäpuolen raiteeseen? Onko tällä väliä kummin päin nämä tehdään?

Kysymystulva...

joose_ kirjoitti:
Ja sitten niin, että irroitettavalla palalla johdot kytketään vaikkapa ulompaan raiteeseen ja kiinteän radan puolella sisäpuolen raiteeseen? Onko tällä väliä kummin päin nämä tehdään?

Kysymystulva...

Niitä kahta eri virtapiiriä EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa kytkeä toisiinsa!Ne johdot on myös kytkettävä ns. "väri väriin",elikkä samaan kiskoon Esim.johdinväri oikea kisko=violetti/johdinväri vasen kisko=valkonen.Tämä muistettava myös seuraavillakin liitännöillä/lohkoilla.
Booster ja keskusyksikkö on oltava AINA erotettuna raiteissa toisistaan,eristysliittmillä tms. tavalla.
Jos nämä on yhdistetty suoraan toisiinsa,satavarmasti se "käyttösavu" nousee näistä pahimmillaan.

No kysymystulvaan senverran;Ei ole tyhmiä kysymyksiä,ainoastaan tyhmiä vastaajia...????

No tämä täytyy muistaa kyllä! Tietenkin menen kuitenkin kytkemään ne yhteen. xDD

Mutta siis kun menee kaksi raidetta ympäri koko radan, niin onko väliä laittaako syöttöjohdot sisäpuolen raiteeseen vai ulkopuolen raiteeseen? Ja jos kytkee irroituspalalla johdot vaikkapa sisäkaarteeseen niin laittaako isolla puolella johdot ulkokaarteeseen?

Niin ja niinhän sitä sanotaan ettei kysyvä tieltä eksy.

joose_ kirjoitti:

Mutta siis kun menee kaksi raidetta ympäri koko radan, niin onko väliä laittaako syöttöjohdot sisäpuolen raiteeseen vai ulkopuolen raiteeseen? Ja jos kytkee irroituspalalla johdot vaikkapa sisäkaarteeseen niin laittaako isolla puolella johdot ulkokaarteeseen?

Nyt ei avautunut tuo sun juttu,yritetään nyt kuitenkin.Siis onko radassa yksi raidepari/suuntaansa eli 2 raidetta tulo ja menosuuntiin omansa?

Kannattaa hommata vaikkapa piilteemasta yleismittari jossa diodimittaus piip äänimerkillä,mikäli ei jo ole tollasta mittaria.

Siihen sitten hommaa tarpeeksi pitkät johdot/tekee itse,mitkä ylettyy koko radan alueelle.
Mittaria ei tällöin tarvitse edes nähdä,äänimerkki kertoo onko kytkentä oikein tai väärin.Itse määrittelet ja pidät mielessä, tarkottaako piippaus oikosulkua tai oikein tehtyä kytkentää.
Tuo oikeankäden sääntö toimii mulla,sekä kiskojen katselu veturinkuljettajan näkökulmasta=oikealla aina piuhan väri x ja vasen on väri xx.
Nuo piuhojen värit voit itse määritellä mitä haluu käyttää tai on jo hommattuna.

Tuo kannattanee lukea, jos sähkö ei ole kovin tuttu asia:
http://www.n-club-finland.org/wiki/Defa ... eSupport=1
Aika selkeästi kerrottua perusasiaa tuntuisi olevan.

joose_ kirjoitti:No tämä täytyy muistaa kyllä! Tietenkin menen kuitenkin kytkemään ne yhteen. xDD

Mutta siis kun menee kaksi raidetta ympäri koko radan, niin onko väliä laittaako syöttöjohdot sisäpuolen raiteeseen vai ulkopuolen raiteeseen? Ja jos kytkee irroituspalalla johdot vaikkapa sisäkaarteeseen niin laittaako isolla puolella johdot ulkokaarteeseen?

Niin ja niinhän sitä sanotaan ettei kysyvä tieltä eksy.

Jos tuo sinun ovaali ratakaaviosi vielä pätee (siis se jonka kerroit viestissäsi 24.04.2011 10:02) niin sähkön kytkennän kanssa ei ole suurempaa väliä. Eli laita ne virran syöttäjohdot noin 1-2 metrin välein rataasi ja sillain, että aina järjestelmällisesti toinen "vaihe" on ulkokiskossa ja toinen piuha sisäkiskossa. Jos epävarmuutta, tsekkaa ihan yleismittarilla.

Tällainen kytkentä toimii siis vallan mainioisti koska ratasi on ihan perinteellinen ovaali ilman mitään poikittaisia risteyksiä ym. silmukoita!

Useiden valmistajien ohje onkin:3;n metrin välein syöttö kiskoihin digikäytössä.
Sama pätee myös ilmajohtimiin,näin saadaan eliminoitua mahdolliset katkokset.
Tämä toimii muuten myös perinteisessä analogiradassa.
Muuntajalta/DCC-ohjaimelta esim. AJ 1,5mm johtoa "sokerinpaloille"=ruuviliittimille ja niistä lyhyet kytkentälangat(0,5-1mm) juotettuna kiskoihin.Johtoa löytyy Motonetistä ja piilteemasta rullissa tai 5/10m:n kieppinä.
Juotos on aina kiskoihin varmempi ja halvempi kuin perinteinen (valmistajan) liitin.

Terve taas. Projekti on nyt ollut jäissä jonkun tovin innostuksen lopahdettua, mutta nyt on taas innostusta ja kiinnostusta mukana jatkaa hommaa. Ratakaavion päätin pistää totaalisesti uusiksi, tällä kertaa yksinkertaisempaan muotoon. Radasta ei tule enää kaksiraiteinen kauttaaltaan vaan yksiraiteinen. Asemille tulee kuitenkin pitkät ratapihat, luultavasti kaarrevaihteilla, joten moniraiteisia osuuksiakin kyllä löytyy. Kaluston hankintavimmakin laantui joten olen nyt suunnitelemassa ajelevani radalla lyhyellä taajamajunalla sekä IC:llä. Sr2 ja BR218 nyt alkuun vetokalustona, kunhan Sr2:senkin ja vaunujen maalausoperaation saisi edes valmiiksi. Taisi innostuksen lopahduskin johtua siitä kun meinasi mennä hermot maaliruiskuun. Liekö vika käyttäjässä vai ruiskussa, mutta ei vaan meinannut tulla haluttua jälkeä. Luultavasti käyttäjässä.

Uuden ratapohjakaavionkin latailen tännepäin jossakin vaiheessa.

Pari yksityiskohtakysymystä pätkähti taas mieleeni joten;

Mikä on vaununirroitusraiteen toimintaperiaate ja mihin kohtaa rataa se kannattaa sijoittaa? Ja onko se ylipäätään pienoisrautatiellä välttämätön?

Miten vaihteiden sähköistys Pikolla tapahtuu? Pystyykö vaihteet sähköistämään heti käyttöön vaihteiden sähköistyssarjalla (kytkinpaneeli + vaihdemoottorit) vai täytyykö vaihteille ostaa omia dekoodereita tai vastaavia?

joose_ kirjoitti:Mikä on vaununirroitusraiteen toimintaperiaate ja mihin kohtaa rataa se kannattaa sijoittaa? Ja onko se ylipäätään pienoisrautatiellä välttämätön?

Omassa radassani ei sellaista ole. Periaate on yleensä se, että raiteiden väliin sijoitettu taso nousee ylöspäin, jolloin se osuu kytkinten alaosassa oleviin varsiin ja näin avaa kytkimet. Sijoitus voisi olla oletetussa paikassa, jossa kytkimiä avataan, kuten ratapihan päässä, jossa veturi irrotetaan vaunuista tai vaikka laskumäen ylimmässä pisteessä, jossa tavarajuna palotellaan eri raiteille mäen avulla lajiteltaviksi paloiksi. Yleensä nämä vaununirroitusraiteet (tehdasvalmisteiset) näyttää aika rumilta. En tiedä pystyisikö mukavamman näköisen tekemään itse.

Jees, kiitos! Tuossa uudella ratakaaviollani tulee olemaan loppujen lopuksi melko pieni ratapiha tuolla isommallakin asemalla eikä loppujen lopuksi radallani taida kulkea yhtä tavarajunaa enempää joten tuskinpa vaununirroitusraidetta tartten. Täytyisi sitten pelata liitoskytkimillä kun Pikolla ei omaa vaununirroittajaa ole ja täytyisi Rocolta hommata, eikä se varmaankaan näyttäisi sitten kovin hyvältä.

Voi kun rupeaa sormet syyhyämään radan tekoon. Aina se innoitus näin nousee, mutta kun ensimmäinen ongelma vastaan tulee niin johan laskee into kuin se kuuluisa lehmän häntä. Jos nyt saisi edes kaluston maalailtua. Vähän on vaan vaikeuksia päättää minkälaisen ratakaavion laittaisi. Esim. yhdessä ratakaaviossa olen laittanut kaarteisiin ennen varsinaista kaarretta 15 asteen R9-kiskot, jotta kaartuminen ei vetäisi junaa aivan kippuraan, mutta siinä kaaviossa ratapiha on sitten melko lyhyt ja karu sekä vie jonkin verran tilaa muutenkin. Haluaisin kuitenkin, että ainakin yhdelle laituriraiteelle mahtuisi mahdollisesti 5-6-vaunuinen juna. Yhdelle flexin pätkälle (940mm) varmaan mahtuisi noin 2-3-vaunuinen juna. Noh, jos ne junat nyt kulkisivat edes jotenkin R3/R4-säteen kaarteista.

Tilaa voi säästää/suorapituuksia ei vähennä, jos tekee kaarteet muuttuvasäteisiksi. Omassa aloituskaarre 1x 1/2 R9-10, siitä 2 x R5-6, edelleen 2 x R9-10 puoliväliin asti, siitä kaarteen loppuosa "peilikuvana". Tuo Rn-n= 2-3 raiteiset kaarteet.

No niin, nyt sain latailtua muutaman ratakaavioehdotukseni tänne. Itse olen alinta vaihtoehtoa, eli numeroa 21, eniten tähän mennessä pitänyt varteenotettavimpana. Tässä kuvassa nyt molemmat asemat ovat radan sisäpuolella, toisaalta haluaisin ainakin toisen aseman myös ulkopuolelle joten sivuflexejä täytyy varmaan lyhennellä tilan saamiseen. Mutta kommentoida saa ja vinkkejä laittaa.

Kaaviossa 22 ainakin aseman läntinen tulovaihde ja pysäkin pohjoinen tulovaihde ovat niin lähellä toisiansa, että tällöin olisi sama yhdistää asema ja pysäkki kaksoisraiteella. Ja tämähän voisi ollakin järkeenkäypää; asemalta lähtevä kaksoisraide päättyy seisakkeelle. Toisen junan voisi lähettää läntistä raidetta pitkin kohti etelää (vastapäivään) heti kun länteen/pohjoiseen (myötäpäivään) kulkeva juna on ehtinyt seisakkeella olevan vaihteen taakse.

Kaarrevaihteet ovat todellisuudessa varsin harvassa, joten itse kannattaisin enemmän vaihtoehtoa 18, mutta jos tarkoituksenasi on ajaa pitkillä junilla (tai lyhyillä ja haluat tilantuntua raidepituudessa) niin silloin toki kaarrevaihteet ovat oikeutettuja ja vaihtoehto 21 on paras.