3D-tulosteiden maalaus
Lähetetty: 05.03.2016 14:26
Karkeiden tai karkeahkosti tulostettujen 3D-printtien maalauksessa näyttää usein vallitsevan ajatus, että paksulla tai lukuisilla paksuilla maalikerroksilla voidaan korjata tulostuksen epätarkkuuudet tai karkeahko pinta. Paksu maalikerros kyllä korjaa virheitä, mutta samalla nurkat ja kulmat täyttyvät ylimääräisellä maalilla — ne pyrkivät pyöristymään ja myös yksityiskohdat katovat. Paksut maalikerrokset myös kasvattavat yllättävän paljon osien ulkomittoja. Printtien pintaa voidaan korjata vähän kevyemmilläkin tavoilla.
Oheisissa kuvissa on maalaamalla korjattu Shapewaysin FXD-tulostusmenetelmällä printattujen osien pinta. Kyseessä on Dv12 2501:n konepeitot — eli sähköveturi, joka palautettiin takaisin dieseliksi, siis yksilötapaus. Oleellista on käyttää tasaiseksi vetäytyvää täyttöpohjaalia, eli maalia joka sisältää pintaa silottavia partikkeleita. Yhtä oleellista on käyttää riittavästi ohennetta ja pienoismalliruiskua alhaisella paineella, jotta maalin määrää voidaan kontrolloida tarkasti. Erinomainen purkkitavarana myytävä täyttöpohjamaali on Gunzen Surfacer (T:mi Martti Kuivalainen). Kuvissa näkyvät printit on maalattu kolmeen kertaan: yhden kerran Surfacer 500:llä ja kaksi kertaa Surfacer 1200:lla. Ohennus valmistajan omalla ohenteella 1:1:een. Surfacer-numero kertoo täyttöpartikkelien karkeuden samalla logiikalla kuin vesihiontapaperin karkeus ilmoitetaan — mitä suurempi numero, sitä hienompi partikkeli.
Surfacer on erinomainen maali. Se sisältää hyvin voimakasta liuotinta, jolloin pinta vetäytyy nopeasti sileäksi. Välihionnan voi sileillä suorilla pinnoilla tehdä nro 1000 vesihiontapaperilla veden kera — suurin osa kuvissa näkyvien osien pinnoista on kuitenkin hiomattomia. Säleiköt ja koholla olevia yksityiskohtia sisältävät pinnat on hiottu varovasti lasiharjalla. Vesihiontapaperista voi myös leikata pieniä palasia, joita hiottaessa pidetään pinseteissä, jolloin pääsee käsiksi kapeikkoihin tai jolloin voi kiertää yksityiskohdat. Pienoismalliruiskua käytettäessä maalikerrosten vahvuus jää ohueksi ja terävät alueet pysyvät terävinä. Tästä on hyvä jatkaa pintamaalausta tai lakkausta. Kuvissa näkyvistä osista tosin tällä kertaa valmistimme kaksipuoleisen muotin, jolla lopullista mallia varten valettiin hartsiosat.
Oheisissa kuvissa on maalaamalla korjattu Shapewaysin FXD-tulostusmenetelmällä printattujen osien pinta. Kyseessä on Dv12 2501:n konepeitot — eli sähköveturi, joka palautettiin takaisin dieseliksi, siis yksilötapaus. Oleellista on käyttää tasaiseksi vetäytyvää täyttöpohjaalia, eli maalia joka sisältää pintaa silottavia partikkeleita. Yhtä oleellista on käyttää riittavästi ohennetta ja pienoismalliruiskua alhaisella paineella, jotta maalin määrää voidaan kontrolloida tarkasti. Erinomainen purkkitavarana myytävä täyttöpohjamaali on Gunzen Surfacer (T:mi Martti Kuivalainen). Kuvissa näkyvät printit on maalattu kolmeen kertaan: yhden kerran Surfacer 500:llä ja kaksi kertaa Surfacer 1200:lla. Ohennus valmistajan omalla ohenteella 1:1:een. Surfacer-numero kertoo täyttöpartikkelien karkeuden samalla logiikalla kuin vesihiontapaperin karkeus ilmoitetaan — mitä suurempi numero, sitä hienompi partikkeli.
Surfacer on erinomainen maali. Se sisältää hyvin voimakasta liuotinta, jolloin pinta vetäytyy nopeasti sileäksi. Välihionnan voi sileillä suorilla pinnoilla tehdä nro 1000 vesihiontapaperilla veden kera — suurin osa kuvissa näkyvien osien pinnoista on kuitenkin hiomattomia. Säleiköt ja koholla olevia yksityiskohtia sisältävät pinnat on hiottu varovasti lasiharjalla. Vesihiontapaperista voi myös leikata pieniä palasia, joita hiottaessa pidetään pinseteissä, jolloin pääsee käsiksi kapeikkoihin tai jolloin voi kiertää yksityiskohdat. Pienoismalliruiskua käytettäessä maalikerrosten vahvuus jää ohueksi ja terävät alueet pysyvät terävinä. Tästä on hyvä jatkaa pintamaalausta tai lakkausta. Kuvissa näkyvistä osista tosin tällä kertaa valmistimme kaksipuoleisen muotin, jolla lopullista mallia varten valettiin hartsiosat.