Veturitalli.Fi

Mielenkiintoinen. Onko tuo siis jotenkin saman ideainen kuin vaikkapa Fleischmannin FMZ - muuntajat? Vai mikä tuo pulssi-juba on?

Mielenkiintoinen - mikä on tuon ´pulssi´- jutun idea?

Siinä pelataan DC:n pilkkomisella. Annetaan moottorille, määrätyllä taajuudella, pulssien pituutta säätäen, pulssijonoa. Lyhyemmät pulssit, pienempi vauhti, jne. Olennaista on se, että jokainen pulssi on täyttä jännitettä. Siten moottorin vääntö aina pulssin aikana on täyttä. Maximinopeus taas on pulssien pituus maximissaan, oikeastaan lähes suoraa tasasähköä. Ja silti on veturin mekanismin hyvä olla kunnossa, huollettuna, voideltuna, toimia vähin jarruin.

Pulssinleveysohjatun ajolaitteen voi rustailla helposti ja edullisesti vaikkapa näistä komponenteista:
TASAJÄNNITE/PULSSINLEVEYSMUUNNIN Velleman K8004
ja siihen teholähteeksi vaikkapa tämä
DC-HAKKURIVIRTALÄHDE 15V 1,2A 18W

Uups. Meinasi unohtua.
Ajosuunnan vaihtoon tarvitaan vielä kaksinapainen vaihtokytkin - vaikkapa tämmöinen
2-NAPAINEN PIENI VIPUKYTKIN ON/OFF/ON

//kari

Tuo Velleman on toimiva. Itselläkin sellaiset. Tarvitsee vielä laitekotelon ("saippuakotelon", jollaisiin rakenneltiin kidekoneita, joskus) ja potikan 1K lin. Ehkä merkkivalonkin sähkön päälläolon merkiksi, toinen, suuntamerkkivalo 2-väriledillä, 2 viiksisellä. Suunnanvaihtokytkin on hyvä olla keskiasentoinen, ts. keskellä nolla-asento, siis, on-off-on.

Kuka ei halua itse pusata sellaista pulssiajolaitetta niin vinkkinä, että niitä 1980-luvun pulssilaitteita on edelleenkin saatavilla esim. Saksan Ebaystä. Hakusanoina Impulsbreitensteuerung, impulsfahrregler, impulssteuergerät, impulsfahrpult jne.

Noita löytyy siis esim Rocolta ASC 1000 ja 2000 sekä ainakin Tilligiltä, välttämättä eivät ole kovin halpoja kun alkavat jo olemaan liki "antiikkia":)

Hienoa tuossa Rocon vehkeessä on se, että siinä "inertia" on säädettävissä sekä kiihdytykselle että hidastukselle, eli massaa voidaan simuloida. Myös mm. maksiminopeus on vehkeestä asetettavissa (nämä siis nykyajan digiverneistä tuttuja ominaisuuksia).

Varoituksena vielä, että jos tuollaiselle pulssiradalle laittaa digivehkeen (DCC) niin vaikka sen dekooderi automaattisesti pitäisi tunnistaa analogi-DCC moodin, niin siitä tulee entinen. Kaksi DCC/DC-vehjettä on tullut kokeiltua - ja molemmista dekooderi entinen sillä pulssiradallani!

Pulssisysteemi ei olekaan samanlaista, kuin DCC, joka on kanttiaaltoista vaihtosähköä. Pulssi... on tasasähköä, kantikasta myös.

ealab kirjoitti:Pulssisysteemi ei olekaan samanlaista, kuin DCC, joka on kanttiaaltoista vaihtosähköä. Pulssi... on tasasähköä, kantikasta myös.

Joo tiedossa on. Tarkoitin lähinnä sitä, että minullakin on useita DCC vetureita, jonka dekooderin olen säätänyt automaattisesti tunnistamaan ollaanko analogi- vaiko digiradalla.

Tämä tunnistus toimii siis vallan hyvin perinteellisellä analogiradalla mutta ei enää pulssiohjatulla!

Kun nyt muistan, niin kotiradassani on pulssisysteemi, myös digi, vaihtoehtona. Kyllä decoveturit liikkuvat pulssilla(Velle.. K8004), tosin kaikkiaan hitaammin. Ja yhteen vain suuntaan. Eikä valotkaan toimi oikein. Kauan ei ajeltu. Ja toimivat digilläkin sen jälkeen. Decot ovat TAMS:n.

Vanhempiin Fleisuihin on saatavana laakerikilpi-harjasiltoja, joissa molemmat hiilipitimet ovat kilvestä eristetyt. Voi tietysti tehdä itsekin, sorvi pitäisi mieluusti olla.

Taitaa Vellemanniinkin saada potikat näitä säätöjä varten. Pitäisi vaan piirilevyn trimmerit korvata potikoilla, johdinten välityksellä. Säädettävissä olisi min.-ja max.nopeus, sekä taajuus.