Veturitalli.Fi

Minulla on N-mittakaavainen rata, jonka esikuvana on kapearaiteinen (n.750mm) rautatie, jonka esikuva sijoittuu Hyvinkää-Karkkila rautatielle Tarkemmin sanoen Kytäjälle.
Rata ja kalusto on Z-mittakaavaa, koska silloin se on mielestäni suht lähellä oikeaa mittakaavaa. Kiskotus on siis z-mittakaavan metrikiskoa ja kalustoksi hankin Märklinin Z-aloituspakkauksen.
Olen rakentanut ensimmäisen junaratani jo 90-luvun alussa, mutta olen ollut aina enemmän maisemanrakentajatyyppiä. Muinoin toimineessa pienoisrautatiekerho LITOKE PRK:ssakin tuli jätettyä sähkö-ja ratahommat muille.
Nykyinen projektini on edennyt muuten ihan kivasti, mutta junan kulkemisessa on lieviä ongelmia.
Juna lähtee vaihtelevasti liikkeelle ja kulkee eripituisia matkoja ja vain eteenpäin ja vain yhtä nopeutta. Kävin testauttamassa ajolaitteen Ja muuntajan Risteysasemalla ja ne kyllä toimivat.
Olen putsannut rataa ja laittanut kuparijohtoa kiskon sivuun. Välillä juna on kulkenut radan loppuun asti, mutta nyt ei liikahdakkaan. Sähkökynä näyttää, että virta kyllä tulee kiskoon saakka. Veturi on ihan uusi ja pitäisi olla OK.
Jossain täytyy olla kontaktivika, mutta missä?
Antakaas sähkö-ja junahommat paremmin hallitsevat jotain vihjeitä.

Kippaa veturi katolleen ja syötä virtaa suoraan johdonpätkillä pyöriin. Toimiiko näin kumpaankin suuntaan eri nopeuksilla normaalisti? Jos toimii, ei vika ainakaan ole veturissa (tai ajolaitteissa).

Radan kiskot puhtaat, entä veturin pyörät.

Tänään sain hieman paikallistettua ongelmaa. Junan kulku näyttäisi katkeavan kiskojen liitoskohtiin. Olen laittanut metrikiskojen päät vastakkain ja juottanut kiskojen ulkosivuun kuparijohtoa.
Toivoisin jotain vihjeitä, että miten junan kulkua voisi parantaa tässä vaiheessa kun rata on jo maisemoitu, niin enää ei viitsisi hirveästi repiä kaikkea pois.

Jos aiot jatkaa harrastustasi nimenomaan liikkuvien junien parissa, pitää ratasi käyttökuntoisena ja rakentaa ratoja toistekin, investoi kymppi yksinkertaiseen yleismittariin. Periaatteessa sähkökynä tai hehkulamppu kahdella johtimella ajavat saman asian, mutta yleismittarista saat kuitenkin katsottua tarkasti, paljonko jännitettä missäkin kohdassa on.

Eli muuntajasta tehoa päälle, ja yleismittarilla (tai sähkökynällä) johtimia pitkin; totea muuntajan liittimistä, että jännitettä on, sitten siitä kohdalta, missä johdin on kiinni kiskoissa, sitten eri kohdilta kiskoista ja selvähän on, että joka paikassa, missä junan on tarkoitus kulkea, pitää olla jännite oikean ja vasemman kiskon välillä, myös silloin, kun veturi on samalla alueella kuormittamassa virtapiiriä. Eli jos veturin kohdalla kiskoissa on jännite, ja veturi ei kulje, vika on veturissa, sen virranotossa tai pyörien tai kiskojen likaisuudessa.

En täysin ymmärtänyt, mitä tarkoitit kirjoittaessasi kiskojen jatkoskohdan ongelmasta, mutta jos ongelmana on, että sähkö ei siirry metrikiskolta toiseen, kannattaa ne liitokset tarkistaa huolella; olisiko mahdoton vaiva tehdä jokaiselle metrikiskolle oma syöttöjohto muuntajalta? Tämä olisi jo jokseenkin varma tapa syöttää sähköä rataan.


K.L.

Myös kiskonpäiden jatkosliittimet (oik. sidekiskot), niin metritavarassa, kuin palaraiteissakin, voivat olla löysät. Voi vähän likistellä, jos raiteiden päät ovat irrallaan. Mutta ei tuo johdotus ole hukkaanheitettyä. Vaan se on suositeltavaa. Onko jatkoskohdat linjassa, ei mitään vinkkeliä?. Hanki yleismittari, ei maksa paljon. Hyötyä sitäkin enemmän. Toimiiko veturin kaikki pyörät virroittaen, kun ohjeen mukaisesti kokeilee.

Nimim.Sampo: Kerro nyt ihmeessä saitko junasi kulkemaan em. neuvojen suhteen. Ellet, niin kerropa lisää ja yritämme auttaa!