Detaljointi

Yleinen keskustelu rautateistä ja pienoisrautateistä.

Valvojat: jhr, Hermanni

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja PeS »

jartsa kirjoitti:Miksi alkaa nysväämään jotain veturimallia ja menettää aikansa pelkästään tähän,ajan voi käyttää vaikkapa elektroniikan,maiseman tai ratakaavion suunnitteluun täyspainoisesti? Henkilökohtainen mielipide onkin,miksi tehdä kalusto itse kun niitä saa valmiina ostamalla.
Ei kai siihen tarvita mitään muuta syytä kuin että se nysvääminen voi olla kivaa. Toinen syy voi olla se, että suomalaista kalustoa ei voi ostaa. Jos nyt sitten päättääkin ryhtyä nysväämään suomalaisia malleja, niin ei se tarkoita sitä etteikö voisi nysvätä jotain muitakin pienoisrautateihin liittyviä asioita oheisissa kuvissa näkyvään tapaan. Aika paljon tätä nysväämistä harrastetaan niissäkin maissa, joissa kalustoa voi ostaa valmiina.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja ealab »

PeS:n jutut ja kuvat antavat "nysvätä"-sanalle oman arvolatauksensa. Siten nysväämistä ei tarvitse ollenkaan hävetä.
Sen sijaan "Jartsan" jutut ovat, kuin yksisilmäistä, laput silmällä tapahtuvaa kivittelyä. Se ei edistä yhtään tätä harrastusta, pikemminkin päinvastoin. Saa muut harrastajat vaan vit.......maan. Sitä sietäisi hävetä. Kyllä DB-fanaatikko saa olla, mutta olisi hyvä arvostaa myös muita.
Mm. Tuon PeS:n tekemän veturimallin ja sen esikuvan muoto kaikessa tarkoituksenmukaisuudessaan on tyylikäs, tasapainoinen. Mallin detaljeista puhumattakaan. Siksi hyvännäköinen.
Into
Ratavartija
Viestit: 43
Liittynyt: 24.11.2011 16:37

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja Into »

"ealab" kommentoi hyvin. Nysväämistähän tämä harrastus on kaikkineenkin ja hyvä niin, ei sitä tarvii hävetä. DB-harrastajia on liikkeellä aika paljon ja pitkälti siksi näitä saksalaismalleja näkee kaikenlaisissa tapahtumissa pilvin pimein. Osittain jo tämän vuoksi DB-kalusto on minusta pääsääntöisesti helvetin tylsää. Toki sitä saa harrastaa joka siitä tykkää ja valikoimaahan riittää, mutta minusta on myös kiva jos joku tekee välillä jotain sellaistakin, mitä ei tavallisesti ole tapana tehdä siitäkin huolimatta jos olisi tavallaan järkevää ostaa kaikki valmiina kun sillä tavalla saa tarkempaa, komeampaa ja joskus jopa ehkä teknisesti tomivampaakin. Järkeväähän tämä koko touhu ei ole lopulta millään mitalla, eikä tarvii ollakaan.

Sorry nyt vaan, mutta en keksi äkkiseltään siteeksi mitään sellaista kommentia, jolla tämä jorinan saisi sidottua otsikkoon...
Tony
Lämmittäjä
Viestit: 173
Liittynyt: 21.03.2007 14:41

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja Tony »

Offtopicilla jatketaan.

Pienenä poikana kun ekat lelujunani sain, haaveilin siitä, että ostan joskus pienoismallin vempusta, seeprasta ja SR1:stä. Ne kun olivat yleisimmät veturit, mitä kotikylälläni liikkui. Katsoin jopa Liman esitteestä, että seepran ja vempun saa ostettua ihan kaupasta (mitään tajua ei silloin ollut siitä, etteihän ne olleet edes läheskään samanlaiset). Kyseessä taisi olla DB:n V60 ja V100 veturit, joita silloin ihastelin. Samassa kuvastossa oli myös paljon muuta DB kalustoa ja niiden muotokieli jotenkin säväytti. Esimerkiksi BR 103 ja TEE värityksen Rheingold vaunut.

Myöhemmin aikuisiällä, kun suunnittelin ostavani Märklin radan ja suomalaista kalustoa siihen, oli pettymys kauhea. Vain yksi SR2 malli olisi saatavilla ylipäätään H0-mittakaavaan, ei mitään muuta! Jotain kryptisiä messinkisarjoja ehkä olisi jostakin kerhojen kautta saanut. Homma hautautui taas useiksi vuosiksi, kunnes päätin ostaa digitaalisen Märklin aloituspakkauksen. Märklin oli jäänyt lapsuudesta mieleen siitä, että se toimi aina, toisin kuin oma Liman ratani. Sain mukaan ilmaiseksi vanhan kuvaston ja lapsuuden muistot hienoista saksalaisjunista saivat yliotteen. Parissa vuodessa olin hankkinut lähes kaikki lapsena haluamani DB:n veturit ja vaunut, joita vain saatavilla _järkihintaan_ oli.

Olen siis sitä mieltä, että saksalaiset junat ovat hienoja samoin kuin heidän asemansa. Paikoitellen jopa hienompia kuin suomalaiset vastineensa ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että heillä on ollut enemmän rahaa sijoittaa niihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivät myös suomalaiset esikuvat ole hienoja. Mainittakoon vaikka Haapajärven, Kotkan, Viipurin, Helsingin asemat, sekä Turun vanha asemarakennus. Ja maisema Suomessa. Mikä onkaan hienompaa kuin juna kulkemassa vesistöjen välisellä penkereellä? Joten voipi olla, että joskus tulevaisuudessa harrastan sekä suomalaista esikuvaa, että saksalaista... Tosin sitä ennen rahoitustilanne voisi parantua rahtusen nykyisestä. :)

Mielestäni tälläkin foorumilla on tekijäihmisiä, joiden työnjälki on niin hienoa, että sitä pitäisi pystyä arvostamaan, vaikka esikuva ei vastaisikaan omaa esikuvaa.
Kolmatta kiskoa pitkin perille saakka!
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja PeS »

Voihan sitä nysvätä mitä tahansa aihetta — vaikka saksalaista. Siitä löytyy erinomaisia malleja HP1-lehden sivuilta. Komeilta näyttävät! Täältä vaan mallia tulevan DB-radan rakentamiseen — ja kuvasarjoja tänne sivuistolle, jotta saadaan uusia vinkkejä rakenteluun.
http://www.h0pur.de/
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja PeS »

Tony kirjoitti:Offtopicilla jatketaan.
Mielestäni tälläkin foorumilla on tekijäihmisiä, joiden työnjälki on niin hienoa, että sitä pitäisi pystyä arvostamaan, vaikka esikuva ei vastaisikaan omaa esikuvaa.
OT vaivaa minuakin, mutta aihehan on kiinnostava. Viimeinen kommenttisi osuu kyllä erinomaisen hyvin naulankantaan. Jos rakentelu kiinnostaa vähääkään (esikuvan aiheesta riippumatta), niin on parempi vilkuilla reippaasti sivuille kuin kulkea laput silmillä. Näin ajattelen itse. Opin mallirakentelutekniikoista erityisen paljon, kun taannoin liityin lentokoneita, sotilaskalustoa ja autoja harrastavien mallareiden porukoihin. Ihan samoilla menetelmillä muidenkin aihepiirien malleja rakennetaan (paitsi rataan ja elekroniikkaan liittyvä tekniikka). Samojen ongelmien kanssa sielläkin on aikanaan painittu jos vaikka ajatellaan ruiskumaalausta, maalien käyttäytymistä valutekniikkaa tms.

Toinen avartava juttu on käydä kansainvälisissä näyttelyissä. Itse käyn pääasiallisesti Englannissa kerran vuodessa Yorkin näyttelyssä. Englantilainen tapa harrastaa pienoisrautateitä on siinä mielessä lähellä itseäni, että siellä malleja nysvätään erittäin paljon itse — rakennussarjamarkkinat on todella laajat. Eikä tämä tarkoita sitä, että missään vaiheessa olisin edes ajatellut rakentaa ensimmäistäkään englantilaista mallia. Olennaista on havaita se, miten muiden käyttämiä tekniikoita voi soveltaa omassa harrastuksessaan. Asetelma nyt vaan on sellainen, että pienoisrautateiden kannalta Suomi on Euroopan banaanitasavalta: opit ja materiaalit ovat pitkälti tuontitavaraa. Se on sitten meistä itsestämme kiiinni kuinka viitsimme levittää muualta ammennettuja oppeja suomalaisten keskuuteen ja toisaalta — kuinka avoimia olemme edes kokeilemaan jossain muualla hyviksi havaittuja menetelmiä.
Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 585
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Detaljointi

Viesti Kirjoittaja Jaska »

Katkaisin ketjun ja vaihdoin topicin aiheeseen sopivammaksi.
t-i-m-o
Ratavartija
Viestit: 20
Liittynyt: 29.11.2011 09:05

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja t-i-m-o »

Täällähän on kiintoisa keskustelu menossa. Mielestäni Jartsalla oli ihan hyvä pointti, jota on syytä käsitellä hieman lähemmin.
jartsa kirjoitti:Miksi alkaa nysväämään jotain veturimallia ja menettää aikansa pelkästään tähän,ajan voi käyttää vaikkapa elektroniikan,maiseman tai ratakaavion suunnitteluun täyspainoisesti?
Yksinkertainen vastaus on tietysti: koska se kiinnostaa minua ja sillä siisti. Harrastuksessahan ei tarvitse olla järkeä, kuten Into jo tuossa yllä kirjoitti. Asioilla on kuitenkin yleensä kaksi puolta ja tämän nysväysaspektin kääntöpuoli on nimenomaan valtava ajankäyttö, mihin Jartsa viittasi.

Otan esimerkin omalta työpöydältä. Kokosin taannoin pari pussillista Mestarimallien asemapenkkejä. ensimmäisen penkin jälkeen tajuaa, että kokoamista helpottava jigi on käytännössä välttämätön. Loput penkit syntyvät sitten hieman nopeammin, mutta ei jää mitään epäilystä etteikö vastaava määrä valmiita, joskaan ei ehkä yhtä siroja, penkkejä olisi koristanut maalattuna ja säistettynä asemalaituria murto-osassa käytetystä ajasta.

Esimerkki on tarkoituksella aivan minimaalisesta kohteesta ja ei ole vaikea nähdä mihin tämä johtaa yleisellä tasolla. Ajankäyttöön, joka on normi työssäkäyvälle mahdottomuuden rajoilla. Kannattaa muistaa, että tässäkin ketjussa PeS:n esittelemät mallit ovat täyspäiväisen ammattilaisen aikaansaannoksia. Monien tuntemalla Löylymäki-radalla suurin osa rakennuksista ja junista, eli työläimmistä rakennuskohteista, oli eläkeläisen kädenjälkeä.

Toki aika on mahdollista korvata rahalla. Esim tässä videossa: http://www.youtube.com/watch?v=lTbwKlgoZDs esitellään suurehkoa rataa, joka on RP25-110 pyöriä lukuunottamatta tarkkuustasoltaan Fine Scale. Kaikki veturit ja suuri osa vaunuista messinkimalleja, rakennukset ja maisemointi teetetty ammattimallinrakentajilla, taustamaisema ammattimaalarin kädenjälkeä, hinta $???????...
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja PeS »

t-i-m-o kirjoitti:Ajankäyttöön, joka on normi työssäkäyvälle mahdottomuuden rajoilla. Kannattaa muistaa, että tässäkin ketjussa PeS:n esittelemät mallit ovat täyspäiväisen ammattilaisen aikaansaannoksia. Monien tuntemalla Löylymäki-radalla suurin osa rakennuksista ja junista, eli työläimmistä rakennuskohteista, oli eläkeläisen kädenjälkeä. Toki aika on mahdollista korvata rahalla.
Olet oikeassa — ajan puute on suurin rajoittava tekijä. Kuvissa näkyvistä malleista liikkuva kalusto on kuitenkin rakennettu kokonaan harrastuspohjalta, eli vielä silloin ei kukaan ollut täyspäiväinen ammattilainen. Itse asiassa rakensin kuvissa näkyvät vaunut juuri Löylymäkeä varten. Kuvien suurin esimerkkiarvo on kuitenkin se, että mistä tahansa aiheesta — saksalaisesta tai suomalaisesta — voi tehdä tarkasti detaljoidun, jos on halua.

Kun rakennetaan suomalaista kalustoa, niin on aina varauduttava kohtuulliseen suuren työmäärään — olipa sitten kyseessä detaljoitu malli tai vähemmän detaljoitu malli. Suurta työmäärää voidaan kuitenkin kompensoida moderneilla valmistusmenetelmillä. Moni englantilainen sanoo, että enää ei kannata nysvätä juuri mitään puhtaalta pöydältä, koska rakennussarjoja ja erilaisia irto-osia on niin paljon saatavilla. Englantilaisessa kirjallisuudessa on usein esitetty arvio, että höyryveturin rakennussarjan osat vastaavat noin 80 prosenttia siitä työmäärästä, mikä olisi käytettävä jos malli tehtäisiin kokonaan puhtaalta pöydältä. En osaa ottaa kantaa prosenttiluvun oikeellisuuteen, mutta joka tapauksessa suurin osa työstä on tehty, jos on mahdollisuus hankkia rakennussarja (tietenkin sillä edellytyksellä, että rakentaminen ylipäätään kiinnostaa).

Tässäkin mielessä ajat ovat muuttuneet paljon siitä, kun Löylymäki rakennettiin. Em. kuvissa näkyvät vaunut ovat todennäköisesti ensimmäiset suomalaiset mallit, joissa suurin osa mallien osista valmistettiin syövyttämällä. Rakensin kohtuullisen lyhyessä ajassa 24 kpl avosiltaista vaunua Löylymäkeä varten (työn ohessa, omakotitalon remontin ohessa ja neljää mukulaa paimentaessa). Eikä kyseessä ollut edes rakennussarja, vaan pikemminkin aihio. Löylymäen talot sen sijaan rakennettiin lähes kokonaan nysväämällä, eli aikaa niiden rakentamisessa on palanut melkoisesti. Ajankäyttö vähintäänkin puoliintuu, kun hankalampia osia valmistetaan syövyttämällä tai valuina tai vaikka 3D-tulosteina. Nykyisin tämä on mahdollista melko pienienkin erin osalta — ilmaista se ei ole (kuten eivät ole rakennussarjatkaan), joten maksuhalukkuutta on oltava, kuten monasti kun joku muu on tehnyt puolestamme jotain. Työtä ja aikaa sen sijaan säästyy melkoisesti.

Pitäisi varmaankin osata myös rajata se, mitä rakentaa. Tarvitseeko junia olla kymmeniä tai tarvitseeko radalla olla monta asemaa. Rajaus on pakko tehdä, mikäli mielii saada jotain valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Yhtä hyvin itselleen voi asettaa kysymyksen onko kaikki pakko tehdä yksin. Tee sinä yksi tarkasti detaljoitu suomalainen asema, minä teen toisen ja joku muu tekee kolmannen. Isketään ne sitten sovitepalojen avulla yhteen näyttelyssä, niin siinä on jo kohtuullisen mukavan kokoinen tarkka suomalainen rata. Jos halutaan suuri ja tarkasti detaljoitu rata, niin sen edellytys on kerhotoiminta tai sitten joku vapaamuotoisempi usean samalla tavalla ajattelevan henkilön ryhmätyö. Tästä on runsaasti esimerkkejä maailmalta, vaikkapa Skövdestä ja onhan Löylymäkikin aika hyvä esimerkki ryhmätyön voimasta (vaikka porukkaa ei loppujen lopuksi kovin paljon siihen osallistunutkaan).
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Detaljointi

Viesti Kirjoittaja ealab »

Ajankäyttö on yksi valintakysymys. Se on aivan henkilökohtainen valinta, siihen ei pitäisi kenenkään puuttua. Koska puuttuminen on samalla harrastajan oman arvostelukyvyn arvostelua. Kalusto-rata-miljöö/maisema, siinä on valittavaa. Oma, itseäni kiinnostava valinta on pääasiassa kotimainen junakalusto. 2000-luvun alussa tehty rata, reletekniikalla tehty asetinlaitekytkentä ohjaustauluineen, on teknisesti toimiva ja valmis, mutta kolmannen vaihtoehdon ajankäyttö on hakusessa. Muutama rakennus sentään on, valmiinakin.
Pieni esittely: Kuvassa "ei kotimainen, handsfreelance"- malli. Tehty v.2000. Täysin metallia, ruuvein purettavissa, runkoon piilotettu Roco:n lähikytkinmekanismit. Led-valot. Nuo akselien liuskat ovat vain jousia, virroitus on täysin pyöristä. Matoruuvi on ostettu v.-60, Machineryn liikkeestä, Esplanaadin sivukadulta. Pyörät Roco:n pikku-Malletin varaosia. Akselit laakerineuloista. Puskimet "sorvattu" penkkiporakoneessa viilojen avulla. Pitäisi tehdä uusi piirilevy, digivalmiutta varten. Moottorina CD-aseman "pannukakku". Toimii yhä hyvin.
Ps. Ei veturia tehty myyntiä varten!
Liitteet
P2040489a.jpg
P2040489a.jpg (292.63 KiB) Katsottu 5937 kertaa
Viimeksi muokannut ealab, 23.03.2012 08:56. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
jartsa

Re: Mittakaava T (1:450 / 1:480)

Viesti Kirjoittaja jartsa »

t-i-m-o kirjoitti:Täällähän on kiintoisa keskustelu menossa. Mielestäni Jartsalla oli ihan hyvä pointti, jota on syytä käsitellä hieman lähemmin.
jartsa kirjoitti:Miksi alkaa nysväämään jotain veturimallia ja menettää aikansa pelkästään tähän,ajan voi käyttää vaikkapa elektroniikan,maiseman tai ratakaavion suunnitteluun täyspainoisesti?
Yksinkertainen vastaus on tietysti: koska se kiinnostaa minua ja sillä siisti. Harrastuksessahan ei tarvitse olla järkeä, kuten Into jo tuossa yllä kirjoitti. Asioilla on kuitenkin yleensä kaksi puolta ja tämän nysväysaspektin kääntöpuoli on nimenomaan valtava ajankäyttö, mihin Jartsa viittasi.
Kerrankin joku ymmärsi heti mistä on kyse.
Näköjään täälläkin useimmilla on jokin pätemisen tarve näyttää erikoisesti omaa osaamistaan(kuvillakin),kuten monesti useammalla erityyppisellä harrastesivuilla on yleensä tapana ollut.
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Detaljointi

Viesti Kirjoittaja ealab »

Tuota "pätemis"-kommenttia olenkin odottanut, nyt se tuli! Meitä "kehujia" on moneen lähtöön, yksi kehuu fleisua ja omia .......Rajoja vedellään taas. Kell´ jotain on, pitäkööt tietonansa.
Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 585
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Detaljointi

Viesti Kirjoittaja Jaska »

Hienoja kuvia ja tarinoita! Nostan hattua tekijöille!
jartsa

Re: Detaljointi

Viesti Kirjoittaja jartsa »

Itse suhtaudun tähän skeptisemmin, elikkä disinformaatioon viitaten.
Kuvilla tai kirjoituksilla pyritään vaikuttamaan vastaanottajaan, harhauttamaan asiat omaksi eduksi.
Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 585
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Detaljointi

Viesti Kirjoittaja Jaska »

jartsa kirjoitti:Itse suhtaudun tähän skeptisemmin, elikkä disinformaatioon viitaten.
Kuvilla tai kirjoituksilla pyritään vaikuttamaan vastaanottajaan, harhauttamaan asiat omaksi eduksi.
Mitäköhän etua tässä sitten tavoitellaan?
Vastaa Viestiin