Märklin kiskot

[pikkumies]

Onko nuihin märklin kiskoihin joissa on muovi penkka niin käykö siihen muitten valmistajien kiskot?? Ja tekeekö muut valmistajat penkallisia kiskoja?

[jartsa]

Ei käy,muut ovat yleensä 2-kisko.Mikäli Märklinin valitset,joudut tyytymään tähän merkkiin.
Tämä siis yleisohjeena.
Nämä penkalliset ovat tarkoitettu lähinnä lattialle suoraan laitettaviksi,"aja ja kerää pois ajojen jälkeen" tyyliin.
Melko varmasti kaikilla suurimmilla valmistajilla on näitä penkallisia.
Penkattomissahan on rajoituksena oma mielikuvitus ja taidot kiskojen suhteen toteutuksessa.

[pikkumies]

Onko märklinillä penkattomia kiskoja?

[Tony]

Onko märklinillä penkattomia kiskoja?

Kyllä on, niitä kutsutaan K-kiskoiksi (K-gleis), penkalliset ovat C-kiskoja (C-gleis). Mikäli käyt Märklinin kotisivuilla http://www.maerklin.de ja valitset sieltä produkt datenbank (tjsp), löydät Märklinin koko valikoiman. Tai jos englanti taipuu paremmin, tässä suoralinkki englanninkielisille sivuille: http://www.maerklin.com/en/products/too ... abase.html K-kiskot alkavat aina numeroilla 22 (esim 2200 on perussuora 180mm). Voit valita ne myös alavetolaatikoista, kunhan valitset mittakaavan ja tuoteryhmän ensin: Gauge (H0), Article group (Railtracks), Subgroup (K-gauge).

Kuten muualla on vastattu, on Märklin ns. kolmikiskojärjestelmä H0-mittakaavassa. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalien raiteiden lisäksi virroitukseen osallistuu kiskojen keskellä oleva "nyppylärivi". Veturin pohjassa on tätä varten laahain, joka ottaa virtansa tästä keskinastarivistä ja paluuvirta kulkee molempien kiskojen kautta. Tällä saavutetaan yksinkertaisemmat raidevirtapiirit ja joissakin tapauksissa parempi virroituskyky. Haittapuolena on taas esikuvanmukaisuuden alentuminen (oikeassa radassahan ei näitä nastoja ole). Ja kuten on myös mainittu, mikäli päädyt valinnassasi Märkliniin, et voi yhdistää Märklin kiskoja muiden valmistajien kiskojen kanssa. Nämä kiskot ovat myös yleensä hieman arvokkaampia kuin muiden valmistajien vastaavat kiskot johtuen luultavasti sekä Märklinin "monopoliasemasta" että monimutkaisemmasta rakenteesta (keskinastat). Lisäksi, mikäli harrastuksesi laajenee kohti suurempaa esikuvanmukaisuutta, tulee Märklinin rajallinen kiskovalikoima vastaan. Vetokalustoa saa kolmikiskoversioina myös muilta valmistajilta, esim Roco ja Brawa. Vaunut taas käyvät joko sellaisenaan Märklin radalla, tai pyöräkertojen ja kytkinten vaihdolla, riippuen valmistajasta. Kumpikaan toimenpide ei vaadi suurimmassa osassa vaunuja edes minkäänlaisten työkalujen käyttöä, vaan onnistuu ihan sormilla.

Itse harrastan Märklin H0-kolmikiskoa digitaalisella ohjauksella ja olen hyvin tyytyväinen järjestelmään. Kiinteää rataa en ole vuosikausien suunnittelusta huolimatta saanut aikaiseksi lähinnä perhekiireiden johdosta. Lattiaradoissa C-kiskot ovat verrattoman hyvät, mutta kuten sanottu, penkallisia kiskoja saa melkein kaikilta valmistajilta. Penkallista kiskoista vielä sen verran, että kyllä niitä voi käyttää myös kiinteässä radassa. Ne joutuu tietystikin maisemoimaan oman maun mukaan, jolloin ehkä niiden käytön mielekkyys vähenee. Itse en ole tähän mennessä kaivannut 2-kiskon suurempaa esikuvanmukaisuutta, mutta suuremman valikoiman erilaisia kiskoja olisin halunnut. Erityisesti olisin toivonut Märkliniltä pitkää risteysvaihdetta C-kiskoihin ja epäsymmetristä pitkää kolmitievaihdetta sekä C- että K-kiskoihin. Minulla siis on molempia kiskotyyppejä ja aion niitä myös käyttää tulevassa radassani sekaisin. Järjestelmää en aio vaihtaa ainakaan lähitulevaisuudessa, tuskin koskaan. Ainoa, mitä harkitsisin, jos aloittaisin puhtaalta pöydältä, on N-mittakaava. H0 tosiaan vie aika paljon tilaa, varsinkin, jos haluaa harrastaa vuoden 1970 jälkeisiä rautateitä. Junapituudet ovat jo aika suuria. Itse olen kaavaillut radalle tilaa noin 5*3,5 metriä, eikä sekään oikein riitä haluamaani suunnitelmaan.

[ealab]

Eikös Märklinin raiteet, peltipenkallista lukuunottamatta, saa tehtyä myös 2k-systeemille. Raide-elementeistä kiskojen välisiltaukset vain poikki? Siten systeemiä voisi käyttää sekaisinkin, junakaluston suhteen virransyöttoineen; samoin digivermein? Tosin vain kukin juna kerrallaan ao. raiteilla. Yhtaikaa ei. Koska AC-kalusto oikosulkee kiskot ja jonka virroitukseen riittänee toinen kisko ja keskinastat..

[Tony]

Eikös Märklinin raiteet, peltipenkallista lukuunottamatta, saa tehtyä myös 2k-systeemille. Raide-elementeistä kiskojen välisiltaukset vain poikki? Siten systeemiä voisi käyttää sekaisinkin, junakaluston suhteen virransyöttoineen; samoin digivermein? Tosin vain kukin juna kerrallaan ao. raiteilla. Yhtaikaa ei. Koska AC-kalusto oikosulkee kiskot ja jonka virroitukseen riittänee toinen kisko ja keskinastat..

Tuotakin olen tutkinut hieman liittyen raidevirtapiirien tekoon. Pääsääntöisesti kyllä, Märklin kiskoja voi käyttää 2-kiskoradassa katkaisemalla kiskot yhdistävät lenkit C-kiskoissa. K-kiskot ovat (muistaakseni) jo valmiiksi erotettu toisistaan. Mutta tässä on ikävä kyllä säännön vahvistavia poikkeuksia ja ne ovat vaihteet. K-vaiheista lyhyet vaihteet ja risteykset sekä kaarrevaihteet eivät ole eristettyjä ja niiden modifioiminen on haastavaa. En ole vielä raaskinut tuhota yhtään vaihdetta, jotta saisin selville, miten syvälle vaihde tulee purkaa, jotta sähköisen yhteyden saisi katkaistuksi. Pitkät K-vaihteet ja pitkät risteysvaihteet ovat ok, ne ovat eristettyjä. C-vaihteista en nyt muista, miten niiden kytkentä meni, mutta tehtaalta tullessaan ovat yhtä puuta. Mikäli asia kiinnostaa jotakuta, voin viikonlopun aikana mittailla yleismittarilla ja tutkailla kytkentöjä C-vaihteista.

[PekkaH]

Aiheeseen löyhästi liittyen:

Onko Märklinin M- ja K-kiskot "yhteensopivia". Adapteripala näkyy olevan saatavilla (Märklin numero 2291) mutta minulle on jäänyt epäselväksi pystyykö M-radan vetureilla ajamaan myös K-kiskoilla?

[Tony]

Aiheeseen löyhästi liittyen:

Onko Märklinin M- ja K-kiskot "yhteensopivia". Adapteripala näkyy olevan saatavilla (Märklin numero 2291) mutta minulle on jäänyt epäselväksi pystyykö M-radan vetureilla ajamaan myös K-kiskoilla?

Ovat yhteensopivia. Kaikkein vanhimmista Märklin vetureista (ennen 1960 valmistetut) en osaa sanoa, kulkevatko K- tai C-kiskoilla vai vaativatko ne sen vanhemman tyypin peltikiskon (yhtenäinen keskikisko). C-kiskon profiilinkorkeus on muistaakseni 2,3 mm, joten aika syvät laipat vielä kulkevat nätisti, K-kiskolla muistinmukaan vielä järeämpi profiili.

[PekkaH]

Kiitos.

Tuo tieto saattaapi avartaa joitakin ajatuksissa olevia asioita....

Vanhat peltikiskot joissa on se yhtenäinen keskikisko ovat ilmeisesti ajalta ennen II kansainvälisiä kovapanosammuntoja ja vaikuttaa siltä että ne ei yhdennäköisyydestä huolimatta oikein toimi M-kiskojen kanssa. (Sattui tulemaan muutama kiskonpätkä mukana saksasta ostetussa erässä ja ne ei ainakaan toimineet.)

[jartsa]

Vanhat peltikiskot joissa on se yhtenäinen keskikisko ovat ilmeisesti ajalta ennen II kansainvälisiä kovapanosammuntoja ja vaikuttaa siltä että ne ei yhdennäköisyydestä huolimatta oikein toimi M-kiskojen kanssa. (Sattui tulemaan muutama kiskonpätkä mukana saksasta ostetussa erässä ja ne ei ainakaan toimineet.)

Eiköhän tuo M-kisko ole jo 60-lukulaista,näitä 3-kisko peltihässäköitä löytyi vielä 50-luvulla.Tosiaan 2ww:n kovapanosammuntojen jälkeenkin vielä .

[pikkumies]

Onko märklinillä penkattomia kiskoja?

Kyllä on, niitä kutsutaan K-kiskoiksi (K-gleis), penkalliset ovat C-kiskoja (C-gleis). Mikäli käyt Märklinin kotisivuilla http://www.maerklin.de ja valitset sieltä produkt datenbank (tjsp), löydät Märklinin koko valikoiman. Tai jos englanti taipuu paremmin, tässä suoralinkki englanninkielisille sivuille: http://www.maerklin.com/en/products/too ... abase.html K-kiskot alkavat aina numeroilla 22 (esim 2200 on perussuora 180mm). Voit valita ne myös alavetolaatikoista, kunhan valitset mittakaavan ja tuoteryhmän ensin: Gauge (H0), Article group (Railtracks), Subgroup (K-gauge).

Kuten muualla on vastattu, on Märklin ns. kolmikiskojärjestelmä H0-mittakaavassa. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalien raiteiden lisäksi virroitukseen osallistuu kiskojen keskellä oleva "nyppylärivi". Veturin pohjassa on tätä varten laahain, joka ottaa virtansa tästä keskinastarivistä ja paluuvirta kulkee molempien kiskojen kautta. Tällä saavutetaan yksinkertaisemmat raidevirtapiirit ja joissakin tapauksissa parempi virroituskyky. Haittapuolena on taas esikuvanmukaisuuden alentuminen (oikeassa radassahan ei näitä nastoja ole). Ja kuten on myös mainittu, mikäli päädyt valinnassasi Märkliniin, et voi yhdistää Märklin kiskoja muiden valmistajien kiskojen kanssa. Nämä kiskot ovat myös yleensä hieman arvokkaampia kuin muiden valmistajien vastaavat kiskot johtuen luultavasti sekä Märklinin "monopoliasemasta" että monimutkaisemmasta rakenteesta (keskinastat). Lisäksi, mikäli harrastuksesi laajenee kohti suurempaa esikuvanmukaisuutta, tulee Märklinin rajallinen kiskovalikoima vastaan. Vetokalustoa saa kolmikiskoversioina myös muilta valmistajilta, esim Roco ja Brawa. Vaunut taas käyvät joko sellaisenaan Märklin radalla, tai pyöräkertojen ja kytkinten vaihdolla, riippuen valmistajasta. Kumpikaan toimenpide ei vaadi suurimmassa osassa vaunuja edes minkäänlaisten työkalujen käyttöä, vaan onnistuu ihan sormilla.

Itse harrastan Märklin H0-kolmikiskoa digitaalisella ohjauksella ja olen hyvin tyytyväinen järjestelmään. Kiinteää rataa en ole vuosikausien suunnittelusta huolimatta saanut aikaiseksi lähinnä perhekiireiden johdosta. Lattiaradoissa C-kiskot ovat verrattoman hyvät, mutta kuten sanottu, penkallisia kiskoja saa melkein kaikilta valmistajilta. Penkallista kiskoista vielä sen verran, että kyllä niitä voi käyttää myös kiinteässä radassa. Ne joutuu tietystikin maisemoimaan oman maun mukaan, jolloin ehkä niiden käytön mielekkyys vähenee. Itse en ole tähän mennessä kaivannut 2-kiskon suurempaa esikuvanmukaisuutta, mutta suuremman valikoiman erilaisia kiskoja olisin halunnut. Erityisesti olisin toivonut Märkliniltä pitkää risteysvaihdetta C-kiskoihin ja epäsymmetristä pitkää kolmitievaihdetta sekä C- että K-kiskoihin. Minulla siis on molempia kiskotyyppejä ja aion niitä myös käyttää tulevassa radassani sekaisin. Järjestelmää en aio vaihtaa ainakaan lähitulevaisuudessa, tuskin koskaan. Ainoa, mitä harkitsisin, jos aloittaisin puhtaalta pöydältä, on N-mittakaava. H0 tosiaan vie aika paljon tilaa, varsinkin, jos haluaa harrastaa vuoden 1970 jälkeisiä rautateitä. Junapituudet ovat jo aika suuria. Itse olen kaavaillut radalle tilaa noin 5*3,5 metriä, eikä sekään oikein riitä haluamaani suunnitelmaan.

Kiitos vastauksesta menin jo tilaamaan tämmöisen: http://3.bp.blogspot.com/-rAzwhd-k5zc/T ... /29541.jpg mutta en kadu kyllä yhtään. Siis käykö muitten valmistajien vaunut ja veturit tuohon märklinin kolmikisko järjestelmään??? Ja onko c-kiskoihin jotain muunnospalaa jolla saisi yhdistettyä c-kiskot K-kiskoihin?

[EMD F7]

Muut HO-vaunut käy, kuhan ne ei ole ylipitkiä niin putoavat kurveista.
Pyörät saattaa joutua vaihtamaan jos on väärä profiili ja liian kapea
raideleveys. Muut tehtaat tekee märklin-yhteensopivia vetureita, ittellä
on rocon ja jecon veturit Märklin radalla.

[pikkumies]

Muut HO-vaunut käy, kuhan ne ei ole ylipitkiä niin putoavat kurveista.
Pyörät saattaa joutua vaihtamaan jos on väärä profiili ja liian kapea
raideleveys. Muut tehtaat tekee märklin-yhteensopivia vetureita, ittellä
on rocon ja jecon veturit Märklin radalla.

Mikä on suunnilleen pisin vaunu mitä voi käyttää?

[Tony]

Aloitetaan kysymyksiin vastaaminen.
K-kiskot voi yhdistää C-kiskoihin adapterin 24922 avulla tai tekemällä C-kiskosta muunnoskiskon itse. Tämä jälkimmäinen tulee kysymykseen silloin, kun tuo 180 mm pitkä suora kisko ei syystä tai toisesta sovi.

Pisin vaunu, jolla Märklin radalla voipi ajella... Tämä on jo vähän vaikeampi, sillä tässä tarvitsee ymmärrystä kaarresäteen vaikutuksesta vaunun kulkuun. Mikäli haluat ajattaa kalustoa tiukimmasta C-kurvista, mikä Märkliniltä löytyy (säde 360mm, osanumero 24130), menee ainakin Märklinin pitkät matkustajavaunut läpi (28,2cm), vaikkei kauniilta näytäkään. Skaalamittainen 27 metrinen matkustajavaunu lienee noin 31 cm ja tuollaista en ole itse päässyt Märklin radalla mittaamaan. Toisaalta, jos asetat radallesi minimikaarresäteeksi Märklin R5:n, säde 643 mm, en usko käytännössä maksimipituuden tulevan rajoitteeksi ollenkaan.

Vaunun pituuden lisäksi kulkuun vaikuttaa telin kääntyvyys ja tietysti ne pyöräkerrat. Helpoimmalla pääset, kun katsot valmistajan luettelosta, mikä on vaunun minimikaarresäde ja vertaat sitä oman ratasi minimikaarresäteeseen. Rinnakkaisilla radoilla pitää sitten kurveissa ottaa huomioon kaluston ulottuma. Esimerkiksi jos asetetat kurvit R1 ja R2 minimietäisyydelle toisistaan ja ajat pitkällä kalustolla rinnakkain, voi ne kolahtaa yhteen kurvissa.

Pyöräkerroista on kirjoitettu pitkät kirjoitukset tälläkin palstalla. Sieltä voit lukea olennaisimmat tiedot asiasta, vaikkei se kolmikiskoharrastajalle niin tärkeää olekaan. Helpoimmalla tässäkin pääset, kun hommaat Märklin radalle tarkoitetut pyöräkerrat kalustoosi. Ainakin Brawan vaunuihin on vaihtopyöräkerrat saatavissa ja omassa radassani ne jouduinkin hankkimaan, jotta vaihteissa ei tapahtuisi suistumisia (erityisesti työnnettäessä vaunuroikkaa). Fleischmannin vaununi taas eivät moisia olisi tarvinneet kulkemisen puolesta, sen verran järeillä laipoilla tulivat. Märklinissä taas toisaalta olisi hyvä olla "yhtä puuta" olevat pyöräkerrat, siis eristämättömät, koska tällöin esimerkiksi tasoristeysten toiminta on helpompaa. Lue "raidevirtapiirit".

PS. Toisaalla valittelit, ettei täältä tule vastauksia nopeasti. Itse en esimerkiksi käytä tietokonetta lainkaan viikonloppuisin tai edes iltaisin, ellei ihan pakottava tarve ole. 8h päivässä näytön katsomista riittää itselleni.

[ealab]

Pitkä vaunu ja pieni kaarresäde; kuvittelepa teoreettinen tilanne, jossa vaunu olisi yhtä pitkä, kuin on kaarre-/rataympyrän halkaisija. Tässä olisi äärimmäistä vertailukohtaa kaarretilanteisiin. Ja mitä vaikuttaa vaunun telin kiinnityspisteen etäisyys vaunun päädystä. Puhdasta geometriaa, hahmottamiseen auttaa harppi ja viivoitinkin. Myös, mitä vaikuttaa sivuttaisvoimat vaunuihin, suhteessa kaarrejyrkkyyteen.