Kysymyksiä asema-alueista

Yleinen keskustelu rautateistä ja pienoisrautateistä.
Vastaa Viestiin
mattih
Konduktööri
Viestit: 89
Liittynyt: 19.09.2007 15:21

Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja mattih » 04.09.2016 13:03

Moi,

Olen tässä pohdiskellut pieniä yksityiskohtia liittyen vanhoihin asema-alueisiin, noin pienoismallirakentajan kannalta. Valitettavasti tältä osin esikuvatuntemuksenikin on suorastaan ala-arvoista, joten en osaa edes nimetä edes ajatuksiini sopivaa esikuvaa. Kyseessä voisi olla pienehkö n. 5-10 raiteen risteysasema vilkkaahkon yksiraiteisen radan varrella, josta lähtee haarautuu pienimuotoista matkustajaliikennettä ja jonkin verran tavaraliikennettä. Karjaa voisi olla mahdollinen esikuva ajattelemani kokoiselle asemalle, ehkä tosin sieltä isoimmasta päästä. Jokin Keravan tyylinen voisi kanssa tulla kysymykseen, jos olisi yksiraiteisen radan varrella. Asemalla tulisi olla valo-opastimet tulo-opastimina ja muutamalla lähtöraiteella.

Yritin tutkia asioita myös joistakin omistamistani kirjoista, kuvista, jne, mutta en oikeen löytänyt hyviä lähteitä näiden asioiden tutkimiseen..

1)
Millä vuosikymmenillä kampiasetinlaitteista ruvettiin siirtymään sähköisiin asetinlaitteisiin?
Jos ajatellaan sähköisellä asetinlaitteella varustettua pienehköä asemaa n. 70-luvun alusta 90-luvun alkuun, niin minkä näköisiä laitteita vaihteiden kääntölaitteet ovat olleet? Onko sähköisissä kääntölaitteissa ollut myös levyt tai lyhdyt ilmaisemaan vaihteen asento? Mitä näkyviä laitteitta vaihteessa tai sen vieressä?

Onko näiden vaihteiden kaapelit kaivettu maahan, vai onko niillä jotkut näkyvät kourut? Jos on, millaiset kannet kouruissa on ollut, kenties puiset tai betonilaattaa?

2)
Minkälaisia muita rakennelmia näihin asetinlaitteisiin on liittynyt? Jotain tekniikkaan liittyviä kaappeja? Vaihdekojuja?

3)
Miten vanhoilla asema-alueilla on varauduttu sadevesien poistoon? Onko soralaitureiden aikaan asemalaitureiden ympäristöjä viemäröity jotenkin? Onko näissä ollut jotain kaatoja, onko kaadot yleensä raiteelle päin vai raiteelta poispäin? Riippuu varmaan myös muusta maastosta tämä tosin.
Onko asema-alueita kenties salaojitettu, vai onko se uudempaa tekniikkaa?


4)
Jos asemalla on ollut vesiviskureita Höyryvetureita varten, niin onko näitä ollut asemalaitureiden kummassakin päässä, jotta höyryhevot ovat saaneet vettä matkustajavaunujen ollessa laiturilla, vai onko junia seisotettu sopivassa kohdassa vesityksen ajan, kenties jopa laiturin ulkopuolla?

Vesisäiliöitä on ollut sekä veturitallien kattojen alla vetureiden päällä että erillisissä vesitorneissa. Jos on käytetty laitureilla vesiviskureita, niin onko niitä varten yleensä ollut erillinen vesitorni, vai onko myös näihin johdettu vettä veturitallien säiliöistä? Itselläni on mielikuva että veturitallien säiliöistä olisi kenties annettu vettä vain (puoliksi) tallissa, tai tallin seinästä tulevalla viskurilla, en tiedä pitääkö paikkaansa...


Olisi hienoa jos löytyisi tietoa ja mahdollisisti kuvia ja linkkejä aiheesta... :)

-MattiH.

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 05.09.2016 15:49

Karjaa on näyttävä, mutta melkoisen suuri. Ohessa Karjaan ratakaavio vuodelta 1952.
KarjaaKaavio.jpg
KarjaaKaavio.jpg (164.45 KiB) Katsottu 2060 kertaa

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 07.09.2016 12:54

Pesiökylän ratapihakaavio vuodelta 1968 saattaisi sopia hyvin pienoisrautatien risteysasemaksi — jopa sellaisenaan. Ratalinjoja lähtee neljään suuntaan, joskin esikuvassa yksi linjoista päättyy soramontulle. Toisaalta tämänkin linja voisi johtaa jollekin pienelle asemalle, jonne liikennöidään muutaman vaunun paikulla tai moottorivaunulla. Ulottuvuutta rakentelulle antaa myös se, että Pesiökylä oli myös Hyrynsalmi-Kuusamo-kapearaideradan pysähdyspaikka.

Kuva

mattih
Konduktööri
Viestit: 89
Liittynyt: 19.09.2007 15:21

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja mattih » 07.09.2016 15:03

Kyllä, tuo Pesiökylä näyttää kivalta pieneltä risteysasemalta, jossa tarpeeksi vähän raiteita ja suhteellisen pieneen tilaan mahtuvat vaihdekujat :)

Täällä keskustelu ollut hiljaista, mutta oon saanut mailitse parit hyvät vastaukset :)

Teppo1
Matkustaja
Viestit: 9
Liittynyt: 16.02.2016 12:25

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja Teppo1 » 08.09.2016 11:31

Matin alkuperäisiin kysymyksiin (vastattu jo sähköpostilla, ja nyt siis kaikille):
1)
- -Sähköisiin asetinlaitteisiin alettiin käytännössä siirtymään vasta 1960-luvun alussa (Sitä ennen sotia sähkömekaaniset Viipuri, Riihimäki, Pasila (henkilöasema), Kauniainen (vain vaihteiden lukitus, + kulkutie-ehdot + valo-opastimet). Sotien jälkeen ensinmäinen 1950-luvun alkupuoliskolla Leppävaara (ei lähtöopastimia!) Pasila (henkilöasema, uusi), Tikkurila)
- Vanhat sähköasetinlaitteet: en osaa vastata, Uudemmat ekat LM Erikson tai joku ruotsalainen), Uudemmat mallia Siemens (esim Weinert 7231, Tillig 85510)
- Pääsääntöisesti lyhdyt (pl Viipuri, Riihimäki), 1980-luvulta alkaen vaihdettu levyjä.
- Mahdollisesti auraussuojat
- 1990-luvun alkuun asti aina kaivettu maahan, sen jälkeen on alettu käyttämään betonikanavia (Pääradalla jo 1970-luvulta alkaen (Hki – Tikkurila))

2) - Lähellä usein relekaappi: http://vaunut.org/kuva/80913 (näkyy opastimien luona) http://vaunut.org/kuva/102611 http://vaunut.org/kuva/70943 http://vaunut.org/kuva/28498
Paikalliskääntöpainikkeet (sijaitsevat joko relekaapin päädyssä tai erillisesssä pylväässä (http://vaunut.org/kuva/51919 http://vaunut.org/kuva/17290 (näkyy poikkeavalle olevan vaihteen vieressä)
avainsalpalaite käsivaihteita varten (voi sisältää myös paikalliskääntöpainikkeita sähkövaihteille) http://vaunut.org/kuva/72939 (vaihteen kääntölaitteen luona)

4)
- Jos tallilla säiliö niin riippuen sen koosta: Syötetty koko ratapiha (Haapamäki) (tallin säiliö myöhemmin öljysäiliönä!, tallin seinän viskuri sai vetensä uudesta säiliöstä) tai ratapiha omasta säiliöstä (tallin säiliö pieni suhteessa vedenkulutukseen,) esim Toijala Riihimäki.

Ja tuohon Pertrin esittämään Pesiökylään liittyen:
• Pesiökylä sai pääopastimet (valo-opastimet, varmistuslukko-opastinturvalaitos) vasta 1970-luvun loppupuolella, lähellä henkilöliikenteen loppua. Siihen saakka siellä oli vain liikennepaikkamerkit.
• Lisäksi ratapihan pohjoispäässä oli pieni kääntölava, ei kuitenkaan vetureita, vaan ilmeisestikin Tka-kalustoa varten. Samanlainen lava oli vielä 1990-luvulla Pihtiputaalla.

Psi
Lämmittäjä
Viestit: 242
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja Psi » 08.09.2016 21:21

Teppo1 kirjoitti:Matin alkuperäisiin kysymyksiin (vastattu jo sähköpostilla, ja nyt siis kaikille):
-- 2) - Lähellä usein relekaappi: -- -- http://vaunut.org/kuva/70943 --
Matka asetinlaitteesta opastimelle on usein pitkä, ja pitkissä johdoissa tulee jännitehäviöitä. Siksi opastimille viedään sähkö suuremmalla jännitteellä ja opastimen luona säätömuuntajalla (oliko nuo ns. säätö- vai usealla väliulosotolla varustettuja muuntajia?) laskettiin jännite siirtohäviöiden mukaan sopivassa muuntosuhteessa opastilampuille.

Kuvassa näkyy valetuilla jalustoilla varustettuja vanhoja valo-opastimia. G-opastimen jalustaan on integroitu valettu kaappi. Oletettavasti tuossa kaapissa on nuo 150/12V muuntajat opastinvaloille. Oliko noita kaappeja yleensä vain yhdessä lähtöopsastimessa per aseman pää, eli tuliko asetinlaitteelta 150V opastinsyötöt aina vain lähtöopastinryhmän yhdelle tolpalle, jonka juuressa on kaikkien ryhmän opastimien 150/12V muuntajat? Jos valettuja jalustoja käytettiin piti vissiin tulo-opastimellakin olla aina kaapilla varustettu jalusta (http://vaunut.org/kuva/7821).

Entäpä tulo-opastimen esiopastimella? Vorgista pikaisesti selaamalla ei tullut vastaan yhtään valetulla jalustalla varustettua tulo-opastimen esiopastinta. Uudempia kaksilamppuisia näkyy ilman erillistä kaappia, joten voisi ehkä kuvitella että kaikilla kaksilamppuisilla tulo-opastimen esiopastimilla olleen muuntajat pääopastimen luona/sokkelissa. Vai olisiko niitä ollut opastinlevyn takana? 4-lamppuisilla esiopastimilla näyttää meillä olevan aina uudempi kaappi vieressä.

pekka

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 09.09.2016 09:51

En osaa sanoa, mitä tekniikkaa opastinmastojen kaapit sisältävät tai millä periaatteella kaappeja aikanaan sijoitettiin. VR:n turvalaitejaoston arkistomateriaalista saattaisi löytyä vastauksia. Aika tarkkaan opastimien osien piirustuksia on dokumentoitu. Niitä selailemalla paljastuu myös se, miten runsaasti erilaisia teknisiä ratkaisuita opastimissa loppujen lopuksi käytettiin. Juuri kun luulee löytäneensä "standardiratkaisun", niin seuraavassa piirustuksessa esimerkiksi maston tikkaat on asennettu aivan eri periaatteella.

Tässä piirroksessa näkyy "pienempi" kaappi. Kaappeja on erikokoisia. Niiden korkeuksissa on eroja, mutta myös huoltoluukkujen määrässä. Valo-opastimien mastojakin näyttäisi olevan monia erilaisia.

Kuva
Kuva

Kansallisarkistosta löytyy turvalaitteista materiaalia. Ohessa malliksi listaus, mitä esim. 10. ratajakson (Sortavala) turvalaitteista on saatavilla. Kansallisarkisto on monien harrastajien osalta melko heikosti hyödynnetty lähde, vaikka lähes kaikki rautatiehallituksen kamat ovat siellä. Jos on esim. kiinnostunut liikkuvasta kalustosta, niin koneosaston mappeja on pelkästään noin 1500 kpl.

Rautatiehallitus. 10. ratajakso (Sortavala)
Rautatiehallituksen 10. ratajakson (Sortavala) arkisto
KARTAT JA PIIRUSTUKSET
Kartat ja piirustukset
Ia:13 Opastin-, turvalaite-, kontrollilukitus- sekä asetinlaiteasioihin liittyviä piirustuksia luovutetulta alueelta ( 1923-1942 ) Sortavala, vaihde- ja signaaliturvalaitos (7.5.1927); Sortavala, vaihde- ja signaaliturvalaitos: asetinlaite I, asemapiirros lukitustaulukoineen; Asetinlaite I, Pakkasen tieylikäytävä: turvalaitepiirustus (22.7.1933) sekä valo- ja äänimerkkilaitos (16.5.1934); Rele- ja paristokaappi, yleisohjeeksi annettu piirustus (13.4.1942); Sortavala, asetinpukkilaitos: erikoisosia kuvaava piirustus (2.2.1933); Helylä, junailmoitinlaitoksen kytkentä; Helylä, tiepuomilaitos: suunnitelman asemapiirros kustannusarvioineen (22.10.1930); Helylä, Turvalaitos O/Y Helylän pistoraiteella (21.9.1923); Helylä, pohjoispään tiepuomilaitos junailmoitinlaitoksineen (31.7.1935); Sortavala, asetinpukki III: erikoisosia, 3 kpl sekä 2 kpl lisäpiirustuksia edelliseen; Matkaselkä, asemapiirros kontrollilukkolaitoksesta; Värtsilä, signaaliturvalaitos 2 kpl; Sortavala, vaihde- ja signaaliturvalaitos: piirustus lukitustaulukoineen, ohessa lähetekirje osoitettuna ratainsinöörille 10. ratajaksoon Sortavalaan (6.10.1932); Matkaselkä, pohjoispään väliaikainen turvalaitos: sijoituspiirustus lukitustaulukoineen 2 kpl (25.9.1941); Kollasjoki, Kaartojoki, Piitsjoki: vaihteiden varmuuslukituslaitospiirustukset 3 kpl lähetekirjeellä, ratateknillinen tsto ja konstruktiivisen rataosaston johtaja (1933).

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 10.09.2016 09:51

Tässä kuvassa näkyy kaksi valo-opastinmastoa: toisessa on varustekaappi, toisessa pelkkä betoninen perustus. Saattaa hyvinkin olla niin, että kummankin opastimen tekniikka on toisen opastimen yhteisessä kaapissa.

Molemmissa opastinmastoissa on vielä vanhemman malliset vinotikkaat. Vasemmanpuoleisessa opastimisessa on mielenkiintoinen yksityiskohta: ylimääräinen valo ja pieni kaappi. Mikäli muistan oikein, niin pienessä kaapissa on puhelin ja valolla veturikuskille ilmoitetaan, että olisi syytä pysähtyä soittamaan puhelu. Paremmin asiaa tuntevat korjannevat, mikäli näin ei ole. Sinänsä mielenkiintoinen yksityiskohta vaikkapa pienoismallin rakentelua varten.

Kuva

Psi
Lämmittäjä
Viestit: 242
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja Psi » 10.09.2016 11:47

PeS kirjoitti:-- Vasemmanpuoleisessa opastimisessa on mielenkiintoinen yksityiskohta: ylimääräinen valo ja pieni kaappi. Mikäli muistan oikein, niin pienessä kaapissa on puhelin --
Onko kenelläkään tietoa minkä värinen tuo kutsuvalo oli, ja paloiko valo jatkuvasti vai vilkkuiko se, ja jos, niin millä taajuudella kun kuljettajaa kutsuttiin puhelimeen? Mistä valokuva on? Liittyikö kutsuun myös joku äänivaroitus (torvi, pilli, summeri). Kutsuttiinko sillä vain junahenkilökuntaa? Oliko kutsuvaloja vain kauko-ohjatuilla liikennepaikoilla? Sama kuva on "Valtionrautateiden kuljetuskalusto 4. rata, ratakoneet, autot erikoiskalustot" sisäkannessa.

pekka

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 10.09.2016 13:03

Psi kirjoitti:Sama kuva on "Valtionrautateiden kuljetuskalusto 4. rata, ratakoneet, autot erikoiskalustot" sisäkannessa.
Kuva on kyseisestä vihkosesta — en tiedä, miltä paikkakunnalta kuva on.

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 10.09.2016 15:31

VR:n historiikissa on seuraava maininta: "Siirryttäessä automaattiseen linjasuojastukseen ja liikennepaikkojen kauko-ohjaukseen kävi välttämättömäksi VR:n omassa piirissä kehittää meikäläisiin oloihin soveltuva opastinpuhelinjärjestelmä.... Ensimmäiset tällaiset VR:n sähkökonepajan valmistamat laitteet otettiin käyttöön v. 1960 Mikkelin-Otavan-rataosalla".

Onko tällä jotain tekemistä kuvassa näkyvän puhelimen kanssa?

Avatar
mudhoney
Lämmittäjä
Viestit: 282
Liittynyt: 12.06.2007 13:32

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja mudhoney » 11.09.2016 20:12

Savon Rata -kirjassa sivulla 87 olevaan asetinlaitteen ilmaisintauluun vertaamalla voisin väittää, että kuva on Vuolingon itäpäästä. Lähtöopastimessa D on ilmaisintaulun mukaan puhelin - kuten kuvassakin.

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 03.10.2016 14:02

Kuva on vuodelta 1961. Neljän opastiminen ryhmä, jossa kaikissa kaapit — ei taida toimia spekulaatio yhdestä kaapista per opastinryhmä

Kuva

ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1080
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja ealab » 03.10.2016 20:22

Kuvassa ei taida näkyä isompaa "relekaappia", johon tuli runkokaapeli astl:lta. Opastinmuuntajat sitten joko tässä kaapissa, tai "jalkakaapissa*". Valetut *kaapit tolpissa opastinkytkentöjä ja tietenkin tolppaa varten. Opastinmuuntajille, ensiökäämille syöttö 220(päiväjännite)/160V(yöjännite) astl:lta, muuntajilla lähdöt toisiopuolilta valitaan tarvittava lamppujännite, 12V, myös työkalusäätöisiä vastuksia oli tarkempaa säätöä varten. Ja näin yhä. Nämä opastinpuhelinsysteemit tehtiin VR Riihimäen Sähkökonepajalla.
Opastinpuhelimella taidettiin antaa lähtölupa. Pelkkä AJA-opaste ei riitä.
Ps. Mukavia viestipylväitä. Vastaavia olin 60-luvulla rakentamassa ja niissä keikkumassa mm. Kolarin radalla. :)

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kysymyksiä asema-alueista

Viesti Kirjoittaja PeS » 03.10.2016 21:50

ealab kirjoitti:Kuvassa ei taida näkyä isompaa "relekaappia", johon tuli runkokaapeli astl:lta.
Jep. Kuvassa näkyvät kaapit ovat pienempää tai matalampaa mallia, josta ketjun aikaisemmissa viesteissä näkyy piirustuskin.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija