Kotirata

Keskustelua radan rakentamisesta, maisemoinnista, ratapihakaavioista, ym.
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1032
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Kotirata

Viesti Kirjoittaja ealab » 09.04.2012 08:34

"Joose" tuota vähän kyseli. Tyyli on perinteinen ovaalisovellus. Maisemointia, rakennuksia ei paljon funtsittu. Logistiikka sellainen, että pitää ajella mennäkseen A:sta B:hen, tai C:hen. Vaihteenkääntömoottorit Conrad, toimivat hyvin. Vaihteiden asento määrää virrallisen kulkutien. Nyt lisätty vaihtoehtoinena toimintana digiheebelit, toimii samoin ehdoin, mitään muutoksia ei tarvinnut tehdä. Tämä pääasiassa vetureiden testikäyttöä varten. Rata seisoo omilla, taitettavilla jaloillaan ja on hyvin nostettavissa autotallin kattoon taljojen (4 kpl) avulla.
Liitteet
H0ratakaavio lh 10b.JPG
H0ratakaavio lh 10b.JPG (86.7 KiB) Katsottu 4402 kertaa

Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 548
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja Jaska » 09.04.2012 21:36

En ihan hahmottanut vielä tuota kulkutiesysteemiä. Voisitko kertoa siitä lisää? Oletan, että junien törmäys on jotenkin estetty?

ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1032
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja ealab » 10.04.2012 09:22

Hahmotusta yhdestä kulkutiestä: Tehdään kulkutie A-r2, painetaan ao. painikkeita TA1 ja Tr2, niiden kulkutiereleet vetävät ja kytkevät kääntösähkön, vaihteet 1 ja 3 kääntyvät. Vaihteiden koskettimien ohjaamat asentoreleet kytkevät ajosähkön A raiteelle r2. Raideosuus rCA kytkeytyy sähköttömäksi. Joten lenkiltä C raideosuudelle rCA mahdollisesti tuleva juna stoppaa sille, ei aja umpivaihteeseen. Vastaavia kytkentöjä on muissakin paikoissa.
Kulkutiepainike Tr2 on yhteinen myös toisen suunnan kulkutievalinnolle, painikkeet TB ja TA2. Olennaista on, että esim. vaihteet 1 ja 3, sekä 2 ja 4 kääntyvät samanaikaisesti, ei niiden eri aikoihin tarvitse kääntyilläkään. Kulkuteistä riippuen enimmillään vaihteita kerralla kääntyy 3-4 kpl. Sikäli helppo systeemi, että ei tarvita erillisiä ajosähkökytkimiä. Tekee vain kulkutiet. Yläratapihalla voidaan operoida 3:lla veturilla, toisiaan kiusaamatta. Ohjaustaulussa on kaikki virransyöttö, 1 relelogiikalle ja 2 erillistä ajosähköille, sekä nyt vielä digivermeet. Sähköturvallisuus on huomioitu. Kuva on vanha.
Liitteet
P4020050a.jpg
P4020050a.jpg (395.94 KiB) Katsottu 4336 kertaa

sanoaskosano
Konduktööri
Viestit: 63
Liittynyt: 23.09.2007 22:15

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja sanoaskosano » 11.04.2012 13:07

Terve, sano.
Mielestäni vaihde V14 voisi olla V6 ja V13 välissä niin varikolta voidaan ajaa kaikille Alartp raiteille eikä tarvitsisi käydä TC2 raiteella, sano.

ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1032
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja ealab » 11.04.2012 14:29

Totta. Taisi raiteiden pituusratkaisutkin vaikuttaa tuohon. Myös: Vaihde 14 olisi saanut olla ns. puoliengelsmanni, josta vielä pussi r15 ja r16:n väliin, jolla voisi hoitaa talli-muu rata-liikenteen. Kun usein saattaisi r16 ja r17:llä olla junat. Mutta toisaalta on hyvä, että on vekslaamista. Muutos onnistuisi, jos tekisi V14:n uudelleen puolienkuksi. Vaihteet V6, V13=3-tie, V14, V15 ja V18 ovat itse rakennettuja. Muut Rocoa.
Liitteet
PC260289a.jpg
PC260289a.jpg (591.16 KiB) Katsottu 4290 kertaa

sanoaskosano
Konduktööri
Viestit: 63
Liittynyt: 23.09.2007 22:15

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja sanoaskosano » 11.04.2012 14:48

Hieno rata tulossa ja varsinkin asetinlaite kapsäkissä, sano.

Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 548
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja Jaska » 11.04.2012 21:52

Näyttäisi olevan tutun näköistä eli kotimaista kalustoakin radalla! Teetkö mahdollisesti jatkossa suomalaisia opastimia myös radallesi?

ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1032
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja ealab » 11.04.2012 22:18

Ne ovat käyneet mielessä. Uudempaa opastimallia.

jartsa

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja jartsa » 11.04.2012 22:44

Jaska kirjoitti: Oletan, että junien törmäys on jotenkin estetty?
Yleensä sähköisesti(sensorein jne),vaihde käännetty eri asentoon mikäli raiteella on jo juna.
Sama logiikka myös peräänajossa,vaihde käännetty vapaalle raiteelle.
Tästä esimerkkinä on Fleisun "train navi" tai UB:n Lissy.

ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1032
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja ealab » 12.04.2012 12:53

Kuvat: Jo aloitettu Roco-vaihteiden päivitys. Vaihteiden kielien turhan suuren avautuman pienentäminen(silmänruokaa! :) ) ja risteysten parantaminen toimimaan paremmin RP-25-pyörillä. Seuraaviin risteyksiin tulee kärkiosan kärki kovemmasta metallista, raudasta, tuo Uh lyttääntyy vähitellen.
Liitteet
P9180768.JPG
P9180768.JPG (90.16 KiB) Katsottu 4225 kertaa
P9200769.JPG
P9200769.JPG (94.39 KiB) Katsottu 4225 kertaa
P9180767a.jpg
P9180767a.jpg (171.32 KiB) Katsottu 4225 kertaa

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 760
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja PeS » 12.04.2012 14:08

Vaihteiden risteyksien justeeraaminen on oivallinen tapa parantaa vaihteiden toimivuutta. Rocon, Fleischmannin ja kumppaneiden valmistamien vaihteiden risteykset on mitoitettu älyttömän väljiksi, koska niiden toiminta perustuu ajatukseen, että pyöräkerta kulkee risteyksen ylitse laipan varassa. Kun risteys on väljä, niin samalla pyöräkertojen laippavälin (back-to-back) toleranssit voivat on lähes älyttömät (mitä ne usein ovatkin). Kun esimerkiksi Fleisun fillareiden laipan syvyys on miehekkäät 1,3 mm, niin sukeltaahan joku 0,7 mm syvä NMRA-laippa fleisun vaihteessa, jonka risteyksen ylitys on ajateltu tapahtuvan laipan varassa. Kolinat vähenevät ihmeesti, kun risteykset on mitoitettu riittävän kapeiksi. Jopa Märklinin fillarin saa kulkemaan NMRA-vaihteesta kauniisti, kunhan vaan säätää pyöräkerran laippavälin NMRA:n normin mukaan.

jartsa

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja jartsa » 13.04.2012 17:22

PeS kirjoitti: Kun esimerkiksi Fleisun fillareiden laipan syvyys on miehekkäät 1,3 mm
Mistähän 50-60 luvun kataloogeista tämäkin mitta on? Kylläkin Fleischmannien laippa on ollut jo 80-90 luvun taitteesta alle NEM-standardin!
Viimeksi muokannut LOK, 16.12.2017 07:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Epäasiallinen kirjoittelu poistettu.

Dv16_2015
Konduktööri
Viestit: 82
Liittynyt: 28.09.2009 08:04

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja Dv16_2015 » 13.04.2012 17:31

Ainakin itse olen onnistunut vielä pari vuotta sitten hankkimaan (uusia) Fleisun vaunuja, joiden pyöräkerroissa oli tuollaiset miehekkään kokoiset laipat.
Viimeksi muokannut LOK, 16.12.2017 07:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Viestiä siistitty.

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 760
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja PeS » 13.04.2012 21:16

jartsa kirjoitti:Mistähän 50-60 luvun kataloogeista tämäkin mitta on? Kylläkin Fleischmannien laippa on ollut jo 80-90 luvun taitteesta alle NEM-standardin!
NEM-standardin maksimisyvyys on 1,2 mm. Fleischmannin yleisin laipansyvyys on ollut pitkään 1,2 mm, mutta myös 1,3 mm:n laippaa on ollut käytössä. Muut eurooppalaiset valmistajat eivät käytä 1,2 mm:n laippaa. Ennen Fleischmannin myymistä Rocolle Fleischmann ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään jenkkinormin mukaan valmistettuja RP25/110-fillareita, joita taidettiin käyttää ainakin yhdessä höyryveturissa. Projekti taisi mennä jäihin sen jälkeen, kun Roco osti puljun. Monien valmistajien fillareiden laippojen syvyydet kuitenkin vaihtelevat, mikä vaikeuttaa asioiden seuraamista. Kun vuosikausia sitten lanseerattujen mallien työkaluilla valmistetaan uusi erä malleja, ei alkuperäisiä syviä laippoja välttämättä uusita. Erimerkiksi Rocon käyttämien veturinpyörien laippojen vaihteluväli voi olla niinkin suuri kuin 0,6—1,1 mm. Vain omatoiminen mittaminen tai lehtien julkaisemien testien lukeminen selvittää asian. Mitään yleispätevää tietoa ei siis ole eivätkä valmistajat sitä julkaise.

Fleischmannin laippojen osalta olennaista ei ole se, ovatko laipat 1,2 vai 1,3 mm. Olennaista on kuitenkin tiedostaa se, että Fleischmannin käyttämät laipat ovat muiden valmistajien laippoja syvemmät. Tämä rajoittaa pyöräkertojen käyttämistä, koska laipat voivat kolista naulajäljitelmissä jopa joidenkin valmistajien code 83 -kiskoilla. Fleischmannin pyöräkertoja on käytetty runsaasti mm. suomalaisissa malleissa ja Fleischmannin alustoja suomalaisissa vetureissa. Tämä on johtanut laippojen sorvaamiseen matalammiksi, kun esimerkiksi code 70 kiskoilla Fleischmannit eivät toimi.

Asia ei kiskojenkaan osalta ole täysin suoraviivainen. Jos käytetään vaihteita, joissa risteys on rakennettu kiskoprofiilista ja joissa risteyksen pohjaa ei ole täytetty "korokepalalla" (mikä on tyypillistä vaihdevalmistajille, jotka ovat ajatelleet pyöräkerran ylittävän risteyksen laipan varassa), ei Märklininkään syvä laippa aiheuta ongelmaa. Tällainen vaihde on eurooppalaisisa mm. Tillig ynnä monet amerikkalaiset vaihteet. MicroEngineeringin code 55 fleksikään ei aiheuta Fleischmannin syville laipoille ongelmia, koska kiskonaulajäljitelmät ovat olemattomat puhumattakaan juottamalla valmistetusta kiskotuksesta, jolloin naulajäljitlmää ei käytetä yleensä lainkaan (profiili on juotettu suoraan PC-pölliin). Oman ratani vaihteet ovat FastTrack code 70 (juottamalla kootut) ja niistä kulkevat ikivanhan Märklinitkin kunhan vain pyöräkerran laippaväli on levitetty vaihteen normiin sopivaksi.

Se on kuitenkin nähty, että Euroopassakin liikkuvan kaluston valmistajat kulkevat kohti amerikkalaista NMRA:n normia laipan mitoituksessa. NMRA-vaihtofillareita saa yhä useammalta euroopalaiselta valmistajalta ja laipan syvyys mahdaltuu eurooppalaisilla valmistajilla jatkuvasti. Globaali mittastandardi lisää eri valmistajien kaluston ja kiskojen yhteensopivuutta, mikä on harrastajien kannalta vain etu. Tällöin voidaan valita monenlaisten eri vaihdevalmistajien valikoimasta aina itselle sopiva tuote — ja voidaan varmistua ilman sorvauksia tai justeerauksia, että myös eri valmistajien kalusto toimii kiskoilla. Se on myös ihan yleisesti tunnettu tosiasia, että Fleischmannin käyttämä mitoitus aiheuttaa eniten ongelmia ja rajoituksia. Tämä ei ole edes mielipideasia, vaan sen voi itsekukin todeta empiirisesti — ja poistaa ongelman sorvissa.
Viimeksi muokannut LOK, 16.12.2017 07:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Lainattua tekstiä siistitty.

jartsa

Re: Kotirata

Viesti Kirjoittaja jartsa » 13.04.2012 21:51

PeS kirjoitti:Fleischmannin käyttämä mitoitus aiheuttaa eniten ongelmia ja rajoituksia. Tämä ei ole edes mielipideasia, vaan sen voi itsekukin todeta empiirisesti — ja poistaa ongelman sorvissa.
Ei ole mitään ongelmia ollut, eikä ole tarvinnut muutakaan sorvijippoja tehdä.
Kaikki on toiminut hyvin omilla radoillani, ei valitettavaa.
Viimeksi muokannut LOK, 16.12.2017 07:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Viestiä siistitty.

Vastaa Viestiin