Piko vs Märklin

[jartsa]

Vetureiden koppa muovia,kuten myös nykyään Märklinillä.Ostamalla yhden koeveturin,voit tutkimalla detaljeja ja koeajamalla onko veturi laadukas vai ei.Mikäli toteat laadun omien arvioiden mukaan hyväksi,voit hankkia vetureita lisää.

mattih:n arvostelu oli jo riittävän tyrmäävä, Piko ei kiinnostaisi vaikka jatkaisinkin kolmikiskoharrastusta.
Kaapeissa on edelleen melko "runsaasti" Märkliniä, mutta jatkossa hankin vain N-skaalaa, joten en aio ihan vaan tiedon vuoksi hankkia Pikoa.
Ainakin meikäläisen Märklin höyryt ovat pääsääntöisesti kopan osalta metallia samoin kuin ne muutamat dieselit ja sähköveturitkin joita omistan. Voihan olla, että nykyään uudemmat mallit on kopaltaan muovia, tosin metallia taitaa olla vähänkään paremman luokan mallit?

Saanen kysyä sitä että,nuo veturisi ovat varmaankin 60/70 lukulaisia?Dieseleistä tiedän vain V-200 mallin sinkkipainevaluisena.Fleischmannilla on dieselmallit 4246,4247,4270,4273 ja 4281 nykyisinkin vielä kopaltaan sekä rungoltaan ko.metallivalua(cast metal body/chassis).

[markku55]

Saanen kysyä sitä että,nuo veturisi ovat varmaankin 60/70 lukulaisia?Dieseleistä tiedän vain V-200 mallin sinkkipainevaluisena.Fleischmannilla on dieselmallit 4246,4247,4270,4273 ja 4281 nykyisinkin vielä kopaltaan sekä rungoltaan ko.metallivalua(cast metal body/chassis).

Saahan sitä aina kysyä, voit katsoa veturini tuolta "Kuinka monta veturia omistat" osiosta.

[ealab]

Olisikohan nuo Pikot ( Lidl) asiantuntijoille suunnattuja, tyyliin " viimeistele itse".
Mä ja Fl ainakin käyttivät metallikoria ehkä vain painon vuoksi. Kun vain toinen teli vetää ja Mä:n virroitus.

[markku55]

Paino on varmasti yksi tärkeä kriteeri ainakin Märklinin osalta, mutta kyllä metalli antaa mallille melkoisesti lisäjämäkkyyttä ja käsittelynkestoa.
Märklin harrastaa myös hybridirakenteita, eli osa kopasta on metallia ja osa muovia.

[mattih]

Olisikohan nuo Pikot ( Lidl) asiantuntijoille suunnattuja, tyyliin " viimeistele itse".

Paljon mahdollista, että Lidl on asiantuntijoiden liike. Olikos se tuo Markku55 kun kertoi ostaneensa sieltä mitan, jossa 2 metriä oli noin 2,02 metriä Ehkä se oli tarkoitettu että asiantuntijat voivat itse virittää siitä oikean mittaisen

-MattiH.

[PeS]

Lidlin myymä Piko on valmistajan Hobby-sarjaa, jolla ei ole mitään tekemistä lippulaivatuotteiden kanssa. Kuten ei ole Märklinin kolhoilla hobby-vehkeilläkään. Harrastuksen uusiutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että on halpoja, edullisia ja riisuttuja hobby-tuotteita ja että niitä olisi tarjolla tavarataloje leluosastoilla tai vaikkapa Lidlin kaltaisissa kaupoissa.

[PeS]

Paino on varmasti yksi tärkeä kriteeri ainakin Märklinin osalta, mutta kyllä metalli antaa mallille melkoisesti lisäjämäkkyyttä ja käsittelynkestoa.
Märklin harrastaa myös hybridirakenteita, eli osa kopasta on metallia ja osa muovia.

Painoa kolmikiskoveturilla pitääkin olla, jotta voitettaisiin laahaimen aiheuttama kitka. Metalliseosten käyttäminen pienoismallien korirakenteiden tuotannossa on vanhaa perua ajalta, jolloin vasta opeteltiin muovivalutekniikkaa. Metallivaluilla ei pystytä toistamaan yksityiskohtia yhtä hyvin kuin muovivaluilla. Jos arvostaa tuotteen yksityiskohtien määrää tai esikuvanmukaisuutta, niin sitä eivät Märklinin kaltaiset metallivalukorit edusta. Muovia jämäkämpiä ne toki ovat ja kestävät rajumpaa käsittelyä - mikäli nyt ylipäätään on tarkoituksenmukaista käyttää pienoismalliveturia vasarana

[markku55]

Joo, mulle tuli rankempi rakennusurakka muutama vuosi sitten ja siksi jouduin investoimaan Märklinin Big Boyhin, BR 01 ei enää riittänyt.
Ps. Molemmat kulkee urakan jälkeen tosi hienosti liekö jopa uutta paremmin

[ealab]

Paino on varmasti yksi tärkeä kriteeri ainakin Märklinin osalta, mutta kyllä metalli antaa mallille melkoisesti lisäjämäkkyyttä ja käsittelynkestoa.
Märklin harrastaa myös hybridirakenteita, eli osa kopasta on metallia ja osa muovia.

Painoa kolmikiskoveturilla pitääkin olla, jotta voitettaisiin laahaimen aiheuttama kitka. Metalliseosten käyttäminen pienoismallien korirakenteiden tuotannossa on vanhaa perua ajalta, jolloin vasta opeteltiin muovivalutekniikkaa. Metallivaluilla ei pystytä toistamaan yksityiskohtia yhtä hyvin kuin muovivaluilla. Jos arvostaa tuotteen yksityiskohtien määrää tai esikuvanmukaisuutta, niin sitä eivät Märklinin kaltaiset metallivalukorit edusta. Muovia jämäkämpiä ne toki ovat ja kestävät rajumpaa käsittelyä - mikäli nyt ylipäätään on tarkoituksenmukaista käyttää pienoismalliveturia vasarana

Jos ei nyt ihan vasarana, mutta veturin piti kestää, kun kersa astuu veturin päälle, se pyörähtää jalkaterän alla ja kersa kaatuu. Ja kun sitten kersa suutuspäissään paiskaa veturin....

[markku55]

Katselin Märklinin esitteitä, ja voin vain todeta, että jartsalla on väärät mielikuvat Märklinin rakenteista. Suurin osa vetureista on kokometallisia (koppa ja runko), hyvin monet höyryistä tehty muovisella ohjaamolla, mutta muuten kokometallia ja osa höyryistä on myös kokometallisia.
Pienimmät höyryt on kopaltaan muovisia ja vain todella harva dieseli tai sähköveturi on kopaltaan muovia.

Kolmas juttu tuli tässä mieleen koskien ns. Hobby sarjoja, Märklin on ymmärtääkseni jo lopettanut sellaisten teon, ainakaan viimeisissä luetteloissa ei niitä enää esiinny.

Detaljirikkaudesta en osaa sanoa mitään, koska en tunne esikuvia, mutta omaan silmään noissa Märklinin vetureissa on ihan tarpeeksi rihkamaa mukana - enempää en kaipaa.

[jartsa]

Katselin Märklinin esitteitä, ja voin vain todeta, että jartsalla on väärät mielikuvat Märklinin rakenteista. Suurin osa vetureista on kokometallisia (koppa ja runko), hyvin monet höyryistä tehty muovisella ohjaamolla, mutta muuten kokometallia ja osa höyryistä on myös kokometallisia.
Pienimmät höyryt on kopaltaan muovisia ja vain todella harva dieseli tai sähköveturi on kopaltaan muovia.

Kolmas juttu tuli tässä mieleen koskien ns. Hobby sarjoja, Märklin on ymmärtääkseni jo lopettanut sellaisten teon, ainakaan viimeisissä luetteloissa ei niitä enää esiinny.

Detaljirikkaudesta en osaa sanoa mitään, koska en tunne esikuvia, mutta omaan silmään noissa Märklinin vetureissa on ihan tarpeeksi rihkamaa mukana - enempää en kaipaa.

Markku hei, noita Märklineitä en ole tutkinut "suurennuslasi" kädessä, joten ole kovin suurta tietoa niistä. Ainoat kokemukset ovat vetureista ja vaunuista, joita itse olen nähnyt ja/tai pitänyt käsissäni. Märkliniä kuitenkin löytyy pari erilaista 3+3 settiä matkustajavaunuja ja 10 kpl:een letka 4-akselisia hiilivaunuja (Fads-50)Long heindrichs sarjasta? Nuo kaikki vaunut ovat muovivalettuja, itse olen modifioinut ne kytkimien ja akselien osalta 2-kiskokäyttöön sopivaksi. Asioista voidaan väitellä,muttei riidellä.

[markku55]

Tuli tässä mieleen sekä jartsan, että PeS:n osalta kysymys, milloin olette viimeksi selanneet tarkemmin Märklinin luetteloa ja kuinka tuoretta sellaista?
Luettelot on nykyään melkoisen paksuja ja sisältää hyviä kuvia malleista sekä tietysti paljon tietoa mallien ominaisuuksista. Saattaisi olla mukava yllätys kokea Märklin kaluston kehitys sitten 60-luvun.
Työntömittaahan kuvien tarkastelussa ei voi käyttää, mutta kukapa sellaista tarvitsee jos malli on hyvän näköinen? Mukana on myös oikeista vetureista kuvia, ja niitä vertaamalla nykyisiin Märklinin malleihin, on mallinmukaisuus mielestäni aivan riittävä jos ei peräti hyvää tasoa.

[PeS]

Tuli tässä mieleen sekä jartsan, että PeS:n osalta kysymys, milloin olette viimeksi selanneet tarkemmin Märklinin luetteloa ja kuinka tuoretta sellaista? Luettelot on nykyään melkoisen paksuja ja sisältää hyviä kuvia malleista sekä tietysti paljon tietoa mallien ominaisuuksista. Saattaisi olla mukava yllätys kokea Märklin kaluston kehitys sitten 60-luvun.

Ostan lähes vuosittain Märklinin luettelon, kuten myös muiden eurooppalaisten valmistajien kuvaston. Kehitystä Märklinillä on tapahtunut paljon, kuten muillakin valmistajilla. Pienoisrautatieteollisuudelle on kuitenkin tyypillisitä se, että kalliita työkaluja käytetään pitkään ja tämä näkyy tietenkin itse lopputuotteessa - joillakin valmistajilla enemmän, joillakin vähemmän. Mitä tulee kuvastojen kuviin, niin ei niistä luotettavaa kuvaa saa mallin laadusta tai edes tarkkuudesta - sen verran returoituja kuvat ovat olleet aina. Pitää päästä katsomaan livenä. Halvat ja riisutut hobby-sarjan veturit on tarkoitettu aina junnuille, joten ei ole ehkä edes relevanttia arvioida niitä kovin kriittisesti -pitäisi pikemminkin olla tyytyväinen, että halpisversoitakin tehdään; sen verran kalliiksi tämän harrastamisen aloittaminen on tullut takavuosiiin verrattuna, jolloin elintaso oli alhaisempi.

[Tony]

Painoa kolmikiskoveturilla pitääkin olla, jotta voitettaisiin laahaimen aiheuttama kitka. Metalliseosten käyttäminen pienoismallien korirakenteiden tuotannossa on vanhaa perua ajalta, jolloin vasta opeteltiin muovivalutekniikkaa. Metallivaluilla ei pystytä toistamaan yksityiskohtia yhtä hyvin kuin muovivaluilla. Jos arvostaa tuotteen yksityiskohtien määrää tai esikuvanmukaisuutta, niin sitä eivät Märklinin kaltaiset metallivalukorit edusta. Muovia jämäkämpiä ne toki ovat ja kestävät rajumpaa käsittelyä - mikäli nyt ylipäätään on tarkoituksenmukaista käyttää pienoismalliveturia vasarana

Kyllä painosta tuntuu olevan hyötyä myös vetokyvyssä. Märklinin V200 diesel vetää aika kivuttomasti vain yhdellä vetävällä telillä ja kitkarenkailla melkoisen pitkiäkin letkoja ylämäkeen, mutkaan, S-mutkaan jne... Toisaalta samaan kyllä yltää uusi V160 kahdella vetävällä telillä, kitkarenkailla ja muovikorilla. Oma mielipiteeni on, että ihan sama, painaako vekotin gramman vai kilon, kunhan kulkee ja vetää hyvin.

Jos oikein olen ymmärtänyt Petrin ajatusmaailmaa hänelle ennenkaikkea höyryveturien mallinmukaisuus on tärkeää. Itselleni ainakin Märklinin diesel ja sähkövetureiden mallinmukaisuus on riittävää. Mulla on vain kaksi höyryä, joista toinen on lasten leluna, joten olen huono sanomaan, miten hyvä Märklin noiden osalta on. Kukin tietysti arvottaa asiat oman makunsa mukaan. Itse koen sen vain hyväksi, ettei mallit ole täynnä katkeavia 0,05 mm vahvuisia muoviosia. Noita muoviosiahan voi muuten joihinkin Märklin malleihin jälkikäteen asennella.

Vasaroita löytyy meiltäkin erilaisia, joten ei tarvitse käyttää lähimpänä kättä olevaa HIENOA Märklin mallia siihen tarkoitukseen.

H0-veturin ihannepaino olisi noin 350 grammaa enkä tiedä onko tällä painolla mitään tekemistä esikuvan kanssa. Mitä painavampi veturi, sen luonnollisemmin se liikkuu. Suomalaisen veturikaluston osalta tuohon 350 grammaan ei päästä läheskään aina - varsinkaan pienikokoisten vanhojen höyryvetureiden tai vaihtovetureiden osalta; on vain yritettävä änkeä ohutta lyijylevyä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin ja toivoa, että painoa tulisi tarpeeksi.

Tässä kohtaa voisit selventää, että onko tuo suuri paino hyvä vai huono asia? Olen ymmärtänyt eri viesteistäsi, että veturin toisaalta pitäisi painaa kohtuu paljon, mutta toisaalla puhut painon tarpeesta erityisesti laahaimella varustetuilla vetureilla. Jos olen tulkinnut sinua oikein, tulisi veturin painaa kohtuullisen paljon (ehkä 350 g) aina, eikö näin? Tässä tapauksessahan on vain hyvä asia, että Märklin veturit ovat painavia!

Jartsalle vielä kommentiksi, että Märklinin uudet V60 ja V80 dieselveturit ovat metallikorisia, joskin hytit ovat muovia.

[PeS]

Kyllä painosta tuntuu olevan hyötyä myös vetokyvyssä. Märklinin V200 diesel vetää aika kivuttomasti vain yhdellä vetävällä telillä ja kitkarenkailla melkoisen pitkiäkin letkoja ylämäkeen, mutkaan, S-mutkaan jne...

Ilman muuta paino vaikuttaa vetokykyyn, mutta myös kitkarenkaalla on melkoinen merkitys. Lähes kaikissa kolmikiskovetureissa on lähes poikkeuksetta kitkarengas - todennäköisesti juuri siitä syystä, että sen avulla voitetaan laahaimen aiheuttama kitka. Kun taannoin rakensin itse suomalaisia kolmikiskovetureita, ei niitä saanut vetämään kunnolla ilman kitkarengsta. Varsinkin vaihteissa, joissa nastoitus on korkea, on laahaimen nostovoima melkoinen (joillon tarvitaan myös painoa). Märklinin vetokyky siis syntyy ainakin kahdesta seikasta: suuresta painosta sekä kitkarenkaasta.

Jos oikein olen ymmärtänyt Petrin ajatusmaailmaa hänelle ennenkaikkea höyryveturien mallinmukaisuus on tärkeää....

Näinhän se on: höyryveturin toteuttaminen on aina vaativampaa kuin dieselin ja höyryissä tuotannon aiheuttamat kompromissit myös näkyvät.

Tässä kohtaa voisit selventää, että onko tuo suuri paino hyvä vai huono asia? Olen ymmärtänyt eri viesteistäsi, että veturin toisaalta pitäisi painaa kohtuu paljon, mutta toisaalla puhut painon tarpeesta erityisesti laahaimella varustetuilla vetureilla. Jos olen tulkinnut sinua oikein, tulisi veturin painaa kohtuullisen paljon (ehkä 350 g) aina, eikö näin? Tässä tapauksessahan on vain hyvä asia, että Märklin veturit ovat painavia!....

Mitä painavampi veturi, sen parempi. Todennäköisesti veturi ei voi painaa koskaan liikaa - jos vain sen rakenne kestää painon. Painon tarve tai toisaalta kitkarenkaiden tarve on suurempi kolmikiskoveturissa kuin kaksikiskoveturissa. Kaksikiskovetureissa käytetään harvemmin kitkarenkaita (toisaalta se heikentää virroitusta, joten tässä yksin syy siihen, että niitä ei käytetä). Pienikokoisen - ja siis kevyen - veturin vetokykyä yritetään monesti parantaa kitkarenkailla. 350 grammaa on melkoisen painava veturi ja tähän ei läheskään aina päästä - sitä voi kuitenkin pitää hyvänä tavoitteena erityisesti silloin, jos kyseessä on kaksikiskoveturi. Painollahan on myös muutakin merkitystä kuin pelkkä vetokyky: paremmat kulkuominaisuudet, koska painava kappale rullaa paremmin vauhtiin päästyään. Paino näkyy myös hidasajo-ominaisuuksissa positiivisesti.