Minkä veturin karja-aura?

Keskustelua vetureita, vaunuista, autoista, ym...

Valvojat: jhr, Hermanni

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja PeS »

Suomalaisissa höyryvetureissa karja-aura eli esteenraivaaja oli vakiomallinen. Oheisessa kuvassa näkyy kuitenkin H0-mittakaavassa poikkeuksellisen malllinen karja-aura. Kysymys kuuluu: missä veturisarjassa käytettiin tällaista karja-auraa?

Kuva
Junnailija
Lämmittäjä
Viestit: 108
Liittynyt: 22.11.2016 15:56

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja Junnailija »

Ei, kyllä nyt on ihan pakko tunnustaa, että en tiedä. Neljä vuorokautta olen yötä-päivää etsinyt karja-aurojen kuvia internetistä kaikilla osaamillani kielillä, mutta sieltä ei vaan tuota mallia löydy. Eli kerro jo!

Samalla voisit vinkata, mistä löytäisin H0 karja-auran Tr2 Russian Decapodiin:-)

Junnailija
Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa!
ATT
Ratavartija
Viestit: 18
Liittynyt: 11.04.2016 08:25

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja ATT »

Ei A1, ei B3 vaan......
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja PeS »

Seuraavaksi asennan karja-auran veturin käymäsiltaan. Katsotaan sen jälkeen helpottuuko tunnistus. Asiaan saadaan vastaus viimeistään syksyllä, kun veturista julkaistaan juttu Pienoismalli-lehdessä :D

Internet ei tunnetusti anna vastauksia läheskään kaikkiin kysymyksiin — varsinkaan suomalaista rautatiehistoriaa käsitteleviin kysymyksiin. Nörtit kyllä jaksavat vaahdota meille lehden tekijöille, että pian kukaan ei enää tilaa lehtiä, kun kaikki löytyy internetistä. Ei kuitenkaan löydy, ellei joku ensin etsi dataa, jonka jälkeen data voidaan (mahdollisesti) julkaista internetissä. Olennaista on kuitenkin tieto ja kyky etsiä ja käsitellä tietoa — lehti tai internet on vain kanava, jonka kautta tieto voidaan julkaista. Tulevaisuuden tutkijat tosin visoivat jo tietokonesovelluksista, jotka osaavat generoida uutisia, jolloin meitä toimittajia ei enää tarvita. Ehkä tulevaisuudessa tietokonesovellus osaa tuottaa jutun otsikolla "suomalaisten höyryvetureiden karja-aurat kautta aikojen" — tätä odotellessa on syytä tyytyä Kansallisarkiston tarjoamaan dataan.

Voin tehdä syövyttämällä myös Trumanin karja-auran. Palaan asiaan — nyt sinulla on vielä hyvää aikaa hankkia Wellerin juotosasema :D
t-i-m-o
Ratavartija
Viestit: 20
Liittynyt: 29.11.2011 09:05

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja t-i-m-o »

Netissä esillä olevissa kyseisen veturisarjan kuvissa ei tosiaan tuollaista hetulamallista karja-auraa näy. Vain pystyraudat harjaksin varustettuna.

Rautatiedementia ei kuitenkaan vielä ollut pyyhkinyt mielestäni muistikuvaa, että jossain olen tuon virityksen nähnyt veturiin asennettuna. Kirjastossa pistäytyminen vahvisti muistelon: Rautateiden arkkitehtuuri; Asemarakennuksia 1857-1941, näyttelyluettelo, ISBN 951-9229-35-3, sivu 32, kuva 55 (Rautatiemuseon kokoelma). Kuvassa veturi esiintyy Lappeenrannan vanhan aseman edustalla.

Ohessa karkea luonnos veturin tenderistä.
Liitteet
tenderiluonnos_pieni.jpg
tenderiluonnos_pieni.jpg (11.29 KiB) Katsottu 5933 kertaa
Goofy
Ratavartija
Viestit: 47
Liittynyt: 04.09.2008 22:50

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja Goofy »

Kävin omaa kirjastoani läpi ja vastaus on C5.
Junnailija
Lämmittäjä
Viestit: 108
Liittynyt: 22.11.2016 15:56

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja Junnailija »

Upeeta, että Trumaninkin karja-aura on tulossa!
Welleri on jo hankittu ja Pienoismalli-lehtikin on tullut jo alusta lähtien :D

Junnailija
Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa!
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja PeS »

Loistavaa! Kyseessä on todellakin C5-sarjan veturin karja-aura, joka on melkoisen omintakeinen viritys. T-i-m-o osoitti erinomaista lähdeaineiston hallintaa — näinhän se historiallinen tieto löytyy, kun osaa etsiä :D T-i-m-on postaama C5:n vaihtotyötenderi on myös oivallinen havainto — niitähän ei ollut Suomessa käytössä ilmeisesti muissa veturisarjoissa. C5-veturista on säilynyt kohtuullisen paljon piirustustumateriaalia — mm. karja-aurasta ja vaihtotyötendereistä, joita oli kahta mallia. Toisessa viiste oli voimakkaampi, eli tenderistä oli napattu suurempi viipale pois, jotta veturinkuljettaja vaihtotöitä tehdessään näkisi paremmin puskimet. Monissa amerikkalaisissa vetureissa tätä harrastettiin monesti. Tarinan mukaan myös joissakin Tk3-vetureissa olisi ollut vastaavanlainen vaihtotyötenderi — en ole koskaan nähnyt tällaista kuvaa.

Karja-auralla varustettuja C5-vetureita ei näy kovin monessa valokuvassa — ne on laskettavissa yhden käden sormilla tai sitten kaikkia mahdollisia kuvia ei ole vielä läydetty. C5-veturin tehdaspiirustuksissa veturiin on piirretty kuitenkin veturin kokoon nähden hillittömän suuri umpinainen lumiaura — samantapainen kuin oli Dm7:ssä tai ratakuorma-autoissa. Saattaa olla, että veturit tai osa niistä toimitettiin lumiauralla varustettuina. Erään tarinan mukaan veturi olisi nimittäin jämähtänyt auroineen lumihankeen kunnon pyryn jälkeen. Itse en ole nähnyt yhtään sellaista kuvaa, jossa veturissa olisi ollut lumiaura — jos oli, niin todennäköisesti ne poistettiin melko nopeasti. 14:n veturin sarja taisi muuttua jonkin verran jo tehdastoimitusten aikana — ainakin yhdessä veturissa oli puolittain avonainen hytti keskieurooppalaiseen tapaan. Ilmeisen huono viritys talviselle Pohjanmaalle.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja PeS »

C5:n karja-auran kokoonpanoajatus on yksinkertainen. Auran runko muodostuu kahdesta palasta, jossa on yksinkertaiset taivutukset. Osat juotetaan yhteen. Karja-auran "hetulat" ovat 0,4 mm.n uushopealankaa. Langat pujotetaan kaariin syövytettyihin reikiin. Langanpätkien ja kaarien välinen kulma ei ole 90 astetta, joten langat kiilautuvat sopivasti reikiin ja pysyvät itsekseen paikoillaan — tietenkin sillä edellytyksellä, että reikiä ei ole kalvattu väljiksi. Toisin eipä tästäkään ole haittaa.

Aluksi kannattaa juottaa paikoilleen äärimmäiset "pystyraudat" kummastakin päästä. Samalla tsekataan, että kaarien päät ovat suorassa. Tämän jälkeen juotetaan loput langanpätkät. Kun langanpätkät pysyvät itsekseen paikoillaan, niin kaikki 34 pätkää voi pujottaa paikoilleen. Kaikki juotetaan kerrallaan alemman kaaren alapuolelta ja tämän jälkeen ylemmän kaaren yläpuolelta. Ylimääräiset pätkät leikataan pihdeillä ja tämän jälken pinnat siistitään viilalla. Helppoa kuin heinänteko, vaikka tuskinpa kaupunkilaisena osaisin tehdä heinätöitä.

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Junnailija
Lämmittäjä
Viestit: 108
Liittynyt: 22.11.2016 15:56

Re: Minkä veturin karja-aura?

Viesti Kirjoittaja Junnailija »

"tuskinpa kaupunkilaisena osaisin tehdä heinätöitä."

Se on itse asiassa paljon helpompaa kuin karja-auran kasaanjuottaminen. Heinät ensin katkaistaan viikatteella ja haravoidaan läjiin, joista ne nostetaan 2-piikkisellä heinähangolla heinäseipäille kuivumaan. Heinäseipääseen pannaan poikittain muutama tappi, jotka estävät heiniä painumasta maahan saakka ja liian tiukasti toisiinsa. Kun heinät ovat kuivuneet, ne nostetaan hangoilla kärryille ja kuljetetaan latoon. Tärkein vaihe heinänteossa on hyppiä ladon ylisiltä suureen heinäkasaan :D

Junnailija
Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa!
Vastaa Viestiin