Suomalainen veturikalusto

Keskustelua vetureita, vaunuista, autoista, ym...

Valvojat: jhr, Hermanni

Wiszz
Matkustaja
Viestit: 2
Liittynyt: 23.06.2014 15:01

Suomalainen veturikalusto

Viesti Kirjoittaja Wiszz »

Hyvää iltaa!

Olen uusi tällä foorumilla ja melko kokematon pienoismallirakentaja, vaikka Märklinin H0- rautateistä on kokenuksia jonkin verran lapsuudesta. Mielenkiinto harrastusta kohtaan on heräillyt jo puolisen vuotta vakavamman otteen kera tehtyäni pitkästä aikaa ekskursion vanhempieni vintille ja löydettyäni sieltä pahoin kärsineen, jo minun isäni lapsuutta värittäneen Märklinin analogiaradan. Halua rajentamiseen onkin paljon enemmän kuin taitoa, mutta ehkäpä nämä kaksi suurretta vielä jonain päivänä ovat lähenpänä toisiaan. Siihen ainakin pyritään.
Jotain olen jo Juha Telimaan ohjeiden mukaan yrittänyt rakennellakin tilattuani verkkokaupasta Märklinin BR216 dieselveturin ja toivottavasti saan sen edes etäisesti muistuttamaan Dv12:sta. Valitsin materiaaliksi 1mm paksuisen vanerin, koska puu on minulle tutuin työstettävä, mutta noin pieniä osia työstettäessä on pieni epäilys hiipinyt takaraivoon, josko jokin muu materiaali olisi parempaa. Styreenilevyjä jo tilasinkin, mutta eivät ole vielä saapuneet, joten kokemusta niistä ei vielä ole. Metalli jäi kokonaan ulkopuolelle sen takia, että en ole sitä juuri ollenkaan työstänyt ja kun kotona huvikseni nikkaroin, ei minulla oikein ole välineitäkään.

Pitkästä pohjustuksesta itse asiaan. Eli kuten tuossa jo kerroin, rakentelen tällä hetkellä tuota Dv12 muunnosta. Millaisiin ratkaisuihin olette itse päätyneet kyseisen veturin kohdalla esimerkiksi materiaalien suhteen? Jos teillä on heittää esimerkiksi rakentelun ajoilti linkkejä joihinkin blogikirjoituksiin tms. niin olisin kovin kiitollinen. Näin uutena suomikalustointoilijana olen kokenut jopa yllättävänkin vaikeaksi tiedon hankkimisen järkevistä työstömenetelmistä, suomikalustoon sopivien aihioiden malleista jne. Oikeastaan kaikki suomikaluston pienoismallirakenteluun liittyvä on ollut enemmän ja vähemmän kiven alla. Tai sitten en vain ole osannut etsiä oikein. Eli oikeastaan kaikki vinkit yleisesti suomikaluston rakenteluun ovat tervetulleita, mutta erityisesti juuri nyt on suurennuslasin alla tuo dv12. Mielessäni on pyörinyt myös eräs ehkä monille kovinkin itsestäänselvä asia, mutta minua se kuitenkin askarruttaa työstömateriaalia valitessani edelleen. Olen ymmärtänyt, että messinki on kovin arvostettu materiaali pienoisrautatieharrastajien keskuudessa, mutta osaako joku kertoa miksi? Liittyykö se osien etsaukseen, vai materiaalin "näppituntumaan" vai onko siihen vielä jokin muukin syy?

Toinen kysymys liittyy rakennussarjoihin. Olen ymmärtänyt, että Mestarimallit valmistavat etenkin suomalaisten vaunujen rakennussarjoja, mutta onko vetureista vastaavia tarjolla? Silloin tällöin olen törmännyt joihinkin viitteisiin siitä, että niitä ainakin joskus olisi ollut myynnissä, mutta saako moisia tätä nykyä mistään?

polkaistaanpa näillä mietteillä ja kysymyksillä foorumiura käyntiin. Pahoittelen jos tekstin seassa on satunnaisia kirjoitusvirheitä, mutta foorumille kirjoittaminen puhelimella ei ollutkaan aivan niin sulava kokemus kuin foorumin lukeminen.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Suomalainen veturikalusto

Viesti Kirjoittaja PeS »

Wiszz kirjoitti:Hyvää iltaa!
Olen ymmärtänyt, että messinki on kovin arvostettu materiaali pienoisrautatieharrastajien keskuudessa, mutta osaako joku kertoa miksi? Liittyykö se osien etsaukseen, vai materiaalin "näppituntumaan" vai onko siihen vielä jokin muukin syy?
Tervetuloa mielenkiintoisen harrastuksen pariin.

Messinki, uushopea ja muut juotettavat metallit ovat yleisimmät materiaalit, kun malleja rakennetaan kokonaan itse tai kun tuotetaan piensarjoja kaupallisesti. Juotettavien metalliseosten käyttöön on monta syytä. Yksi syy on se, että osat voidaan liittää yhteen juottamalla. Pellistä saadaan ohuillakin ainevahvuuksilla (0,1—0,3 mm) aikaan erittäin tukevia rakenteita ja vaikkapa messingin työstäminen kotikonstein on melko yksinkertaista. Muilla materiaaleilla ei päästä samaan lopputuloksen. Monesti suomalaisen veturin aluskehyksen joutuu rakentamaan itse, jolloin messinki tai uushopea ovat lähes ainoat vaihtoehdot.

Jos taas ajatellaan kaupallisesti tuotettuja piensarjoja, on messingin tai uushopean syövyttämien lähes ainoa keino, jolla voidaan edes jotenkin kustannustehokkaasti tuottaa rakennussarjojen osia. Muovivalumenetelmät edellyttävät yleensä tuhansien kappaleiden tuotantoeriä. Tietokoneavusteinen rakennussarjojen suunnittelu on viimeisinä vuosikymmeninä lisännyt räjähdysmäisesti syövyteosien käyttöä — myös muovista puristettujen massatuotantomallien täydennysosina. Ensimmäiset syövyttämällä valmistetut rautatieaiheiset rakennussarjat tuotettiin jo 1930-luvulla. Syövytys on menetelmänä pitänyt pintansa siis pitkään.

Olipa sitten kyse kaupallisten piensarjojen tuottamisesta tai kokonaan itse rakentelusta, on erilaisten messinkisten profiilien, lankojen jne. tarjonta nykyään erittäin runsasta. Metalleista löytyy tarpeita lähes kaikkeen, mitä mallirakentamisessa tarvitaan.

Käytännössä sekä kaupalliset sarjat että harrastajien kokonaan itse rakentamat mallit ovat kuitenkin hydridejä. Metallien lisäksi käytetään polystyreeniä, jota sitäkin on tarjolla runsaasti: valmiita muotolevyjä, profiileita, suiroja jne. Polyuretaanihartsin valaminen silikonikumimuottiin on myös yleinen tapa valmistaa kolmiulotteisia osia — läheskään kaikkea ei voi valmistaa pellistä tai polystyreenistä ja hartsivaluakin voi tehdä kotikonstein. Neljäs harrastajien nykyään suosima tapa ovat 3D-tulosteet. Valkometallivalut, pronssivalut tai messinkivalut ovat osin syrjäytymässä niiden kalleuden vuoksi, vaikka joissakin kohteissa ne pitävät yhä pintansa.

Puu käyttö on melko marginaalista. Sitä käytetään lähinnä rakennuksissa tai suurempien mittakaavojen vaunumalleissa. Puisia profiileita ja muotolevyjä on jonkin verran tarjolla. Laserleikkauksen yleistyminen on joissakin kohteissa lisännyt puumateriaalin käyttöä — lähinnä rakennusten malleissa.

Lisää rakenteluvinkkejä tai tietoa materiaalien käytöstä löytyy http://www.pienoismallit.net -sivustolta tai http://www.rautatieasema.org -sivustolta.

Mestarimallien tuotantoon voi tutustua oheisten linkkisivujen kautta. Tähän mennessä on tuotettu kolme veturia. Useita on tekeillä, mutta vetureiden tuotanto sitoo kohtuullisen paljon pääomaa, joten niitä ei voi tuottaa yhtä usein kuin vaunuja. Vaunusarjamme ovat "hybridimalleja". Ne perustuvat syövytettyyn messinkiin ja uushopeaan. Kolmiulotteiset osat ovat hartsivaluja, valkometallivaluja tai messinkivaluja. Lähes kaikkien sarjojemme kokoonpano-ohjeet ovat ladattavissa kotisivuiltamme. Ohjeista selviää tarkasti sarjojen kokoonpano-ohjeet. Niiden rakentamisessa juottaminen on ehdoton perustaito.

https://fi-fi.facebook.com/Mestarimallit (selaaminen ei edellytä rekisteröitymistä)
http://mestarimallit.com/
KLu
Konduktööri
Viestit: 85
Liittynyt: 07.12.2011 13:23

Re: Suomalainen veturikalusto

Viesti Kirjoittaja KLu »

Lämpimästi tervetuloa myös omasta puolestani :)

Pienoisrautateiden ja eritoten pienoisvetureiden rakentamisen historiassa on esiintynyt lukuisia eri materiaaleja ja erilaisia työtapoja. Puu on edelleen kiintoisa materiaali, koska se on helppo työstettävä ja se kokee parhaillaan pientä nousukautta ulkomaisten pienoisrautatietarvikevalmistajien tuotannossa lähinnä laserleikatuissa tuotteissa: mm. talorakennussarjoja on tarjolla laserleikatusta puusta.

Rakennettaessa vetureita ns. scratch-pohjalta, eli ilman rakennussarjamaista lähtökohtaa tai valmiin veturin muuntelua, on käytetty messinkiä tai styreeniä sekä muita vastaavia, kuten Petri tuossa jo kertoikin. Osien kopioiminen uretaanivalupohjalta oli parisen vuosikymmentä sitten melko yleistä ja johti muutaman suomalaisveturin rakennussarjan tuotantoonkin. Periaatteessa samankaltaista tekniikkaa on käytetty Maksimin upeassa Sr1:ssä.

Mutta siinä missä aiemmin ehkä etsittiin suomalaismallille uskottava alusta tai alustan osat valmismallista, ja sitten rakennettiin siihen kori varusteineen stcratchista, olipa materiaali puu tai styreeni, niin viimeaikaisen trendin muodostavat 3d-koritulosteet. Muutamalla kympillä saa hyvän näköisen suomalaisveturin korin aihion, ja se tietenkin tarvitsee varusteita sekä alustan vetotekniikkoineen, mutta näkisin, että itserakentajan lähitulevaisuus on tässä: 3d-kori ja sen ympärille rakennettava veturi. Vaikka koriaihio vaatii laadusta ja materiaalista riippuen joko paljon tai erittäin paljon viimeistelytyötä; jää siinä kuitenkin se ehkä kaikkein tuskallisin vaihe pois; suomalaisveturin ainutkertaisen muodon tuottaminen.

Kannattaa tutustua aluksi Shapewaysin tarjontaan, kokeile hakusanoina vaikkapa "VR", "Telimaa" tai "Tve4". Monta muutakin tärppiä varmasti on.

Onnea mallinrakennukseen, sillä sitäkin taidon lisäksi varmasti tarvitaan (ainakin minä tarvitsen :D ).


K.L.
Avatar
Hermanni
Asemapäällikkö
Viestit: 415
Liittynyt: 07.02.2006 18:05

Re: Suomalainen veturikalusto

Viesti Kirjoittaja Hermanni »

KLu kirjoitti: 30.07.2014 10:45
Kannattaa tutustua aluksi Shapewaysin tarjontaan, kokeile hakusanoina vaikkapa "VR", "Telimaa" tai "Tve4". Monta muutakin tärppiä varmasti on.
Juhan Shapeways mallit https://www.shapeways.com/shops/telimaa?li=pb

Tve4 ym muuta kalustoa löytyypi täältä https://www.shapeways.com/shops/fsjsvr

Jurkin putiikista löytyy myös muutama malli https://www.shapeways.com/shops/jyrki-s ... ains?li=pb

Digiradat löytyy opastimia https://www.shapeways.com/shops/digiradat

Siinäpä muutama..
Ylläpito
Vastaa Viestiin