M: Kahdeksan erilaista Hdk-vaunua

http://mestarimallit.com/

Valvoja: PeS

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 818
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

M: Kahdeksan erilaista Hdk-vaunua

Viesti Kirjoittaja PeS » 06.02.2019 19:44

Kuva

Hdk on todellinen suomalainen yleisvaunu. Olemme suunnitelleet rakennussarjan, jonka avulla suomalaiselle radalle voi rakentaa peräti kahdeksan erilaista Hdk-versiota Suomen yleisimmästä tavaravaunusta. Lue seuraavilta sivuilta tarkemmin vaunun esikuvasta.

Hdk-vaunun rakennussarja noudattaa samaa rakenteellista periaatetta kuin aikaisemmin julkistetut tolppavaunut. Vaunut on syövytetty 0,3 mm uushopealevysta ja pylväät 0,4 mm:n levystä. Vaunussa on kolmipisteripustus ja lähikytkinmekanismit. Kolmiulotteiset osat on valettu valkometallista. Puskinlautaset on sorvattu teräksestä. Vaunussa on monipuoliset siirtokuvamerkinnät.

Vaunut on hinnoiteltu seuraavasti:

1kpl 65,-
3 kpl 180,-
5 kpl 280,-

Hinnat sisältävät alv.24%

Tee varauksesi 15.2.2019 mennessä. Lähetämme sinulle tämän jälkeen 30 euron laskun per vaunu. Ennakkomaksu vahvistaa kaupan. Sarjat toimitetaan maaliskuun alkupuolelle. Tee varauksesi: info(xyz)mestarimallit.com

Pienoismallien vaihtoehdot

Hdk-vaunuista on tarjolla useampia vaihtoehtoja, joista voi koota itselleen kirjavan tavarajunana. Voit valita seuraavalla tavalla:
1. Korkea laita — harvasti ja tiuhasti laudoitettu pääty — korkeat pyöristetyt kulmatolpat
2. Korkea laita — harvasti ja tiuhasti laudoitettu pääty — matalat pyöristetyt kulmatolpat
3. Matala laita — harvasti laudoitettu pääty — korkeat pyöristetyt kulmatolpat (vanhin)
4. Matala laita — harvasti ja tiuhasti laudoitettu pääty — korkeat pyöristetyt kulmatolpat
5. Matala laita — harvasti ja tiuhasti laudoitettu pääty — matalat pyöristetyt kulmatolpat
6. Matala laita — harvasti ja tiuhasti laudoitettu pääty — matalat viistetyt kulmatolpat
7. Matala laita — umpinainen pääty (rullalaakereilla varustettu 1950-luvun malli)
8. Hdka

Puskimiksi voit valita kaikkiin vaunuihin joko varsipuskimen tai mäntäpuskimen paitsi versiossa 7, jossa mäntäpuskin. Kaikissa malleissa on mukana sekä lyhytvartinen että pitkävartinen vipujarru. Tilatessasi kerro version numero, kappalemäärä ja puskintyyppi.

Esikuvatietoa tämän sivun lopussa.

Kuva
Kuva
Kuva

Hdk — todellinen yleivaunu

Uusimman Hdk-vaunun rakennussarjan suunnittelun yhteydessä tutustuin tarkemmin vaunun historiaan. Kukaan ei olekaan tehnyt Hdk-vaunusta kunnollista selvitystä, vaikka vaunusarja oli puoli vuosisataa käytössä ja oli kenties yleisin tavaravaunutyyppi vielä 1960-luvulla. Ainoa hivenen kattavampi esitys on peräisin Taitaja-lehdestä 1960-luvulta, jolloi Bruno Tienhaara julkaisi Hdk-vaunusta artikkelin erinomaisen piirustuksen.

Hdk-vaunu oli todellinen yleisvaunu: vaunulla kuljetettiin lähes mitä tahansa autoista ja maatalouskoneista, kattotiiliin ja kivihiileen. Kahdeksan metrin pituiselle aluskehykselle rakennettu Hdk-vaunu suunniteltiin vuonna 1925. Samalla kahdeksan metrisestä aluskehyksestä muodostui tavaravaunujen yleismitta keskieurooppalaisen mallin mukaan. Hdk-vaunujen alustoille rakennettiin myöhemmin monenlaisia vaunuja.
Pasilan konepaja rakensi ensimmäiset Hdk-vaunut vuosien 1925-29 välisenä aikana. Lisää vaunuja rakennettiin vuosina 1937-49. Vanhat piirustukset kaivettiin esille uudestaan 1950-luvulla: vaunuja rakennettiin vielä vuosina 1950 ja 1951.

Vuonna 1938 Hdk-vaunuja oli vaunuluetteloiden mukaan jo 7262 kappaletta, mutta näistä vajaat 2500 kappaletta oli vielä tuolloin H-vaunuista rakennettuja ”lyhyitä Hdk-vaunuja”, jotka vuonna 1941 erotettiin Hv-sarjaksi. Hdk oli suurin tavaravaunuryhmä 1960-luvun alussa, ja vuonna 1968 vaunuja oli vielä 3278 kappaletta. Tuolloin niistä oli erottu venäläisiin vaunuihin sopiviksi välivaunuiksi 150 kappaleen sarja, joka sai tunnuksen Hdka. Vuonna 1972 Hdk-vaunuja oli käytössä 300 kappaletta.

Hdk-vaunuja rakennettiin siis melkoinen kasa 25 vuoden aikana. Vaikka vaunun perusrakenne säilyi samanlaisena, ehtivät ulkoiset yksityiskohdat muuttua moneen kertaan. Lisäksi avonainen puurakenteinen vaunu lahosi nopeasti, joten vaunuja jouduttiin rakentamaan uudestaan moneen kertaan — aina vallitsevan rakennustavan mukaisesti. Yksityiskohtien muuttumisella on erityisesti merkitystä silloin, kun rakennetaan pienoismalleja.

Kolme erilaista päätyä
Hdk-vaunussa ehti olla kolme erilaista päätyä. Kaikkein vanhin pääty oli kokonaan tasajaolla harvaan laudoitettu — samaan tapaan kuin tuon aikakauden muissakin vaunuissa oli tapana, kuten H-sarjan vaunuissa. Alkujaan päätyjen kulmatolpat olivat korkeammat kuin itse pääty. Kulmatolppien päät olivat pyöristetyt. Vipujarrun puoleisessa päädyssä oli päätytolppia yhdistävä vaakatasoon asennettu pyöreä terästanko.

Uudemmassa päädyssä kolme ylintä lautaa oli asennettu harvalla jaolla, mutta alemmat laudat oli asennettu hieman tiuhemmalla jaolla — eivät kuitenkaan aivan kiinni toisiinsa. Tämä rakennustapa vakiintui vaunujen normipäädyiksi. Myös tässä päätytyypissä kulmatolpat olivat aluksi korkeammat kuin itse pääty. Vuoden 1957 jälkeen korjatuissa vaunuissa päätytolpat lyhennettiin päätyjen korkeutta vastaaviksi.
1950-luvun jälkeen korjatuissa vaunuissa päätytolppien päitä ei enää pyöristetty, vaan niihin sahattiin suora viiste. Kummassakin päädyssä oli päätytolppia yhdistävä vaakatasoon asennettu Z-palkki. Tämä tukevoitti päätyjen rakennetta.

Vuosina 1950-51 rakennetuissa viimeisissä Hdk-sarjan vaunuissa päädyt oli laudoitettu kokonaan umpeen. Nyt kulmien päätytolpat olivat yhtä korkeita kuin päädyt ja tolppien nurkat oli viistety sahaamalla suoriksi. Molempia päätytolppia yhdisti Z-palkki. Päätyjen nurkkatolpissa oli myös uudenmallinen hitsaamalla koottu loppuopastekoukku.

Alunperin loppuopastekoukku oli sijoitettu kulmapolpan yläpäähän. Vuoden 1954 jälkeen loppuopastekoukun paikka muutettiin kulmatolpan keskivaiheille. Loppuopastekoukun malli muuttui jossain vaiheessa lattaraudasta väännetystä hitsatuksi. Muutoksen ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa, mutta ainakin viimeisessä 1950-luvun alussa valmistuneessa sarjassa oli jo valmistuessaan uudenmalliset loppuopastekoukut.

Korkea laita ja matala laita
Hdk-vaunuissa käytettin kahta erilaista sivulaitaa: korkeaa sivulaitaa ja matalaa sivulaitaa. Korkeilla sivulaidoilla varustetut vaunut sijoitettiin numerosarjaan 97636-98960 ja 100001-101510. Matalilla sivulaidoilla varustetut vaunut saivat numerosarjat 96301-96419 ja 96601-97635. Vuoden 1958 jälkeen korjaukseen joutuneiden korkealaitaisten vaunujen sivulaidat kuitenkin madallettiin vastaamaan matalaisia vaunuja.
Kaikissa kahdeksan metrin aluskehyksille rakennetuissa Hdk-vaunuissa käytettiin laakereiden ripustukseen levyrautaohjaimia. Laakeripesät olivat tavaravaunuissa vakiintuneita ”kasipesiä”. Tosin vuonna 1951 rakennetussa viimeisessä 200 kappaleen erässä käytettiin jo rullalaakereita. Rullalaakeripesä on ulkoisesti erilainen kuin ”kasipesä”. Rullalaakeroitujen Hdk-vaunujen numerot olivat 105000-105199. Siitä ei ole tietoa, vaihdettiinko myös muihin vaunuihin myöhempinä aikoina rullalaakereita.

Vielä 1920-luvun loppupuolella osa Hdk-vaunuista varustettiin pelkällä vipujarrulla — ilmajarrua ei siis asennettu kaikkiin vaunuihin. Tosin ilmajarrun ja vipujarrun yhdistelmä oli jo tuolloin yleisin. Pienoismallissa ilmajarrun puuttuminen näkyy siinä, että vaunun alapuolelle ei asenneta jarrusylinteriä eikä apuilmasäiliötä. Vaunuluetteloiden perusteella pelkkää vipujarrua käytettiin erityisesti korkealaitaisissa vaunuissa. 1940-luvulle tultaessa suurimmassa osassa Hdk-vaunuista oli jo sekä vipuvarru että ilmajarrulaitos.

1920-luvulta alkaen uusissa vaunuissa otettiin käyttöön automaattimen jarrujensäätäjä, joka hidasti jarrukenkien kulumista. Myös osaan Hdk-vaunuista asennettiin ns. SAB-jarrusäätäjä. Siitä merkkinä vaunussa on lyhytvartinen vipujarru. Tarkempaa tietoa siitä ei ole, kuinka moni vaunu ja mitkä vaunusarjan numerot saivat jarrusäätäjän vatsansa alle. Asia selviää tutkimalla vaunukorttitietoja.

Hdk-vaunuissa käytettiin mäntäpuskimia jo 1920-luvun lopulla. Toisaalta varsipuskin oli myös yleinen. Molemmat puskintyypit ovat mahdollisia. Siitä ei ole tarkempaa tietoa, millä periaatteella niitä vaunuihin asennettiin. Se kuitenkin tiedetään, että vuosina 1950-51 valmistuineissa vaunuissa oli mäntäpuskimet.

Kolmas ketjuilla varustettu tolppapari vaunuihin lisättiin vuodesta 1960-lähtien.